Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11043

Projektin nimi: Valtaväylä 1- Highway 1, työvoimapoliittiset toimenpiteet

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 9.6.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Alvar Aallon katu 8

Puhelinnumero: 020 636 0030

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Projektin kotisivun osoite: www.seamk.fi/valtavayla

Vastuuhenkilön nimi: Seija Palokangas

Asema: suunnittelija

Sähköposti: seija.palokangas(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 050-396 7623

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun

Kunnat: Ilmajoki, Alajärvi, Kuortane, Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat välityömarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ns. marginaalityövoimaan kuuluvat työttömät työnhakijat. Tarkemmin kohderyhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä työllistymisprosessissaan. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus ei enää vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia.
Projektikokonaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna asiakaat ovat työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteisiä, jotka liikkuvat välityömarkkinoilla tavoitteenaan työllistyminen avoimielle työmarkkinoille ja/tai ammatillisen koulutuksen aloittaminen.

Jos asiakkaan yksilöllisen prosessin aikana yhteisesti todetaan, että työllistyminen ei ole realistinen vaihtoehto, asiakkaan on mahdollista siirtyä Valtaväylä 2-projektin osallistavien toimenpiteiden piiriin (samoin TYP:sissa palvelunsa päättävät asiakkaat).

Kohderyhmään kuuluvat myös palkkatuetussa työssä kunnissa tai kolmannella sektorilla olevat asiakkaat. Tässä ryhmässä kiinnitetään huomioita yleisten ja ammatillisten työelämävalmiuksien paramiseen ja aktiiviseen työnhakuun palkkatuetun työn aikana. Myöhemmin päätetään siitä, otetaanko kohderyhmään myös yrityksiin palkkatuella määräaikaisiin työsuhteisiin sijoitettuja asiakkaita.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kuntien sosiaali- ja terveystoimet ja niiden henkilöstö.
Alueen työvoimatoimistojen henkilöstön sekä TYP. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyöhön alueen työvoimatoimistojen kanssa. Yhteistyö painottuu osallistujien rekrytointiin, työvoimapoliittiseen koulutukseen, palkkatukiin, työelämävalmennuksiin ym. toimenpiteisiin, jotka käytännössä hoidetaan työhallinnon kautta.
Kolmannen sektorin toimijat alueella
Kumppanuushankkeet (KaksKättä paja, Pohjanmaa-hanke, Keski-Suomen välityömarkkinat-projekti)
Alueen yritykset ja oppilaitokset
Muut alueen uudet hankkeet

HUOM! Hanke käynnistyy pilottina 1.6 2008 alkaen Seinäjoen seudulla. Tällä hetkellä ovat käynnissä esittelyt ja neuvottelut Härmänmaan, Kuusiokuntien ja Järviseudun seutukuntien kanssa. Ajatuksena on, että hankeen toiminta laajentuu muihin seutukuntiin viimeistään vuoden 2009 alusta. Perusteluna tähän on uuden kuntaliitokset sekä kuntien uudet palvelurakenteet vuonna 2009 (esim. Kaksineuvoinen)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 77, joista naisia 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 69, joista naisia 31

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valtaväylä 1-projekti kuuluu kokonaisuuteen, joka toteuttaa aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa poikkihallinnollisesti välityömarkkinoilla (siirtymätyömarkkinat ja välittävät työmarkkinat). Projektikokonaisuuden toinen osa on Länsi-Suomen Lääninhallituksen rahoittama Valtaväylä 2-projekti. Valtaväylä 1-projekti vastaa rakennetyöttömyyden purkuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn moniammatillisen verkostotyön avulla. Painopisteenä on asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden ja ammatillisen koulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille.

Projektin kohderyhmää ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat eri viranomaisten yhteisasiakkat, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja jotka tarvitsevat moniammatillista tukea työllistymisprosessin eri vaiheissa. Nuorien ja aikuisten asiakkaiden tukena asiakkailla ovat moniammatilliset palveluohjaajat. Yhteisötasolla kohderyhmään kuuluvat erityisesti kolmannen sektorin toimijat sekä viranomaiset, yritykset, oppilaitokset ja muut kehittämiskuppanit.

Valtaväylä 1-projektin tavoitteena kehitetään työvalmennuksen syvyyttä kohti työssäkäyntiavustusta tai työssäohjausta käytetääväksi eritystä tukea tarvitsevien asikkaiden työllistämisessä. Projektissa uusia tuotoksia on kehitettevä "sparraus", jolla asiakkaita aktivoidaan työhallinnon aktiivitoimenpiteiden aikana, ja siten lisätään varsinkin palkkatuentun työn vaikuttavuutta. Sparrauksella varmistetaan myös asiakkaiden yleisten ja ammatillisten työelämävalmiuksien kehittyminen määräaikaisen työn aikana. Lisätään yritysyhteistyötä ja kehitetään uusia matalan kynnyksen työpaikkoja (tuettu ja sosiaalinen työllistäminen). Valtaväylä 1-projektissa kartoitetaan ja kehitetään kuntien ja kolmannen sektorin jälleensijoittamista. Valtaväylä 1-projketissa lisätään yhteistyötä kaikkientyöllisyyden hoidon piirissä olevien toimijoiden kesken. Oppilaitosten kanssa rakennetaa uudenlaisia koulutusmalleja erilaisille opiskelijoille (työammatti ja tuettu opso).

Valtaväylä-projekti tekee yhteistyötä SoNET BOTNIAn, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Länsi-Suomen aluekeskuksen, Pohjanmaa-hankkeen, Tampereen yliopiston, KaksKättä-pajan sekä Keski-Suomen välityömarkkinat-projektin kanssa. Valtavirta 1-projektin kehittämistyö on osallistavaa kehittämistä. Kehittämistyötä ohjaa SUI-teema (servise users involvement).

Tällä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin varatulla rinnakkaishankkeella toteutetaan tukityöllistämistä sekä yksityisellä että kuntasektorilla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Valtavirta 1-projektille laaditaan yhteinen tiedotussuunnitelma Valtavirta 2-projektin kanssa.

Alustava tiedotussuunnitelma sisältää erilaisia tiedotustoimenpiteitä- ja aikatauluja projektin elinkaaren mukaisesti. Tiedotussuunnitelma rakentuu sisäisen ja ulkoisen viestinnän pohjalta ja suunnitelman pohjana käytetään sidosryhmäanalyysia. Tiedottaminen sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä ja tiedotusvälineitä:

- kehittämiskumppaneiden sisäiset tiedotteet ja www-sivut
- lehdistötilaisuudet ja Valtaväylä-projektikokonaisuuden omat www-sivut
- projektiesitteet
- tapaamiset eri verkostoissa
- järjestetään vuosittain työkokouksia
- radio, tv:n alueuutiset
- tuotetut julkaisut ym. materiaali
- asiakkaiden omat kertomukset muutoksesta
- mainostuotteet
- seminaarit, messut ja konferenssit
- ristikkäinen ohjausryhmätyöskentely (esim. KaksKättä-pajan ja Keski-Suomen välityömarkkinat proj. kanssa)

Tiedotusta järjestetään projektin koko elinkaaren ajan. Volyymiltaan suurinta tiedottaminen on projektin käynnistyessä ja elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin levitetään hyviä käytäntöjä= disseminaatio.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyviä käytäntöjä ja uusia kehitettyjä menetelmiä levitetään laajasti koko kehittämiskumppanuudelle. Laaditun valtavirtaistamissuunnitelman päivitettämisessä huomioidaan juurruttamisen edistäjä ja estäjät. (Peltola, Vuorento 2007). Juurruttamisessa (kuten kehittämisessäkin) huomioidaan myös ympäristön muutos (2008-2012) projektin toteutusaikana.

Levittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota organisaatioiden tiedon siirtämiseen, jota pidetään keskeisenä. Tiedon siirtämisellä projektin eri toimintavaiheiden aikana valmistutaan samalla kohtaamaan organisaatioiden muutokset (pois oppiminen), jonka uuden mallin tai menetelmän siirtäminen usein edellyttää. Tiedon siirtämisessä pyritään vuorovaikutukseen kaikkien kehittämiskumppaneiden kanssa. Hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen on oppimista ja siten ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta. Hyvien käytäntöjen levittäminen Valtaväylät 1-projektissa on ihmillistä toimintaa, kokemustiedon purkamista sanoiksi ja käsitteiksi, dialogista kommunkaatiota, toisiltaan oppimista ja reflektointia. Projektissa tarjotaan oppimishenkinen tila -Ba- ja luodaan oppiva agora toimijoiden kesken.

Projektin käytäntöjen kehittämisen - levittämisen aikana tiedostetaan ja pyritään pitämään knowing- doing gap mahdollisimman matalana. Tällöin projektissa ei kehitetä malleja, jotaka eivät ole realistisia siirrettäväksi. Hyvä kanava levittämiseen on myös käytännön asiakastyö.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 268 524

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 371 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 611

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektihenkilöstö välitti tietoa palkkatuesta ja sen käytöstä yrittäjille sekä muille työnantajille. Lisäksi jalkatuvalla mallilla helpotettiin työnantajia palkkatuen hakemisessa (apu lomakkeiden täytössä ja palauttamisessa TE-toimistoihin). Kontaktien tavoitteena oli mahdollistaa mahdollisimman monen asiakkaan työllistyminen palkkatuettuihin työsuhteisiin yrityksiin, järjestöihin ja kuntiin.

Palkkatukea on projektin toiminta-aikana käytetty lähes
200 000 €. Määrärahoilla on mahdollistunut usean asiakkaan työllistyminen.

Käytetyillä varoilla on merkitystä myös siitä syystä, että kansalliset palkkatukivarat ovat olleet entistä niukempia.