Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11039

Projektin nimi: VERKKO HALTUUN! NÄTET I BESITTNING!

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 30.9.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kulttuurialan yksikkö Kirjasto-ja tietopalvelun koulutusohjelma

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Kampusranta 9 a

Puhelinnumero: 0201245900

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: Http://www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.verkkohaltuun.fi (tuotettu tiedonlähde); verkkohaltuun.wordpress.com (blogi)

Vastuuhenkilön nimi: Irmeli Jussila

Asema: yksikönjohtaja

Sähköposti: irmeli.jussila(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 040 8304221

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaiset kohderyhmät ovat:
1) Verkkotaitojen kouluttajat yleisissä kirjastoissa (esim. informaatikot, kirjastonhoitajat, jne.), hakeutuvaa kirjastotyötä tekevät kirjastovirkailijat, kirjastonhoitajat, informaatikot
2) Museot sekä vapaan sivistystyön järjestöt (kansalaisopistot, työväenopistot), joille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua projektiin tavoitteenaan estää syrjäytymistä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Syrjäytymisvaarassa olevat kansalaiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, nuorisotyöttömät, verkkotaitoja heikosti hallitseva vanhempi työikäinen väestö, vammaiset yms. erityisryhmät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 559, joista naisia 478

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Verkko haltuun! Nätet in besittning! on kaksikielinen projekti, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden verkonkäyttötaitoja sekä motivoida heitä tietoverkkojen käyttöön ja ehkäistä näin syrjäytymistä ja edistää työllisyyttä.

Projektissa kehitetään kirjastojen ja yms. organisaatioiden koulutus- ja kohtaamistaitoja ja annetaan kouluttajille uusia valmiuksia työskennellä näiden erityisryhmien kanssa. Projektin aikana luodaan pohjaa uusille yhteistyömuodoille ja -tahoille, joiden myötä kirjastojen tekemä sosiaalinen kirjastotyö (etsivä kirjastotyö, hakeutuva kirjastotyö) vahvistuu ja saa uusia muotoja (esim. verkkopalvelut).

Kirjastoammattilaisille suunnataan koulutusta ja luodaan verkkoon materiaali- ja tietopankki sekä interaktiivinen foorumi, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman projektin kohderyhmään kohdentuvan koulutuksen sekä sen jatkuvan kehittämisen. Kohderyhmälle luodaan portaaliin omia osuuksia, joten sitä voi käyttää joustavasti verkkotaitojen koulutukseen ja laajemmin etsivän kirjastotyön työvälineenä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan sen eri kohderyhmille eri medioiden kautta (mm. Kirjastolehti)sekä kohderyhmien intressipiiriä lähellä olevia yhdistyksiä (esim. Suomen Kirjastoseura, Finlands svenska biblioteksförening, työttömien yhdistykset yms.) apuna käyttäen. Eri maakuntakirjastoille lähetetään aiheesta infopaketti ja niissä käydään myös neuvottelemassa ko. maakuntakirjaston osallistumisesta projektiin. Myös kansalais- ja työväenopistoihin sekä museoihin lähetetään aihepiiristä infopaketti ja eri alueiden keskeisimpiin vapaan sivistystyön toimijoihin ollaan suoraan yhteydessä heidän sitouttamisekseen projektiin.
Syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille projektista tiedotetaan ja heitä pyritään aktivoimaan nk. hakeutuvan kirjastotyön avulla sekä tarjoamalla informaatiota aiheesta työttömien yhdistysten, työvoimatoimistojen ym. toimijoiden kautta.
Projektille tehdään myös omat kotisivut, jotka toimivat tärkeänä ulkoisena tiedotuskanavana. Projektiin osallistuville henkilöille (kirjastot, vapaa sivistystyö jne.) tiedotus tapahtuu ensisijaisesti oppimisympäristön ja projektin postituslistojen kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

10-12/2009 Projektin lanseeraus lehdistössä ( Etelä-Pohjanmaa, Vaasan seutu, Turun seutu, ammattilehdet). Tiedottaminen hoidetaan keskitetysti projektipäällikön toimesta.
1/2010 Projektin kotisivut aukeavat ja niillä uutisoidaan jatkuvasti päivittäen koko projektin ajan hyvistä käytänteistä ja kokemuksista mitä projektista on saatu.
6/2010-9/2010 Demoversion käytänteistä kertominen verkossa ja demoversiosta tiedottaminen ammattilehtien sekä kohdistetun markkinoinnin (e-mail, postituslistat, webbimarkkinointi, kirjeet ja esitteet suorana) avulla
8-10/2010 Projektin koulutuskäytänteistä tiedottaminen
12/2010 - 6/2011 Projektin koulutuksesta viestiminen ja kehitettyjen käytänteiden jakaminen oppimisympäristössä ja kotisivuilla
12/2010 - 6/2011 Artikkeleita projektin synnyttämistä innovaatioista eri lehtiin
2/2011-08/2011 Virtuaalipalvelun kokemusten raportointi verkossa ja vuoropuhelu käyttäjien kanssa oppimisympäristössä
10/2011 Julkaisut aihepiiriin liittyen ja käytänteiden niin positiivisten kuin negatiivistenkin kokemusten jakaminen näin muiden kanssa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 487 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 487 154

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 612 899

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 613 448

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Verkko haltuun -hankkeen tavoitteena oli edistää syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisten verkko-osaamista ja aktivoida heitä kirjastopalvelujen käyttäjinä, mikä parantaisi heidän kansalaisvalmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä työmarkkinoilla.
Tavoitteiden mukaisesti hankkeen viidessä osatoimijakirjastossa, erityisesti Turun ja Vaasan kaupunginkirjastoissa käynnistettiin ja kehitettiin hakeutuvan kirjastotyön toimintamuotoja, joiden avulla hankkeen välillisiä kohderyhmiä, syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia kirjaston ei-käyttäjiä, aktivoitiin verkon ja fyysisen kirjaston käyttöön.
Hankkeen välittömänä kohderyhmänä olivat yleisten kirjastojen henkilökunta ja erityisesti sosiaalista, hakevaa ja hakeutuvaa kirjastotyötä tekevät asiantuntijat: kirjastonhoitajat, informaatikot ja virkailijat. Kohderyhmään kuuluivat myös kirjastojen yhteistyökumppanit ja niiden organisaatioissa mm. erilaiset ohjaajat ja kouluttajat.
Hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuuriyksikkö, jossa toimivat projektipäällikkö ja -suunnittelija vastasivat myös keskitetystä tiedotuksesta ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä. Turun ja Vaasan sekä Pietarsaaren, Porvoon ja Ylöjärven kaupunginkirjastoissa löydettiin kussakin paikalliset yhteistyökumppanit ja toiminnasta hyötyvät kohderyhmät.
Kirjastojen kolmen vuoden aikana toteuttama LivingLab-tyyppinen kehittäminen on perustunut ajatukseen yhdessä asiakkaiden ja osallistujien kanssa tehtävästä palveluiden ja toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.
Turussa kirjasto toimi yhteistyössä mm. mielenterveyskuntoutujien yhdistys ITU ry:n, paikallisen Tyttöjen talon, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen kanssa. Vaasan kaupunginkirjaston tärkeimpiä kumppaneita olivat Vaasan vankila ja Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero ry. Turussa ja Vaasassa toimintaa järjestetiin lisäksi mm. ammattistarttiryhmille.
Toiminnoissa otettiin käyttöön ja kehitettiin edelleen uudentyyppisiä, kirjastoille uusia pienryhmämuotoja. Turussa kehittyi kerran viikossa kokoontuvan kirjastokerhon malli, Vaasassa äänikirjakerho keräsi muutaman viikon välein tusinan verran osallistujia kirjastoon. Turussa järjestetyissä syöpään sairastuneiden virkistys- ja kuntoutuskurssien kirjallisuushetkissa sovellettiin kirjallisuusterapeuttista lähestymistapaa. Toimintamuotoihin lukeutuivat myös avoin lukupiiri, johon ei tarvinnut ilmoittautua etukäteen sekä Vaasan vankilassa toteutettu isien opintopiiri, joka muokattiin paikallisiin tarpeisiin ruotsalaisen esikuvan perusteella.
Monet osatoteuttajakirjastoissa syntyneistä toimintamuodoista ovat jo suhteellisen vakiintuneita. Pienryhmätoiminta ja opiskelijoiden hyödyntäminen ohjaajina erilaisissa ryhmissä ovat työmuotoja, joita voidaan soveltaa uusien ryhmien kanssa. Useat hankkeessa kehitetyt toimintamuodot, mm. Turussa syöpäsairaiden virkistys- ja kuntoutuskursseihin sisällytetyt luku- ja kirjallisuustuokiot, jatkuvat myös, vaikka kohderyhmät ja kumppanit voivat jatkossa vaihdella. Vaasan Iltasatuja vankilasta -hanke on jatkunut keväällä 2012 ja jatkosta on sovittu Vaasan kaupunginkirjaston ja vankilan kesken.
Pienryhmätoiminnoista on nyt aiempaa enemmän sekä käytännöllistä että teoreettista osaamista: kuinka erilaisia asiakkaita, erilaisia oppijoita lähestytään, miten heitä ohjataan, minkälaisilla työmuodoilla päästään haluttuihin tuloksiin. Miten rohkaistaan epävarmoja osallistujia ja kuinka esitellään kirjaston palvelut oikealla tavalla tottumattomille käyttäjille? Kaikkea tätä opittiin sekä käytännössä uusia toimintamuotoja toteutettaessa että hankkeessa järjestetyissä koulutustilaisuuksissa.
Jotta koulutuksissa jaettu tieto hankkeen tuloksista leviäisi useammalle, useissa tilaisuuksissa hyödynnettiin erilaisia verkkokokous- ja webinaaritekniikoita, sosiaalisen median välineitä ja online-videointeja.
Hanke on tiedottanut aktiivisesti blogissa, verkkopalvelussa, Facebookissa, Twitterissä ja sähköpostitse.
Tärkeä tulos on myös se, mitä on opittu verkostomaisesta toiminnasta kirjastojen kesken ja toisaalta muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Jatkossa uusia kumppaneita on helpompi lähestyä ja etsiä kirjaston lähiympäristöstä. Myös verkon erilaisten työvälineiden käyttöä opittiin, kun osatoteuttajakirjastot sijaitsivat eri puolilla maata ja hankkeen koordinaatio ja hallinto Seinäjoella. Käytännössä testattiin ja todettiin hyväksi mm. dokumenttien hajautettu tuottaminen ja ylläpito sekä verkkokokoukset.
Oleellista hankkeessa on ollut myös sosiaalista kirjastotyötä tekevän ammattilaisen rooli pohtiminen, virkaminän ja henkilökohtaisemman kanssaihmisen roolin yhdistäminen ja erottaminen. Hanketoimijoiden kesken käsiteltiin mm. sitä, kuinka tärkeää on sopia ja keskustella rooleista yhteistyökumppaneiden kanssa. Vaikka roolien rajat olisivat jossain määrin häilyvät, jokaisen toimijan perusosaaminen on se, johon on tarkoitus keskittyä ja tukeutua.