Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11041

Projektin nimi: Punainen Talo

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 30.4.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Sovatek- säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2307473-1

Osoite: Matarankatu 4

Puhelinnumero: 014-333 7000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sovatek.fi

Projektin kotisivun osoite: www.sovatek.fi/punainen_talo.shtml

Vastuuhenkilön nimi: Harri Halttunen

Asema: Palvelu- ja kehitysjohtaja

Sähköposti: harri.halttunen(at)sovatek.fi

Puhelinnumero: 0503669331

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin ensisijaisia kohderyhmiä ovat vajaakuntoiset, vammaiset, päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat ja nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen. Muita kohderyhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat.

Kohderyhmään kuuluvat myös esimerkiksi työyhteisöt (osana vaikeasti työllistettävien toimia) ja yhteistyökumppanit syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin kehittämät hyvät käytännöt jaetaan sekä alueellisen (Keski-Suomen 3. sektorin työllisyydenhoidon toimijat) että strategisen verkoston kanssa: Työvalmennussäätiö Tekevä, Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö, Jupiter -säätiö, Honkalampi -säätiö, Laptuote -säätiö, Hämeenlinnan työhönvalmennussäätiö Luotsi, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö, Parik -säätiö, Raina -säätiö(katso 5.6.) Tarkoituksena on hyödyntää projektin tuottamia keinoja heidän asiakaskunnan valmennukaessa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 50, joista naisia 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40, joista naisia 17

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Punainen Talo -hankkeen ensisijaiset kohderyhmiä ovat vajaakuntoiset, vammaiset, päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat ja nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen. Projektin muita kohderyhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, ja nuoret. Kohderyhmään kuuluvat myös esimerkiksi työyhteisöt (osana vaikeasti työllistyvien toimia) ja yhteistyökumppanit syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Hanke on työllisyyttä ehdistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä hanke, jota hallinnoi Työvalmennussäätiö Tekevä. Hankkeen toteuttavat Työvalmennussäätiö Tekevä yhteistyössä Suomenselän Sateenkaarisäätiön ja Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa.

Projektin toteuttajat ovat vuosien aikana kehitettäneet laajaa ja monipuolista palvelutarjontaa. Usein palvelut ovat jääneet irrallisiksi eivätkä palvele riittävästi henkilön työllistymistä. Tarve on näistä olemassa olevista monipuolisista palveluista kehittää yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia eli prosesseja ja näitä tukevia toimintoja, jotka johtavat työllistymiseen.

Valmennus muodostuu valmennusmoduuleista ja tukipalveluista. Työvalmennusta tuotetaan valmentautujan yksilöllisen tarpeen mukaan yhdistämällä moduuleja ja tukipalveluja työvalmennukseen. Kaikille valmentautujille tuotetaan työvalmennusta. Yksilö- ja ryhmävalmennus sekä tukipalvelut tuotetaan erikseen sopien, tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Projektissa avataan, kuvataan ja analysoidaan olemassa olevat valmennusmoduulit, joiden pohjalta palveluprosessit mallinnetaan.

Projektin tarkoituksena on luoda malli, jossa siirrytään yksittäisestä palvelutarjonnasta prosessimaiseen toimintamalliin. Uudella toimintamallilla parannetaan edellytyksiä vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymiselle.

Projektissa kehitetään sekä laatukäsikirja että verkostotuloskortti. Laatukäsikirjassa määritellään valmennuksen ja kuntoutuksen arviointimittarit ja vaikuttavuus. Verkostotuloskorttiin laaditaan tavoitteet ja mittarit verkoston toiminnalle.

Tavoitteiden toteutumisella saavutetaan nykyistä tehokkaampi palvelujärjestelmä, jolla ehkäistään vammaisten ja vajaakuntoisten syrjäytymistä parantamalla heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista ja sen toiminnasta tiedottaminen on olennainen osaa projektin onnistumista. Tiedotus tapahtuu seuraavanlaisia keinoja hyödyntäen:
1. Tekevän tiedotuslehti Valmu---> sittemmin Sovatekin tiedotuslehti Sovaset
2. Esitteiden julkaiseminen ja levittäminen yhteistyöverkostolle.
3. Projektin esite ja toiminnasta kertominen toimijoiden www sivuilla.
4. Projektista tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen Valtakunnallisen Työpajan sähköisessä Pikapajainfossa
5. Paikallisilla ja valtakunnallisilla seminaareilla osallistuminen, jossa jaetaan esiteitä ja mahdollisesti kerrotaan projektitoiminnasta. Nippuarviointi- mahdollisuus tuo uuden alustan tiedonjakamiselle valtakunnallisesti. Nippuarviointiin osallistuu 6 muuta hanketta vanhan läänin alueelta. Suunnitellaan tähän yhtälöön yhteistä seminaarikiertuetta tiedon levittämiseksi laajemmalle kuulijakunnalle.
6. Hyvien käytäntöjen levittäminen kansainvälisillä areenoilla yhteistyössä muiden esr-hankkeiden kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Tekeväsäätiön tiedotuslehti Valmu - projektista kerrotaan puolivuosittain--- sittemmin Sovatek säätiön Sovaset- lehdessä
2. Seminaari, vuoden 2011 syksyllä.
3. Laaditaan Keski-Suomen Työpajayhdistyksen kanssa aluefoorumin sarja (aikataulusta tehdään erillinen suunnitelma)
4. Vuoden 2011 tapahtuvilla Säätiöoktetti -päivillä käsitellään projektin hyviä käytäntöjä.
5. Valtakunnallisilla Työpajapäivillä.
6. Pilottivalmentajan työpanos hyvien valmennuskäytäntöjen levittämiseen jo projektin aikana

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 243 994

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 629

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 294 176

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 291 107

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Punainen Talo -projekti syntyi maakunnallisesta tarpeesta kehittää yksilöllisiä työvalmennuksen palvelukokonaisuuksia ja näitä tukevia toimintoja, jotka tähtäävät osatyökykyisten, vammaisten, päihdekuntoutujien, pitkäaikaistyöttömien, nuorten sekä vaikeasti työllistyvien työllistymiseen sekä poistavat heidän työllistymisen esteitä.

Työvalmennuksen perusprosessiin kuuluvat valmennuksessa olevan henkilön työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä osaamisen lisääminen. Tämän ytimen ympärille rakentuu tukitoimia, joissa huomioidaan osallistujan yksilöllisiä tarpeita aina arjenhallinnasta työssä jaksamiseen. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen valmennusprosessissa onkin noussut yhdeksi projektin tärkeimmistä kehitysajatuksista. Projektin jatkotavoitteena on lisätä yksilövalmennusta työvalmennuksen prosessiin, joko organisaatioittain tai julkisen palveluohjauksen kautta. Tämä riippuu siitä, minkä hallinnon alla työpaja kussakin kunnassa on. Hallinnollinen ohjaustaho määrittelee hyvin vahvasti työvalmennuksen sisältöä. Työvalmennus on hallinnollisesti useassa kunnassa vapaa-aika toimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen tai sivistystoimen alaisuudessa. Tämän vuoksi työvalmennusalan yhtenäisyys ei ole itsestään selvyys.

Onnistunut työvalmennus perustuu valmentautujan henkilökohtaiseen valmennussuunnitelmaan, johon voidaan sisällyttää monia tukipalveluja kuten erilaisia kunnallisia palveluja sekä säätiön omia hoito-, neuvonta-, ohjaus-, terveys- ja koulutuspalveluja. Projektin yksi tavoite on näiden tukipalvelujen käytön lisääminen valmennusprosessissa. Tästä lähtökohdasta syntyi palveluohjaustyökalu, johon pyrittiin kokoamaan kattavasti työvalmennusprosessiin liittyviä palveluita helposti löydettäväksi. Tämä palveluohjauskartta löytyy laatukäsikirjan lopusta, sähköisessä versiossa http://www.sovatek.fi/liitteet/punainen_talo_laatukasikirja.pdf.

Yksi Punainen Talo -projektin tuotos on maakunnallinen työpajojen palvelupaletti yhteistyössä Osko-projektin kanssa. Palvelupaletti mukailee Punainen Talo -projektin käsiteavauksen prosessikaaviota, jonka on tehnyt Anna-Maija Koskenlahti opinnäytetyössään Arjen aakkosista työelämän taitajaksi (2009).

Muita tuotoksia ovat työvalmentajien työkalupakki, joka löytyy laatukäsikirjan teknisestä osasta em. sähköisestä osoitteesta. Lisäksi työkalupakki on tehty kansion muotoon 100 kappaletta, jaettavaksi maakunnalliseen työvalmennuskäyttöön.

Projektin tuotos, laatukäsikirja, tehtiin 2012 alussa, kansiomuotoisena sekä sähköisesti jaettavaksi. Laatukäsikirjaan on koottu laadukkaan työvalmennuksen elementit, joita jokainen voi omalle alueelleen soveltaa. Tärkein laadun tekijä on yksilövalmennuksen lisääminen työvalmennusprosessiin, jolloin asiakkan työllistymisen esteetkin tulevat huomioiduksi työtaidon kartuttamisen lisäksi.

Yritysyhteistyön lisääminen työvalmennuksen prosessissa on seuraava kehittämisajatus, jota maakunnassa kannattaisi viedä eteenpäin. Yksi suuri tavoite on yhtenäistää kuntouttavan työtoiminnan tapoja. Laatukäsikirjamme viittaa yhtenäistettäviin mahdollisuuksiin mm. yhtenäisen arvointi ja tavoitetyökalukäytäntöjen käyttösuosituksilla. Yhtenä näistä kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen ydinasia olisi käyttää GAS- tavoiteasetantaa kaikilla asiakkailla.

Avoin tiedotus on ollut projektimme yksi lähtökohdista. Tällä avoimuudella, tiedon jakamisella sekä tiedon jalkauttamistavoilla olemme saavuttaneet vahvan projektin tunnettavuuden ja laadun nostamisen kehittämisen keskiöön.