Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11051

Projektin nimi: NEO-SEUTU

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Osoite: Pohjoisesplanadi 11-13

Puhelinnumero: 09-31062671

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hel.fi

Projektin kotisivun osoite: www.helsinginseutu.fi/NEO-SEUTU

Vastuuhenkilön nimi: Christina Huotari

Asema: Neuvontapäällikkö

Sähköposti: christina.huotari(at)hel.fi

Puhelinnumero: 09-31062671

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat Helsinki,Espoo, Vantaa ja Otaniemen kehitys Oy, näissä kunnissa toimivat maahanmuuttajille suunnatut neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarjoajat sekä Otanimen kehitys Oy:n osalta myös palvelujen käyttäjät.

Vuosina 2009-2011 NEO -SEUTU hankkeen ja sen osahankkeiden työpajoihin, matkoihin ja koulutuksiin ovat osallistuneet Helsingin Virka-infon (vuosina 2009-2010 maahanmuuttajien neuvontapisteen), Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteiden palveluneuvojat sekä In Espoon neuvojat, yhteensä noin 60 työntekijää ja esimiestä. Lisäksityössä on ollut mukana muita ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa työskentekeivä pääkaupunkiseudulta.

NEO-Otaniemi on järjestänyt Otaniemen kampuksen opiskelijoille, tutkijoille, yrittäjille ja heidän perheilleen tapahtumia. Lisäksi NEO-Otaniemi on verkottanut osaajia ja työn tarjoajia.

Jatkohankkeessa vuonna 2012 Kauniaisten kaupunki tulee mukaan NEO-SEUTU hankkeen työhön. Kauniaisessa hankkeeseen osallistuvat työntekijät, jotka tekevät maahanmuuttajien kanssa työtä. Otaniemen kehitys Oy ei jatka osaprojektiaan vuonna 2012.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektista hyötyvät välillisesti pääkaupunkiseudun elinkeinoelämä, julkishallinto, tutkimusyhteisöt sekä kansalaisjärjestöt.
Hankkeen työn tulokset, opastus- ja neuvontatyön asiantuntijuus, toimivat yhteistyöverkostot, eri neuvontapalvelujen roolien selkiytyminen leviävät pääkaupunkiseudulla yhteistyökumppanien hyödyksi yhteisten tapaamisten, työpajojen, ohjausryhmien sekä tiedotuksen avulla.

Helsingin kaupungin maahanmuuttajien Idän neuvontapisteen rahoituksen vakinaistamispäätöksen keskeisimpiä perusteita oli se, että asiantuntevien neuvontapalveluiden ansioista erilaisten yhteistyötahojen maahanmuuttajien asiakaspalvelun kustannukset laskivat. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä kehittämiä toimintatapoja maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseksi voidaan hyödyntää myös muualla maassa.
Jatkohankkeen jälkeen asiakas löytää nopeasti tarvitsemansa palvelut ja saa arkensa sujumaan Helsingin metropolialueella. Hän saa tarvitsemansa neuvonnan ja opastuksen asuinpaikastaan riippumatta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

NEO-SEUTU -projektin tavoitteena on kehittää Helsinki metropolialueella maahanmuuttajille, erityisesti työperusteisesti muuttaville neuvonta- ja opastuspalveluja. Hanke on kokonaisuus, jossa Helsinki on päätoteuttaja ja Espoo, Vantaa sekä Otaniemen kehitys Oy osatoteuttajia. Varsinainen hankekausi on 2009-2011. Hankkeen jatkovuonna 2012 Kauniaisten kunta tulee mukaan työhön ja Otaniemen kehitys oy jää pois. NEO-OTANIEMI on rakentanut vuosina 2009-2011 Otaniemen kampukselle opiskelijoiden, tutkijoiden ja työntekijöiden ja heidän perheidensä sosiaalisia verkostoja. Se on rakentanut työkaluja, joilla alueen työnantajat ja asiantuntijoiden työtä etsivät perheenjäsenet löytävät toisensa. Sen synnyttämä sosiaalinen verkosto on kasvanut ja NEO-Otaniemen työmenetelmät ovat jalkautuneet kampukselle ja muille pääkaupunkiseudun yliopistoalueille.

NEO-SEUDUN tavoitteena on, että vuonna 2013 Helsinki metropolialueen kaupungeilla Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja Kauniaisilla on yhteinen hyvä yleisopastuksen ja neuvonnan verkosto ulkomailta kaupunkeihin muuttavalle ja asuvalle. Kaupungeilla on yhteinen henkilökohtaisen neuvonnan ja opastuksen viesti ja ääni sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille.

Vuonna 2013 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen vastaavat maahanmuuttoneuvonnan tuottamisesta vastavuoroisuusperiaatteella siten, että maahantulokysymyksiin neuvontaa tarvitseva voi asioida seudun kaikissa neuvontapisteissä. Tavoitteena on, että kaupungit kirjaavat sopimuksessa yhteisen opastus- ja neuvontatyön toteuttamistavat.

NEO-SEUTU ja sen osahankkeet järjestävät kuntien neuvojille ja yhteistyötahoille työpajoja. Lisäksi hanke järjestää yhteistyössä valtion viranomaisten, mm, Maahanmuuttovirasto järjestää säännöllisesti alueen neuvojille tietoiskuja. NEO- SEUTU ja sen osahankkeet jatkavat yhteistyötä kuapunkien eri hallintokuntien kanssa ja jatkavat yhteistyötään yrittäjä ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Yhteisen koulutuksen ja kehittämisen tarkoituksena on varmistaa neuvonta- ja ohjauspalveluiden sisältö ja eri kaupunkien maahanmuuttajataustaisten asukkaiden yhdenvertainen kohtelu. Samalla työntekijöiden yhteistyö syvenee. NEO-SEUTU vastaa kaupunkien välisestä yhteistyöstä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeille laaditaan ensimmäisessä ohjausryhmässä yhteinen tiedotussuunnitelma. Tiedottamisessa tehdään lisäksi yhteistyötä mm. sidosryhmien (kunnan sisäinen tiedotus mm. luottamushenkilöt; maahanmuuttajayhteisöt) ja viestintäkanavien tunnistamisessa. Erityisesti omakielistä tiedotusta kehitetään osahankkeiden yhteistyönä sekä yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.
Hankkeen loppuraportin hanketoimintoja ja hankkeen tuloksia esittelevät osiot tiivistetään osaksi seudullisen hankekokonaisuuden yhteistä loppuraporttia, jossa esitellään jokainen kokonaisuuteen osallistunut hanke ja niiden keskeiset tulokset. Raportin toteuttamista koordinoi Helsingin kaupunki.

Helsinki metropolialueen ulkomaalaisten asiakkaiden yleisneuvonnasta tehdään jatkohankkeessa tiedotussuunnitelma kuntien tiedotusammattilaisten kanssa. Neuvontapalvelut esitellään keväällä 2012 Maailma kylässä tapahtumassa ja syksyllä 2012 neuvontapalvelut osallistuvat jälleen opiskelijoiden Welcome Weekin tapahtumiin. Lisäksi neuvontapalveluista tehdään yhteinen esite ja neuvontapalveluista tiedotetaan netissä ja perinteisin lehti-ilmoituksin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa laaditaan suunnitelma hyvistä käytännöistä. Hyvien käytäntöjen levittäminen aloitetaan jo vuoden 2009 aikana järjestämällä kaikkien osahankkeiden kanssa koulutus- ja kehittämispäiviä. Vuonna 2010 aloitetaan hyvin käytäntöjen tiedottaminen ja markkinointi pääkaupunkiseudun kunnissa. Hyviä käytäntöjä esitellään eri kuntien päättäville virkamiehille ja muille päättäjille. Työntekijävaihtoa eri osahankkeiden kesken aloitetaan jo hankkeen alussa, jotta saadaan kokemuksia eri osahankkeiden hyvistä käytännöistä.

NEO-SEUTU -hanke ja sen osahankkeet ovat osallistuneet ja osallistuvat myös jatkohankkeen aikana sisäasiainministeriön Alpo- ja Matto -hankkeisiin. Niiden kautta Helsinki metropolialueen kokemuksia on levitetty koko maahan. Jatkohankkeen aikana ja sen lopuksi tuotetaan Power Point sarja, joka kertoo metropolialueen neuvontakonseptista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 951 859

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 903 093

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 119 833

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 092 181

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vuonna 2012 Helsingin Virka-infossa oli runsaat 4 000 asiakasta, jotka saivat neuvontaa ja opastusta maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Asiakasmäärä kasvoi lähes 30 prosenttia vuodesta 2011. In Espoossa, oli lähes 1 800, ja asiakasmäärä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Hankehakemukseen kirjattiin vuonna 2008 uudenlaisen neuvonta- ja opastuspalvelun tarvitsijoiksi erityisesti Suomeen työhön ja opiskelemaan tulevat. Matalan kynnyksen neuvontapaikat ovat herkkiä tuntosarvia. Virka-infoon ja In Espooseen asiakas voi tulla suoraan, varata ajan neuvojalta, soittaa tai lähettää sähköpostin. Neuvontapisteissä näkyy nopeasti, miksi asiakkaat ovat tulleet Suomeen ja minkälaisissa asioissa heiltä puuttuu tietoa.
In Espoon asiakkaista runsaalla kolmanneksella maahantulon syy oli työ tai erilaiset perhesyyt. Helsingissä Virka-infossa yli 40 prosenttia asiakkaista oli tullut maahan perhesyistä ja runsaat 20 prosenttia asiakkaista työ oli tuonut kaupunkiin. Opiskelijoita oli niin Virka-infon kuin In Espoon asiakkaista alle 10 prosenttia.
Virka-infon ja In Espoon neuvojille kertyy paljon tietoa ja kokemusta siitä, minkälaisilta asiakkailta uupuu tietoa suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Suurin osa Virka-infon ja In Espoon asiakkaista on työikäisiä. Virka-infon asiakkaista yli kolmannes on työssä ja vähän alle 30 prosenttia työttömänä. In Espoon asiakkaista runsaat 20 prosenttia on työssä avoimilla työmarkkinoilla ja kolmannes työttömiä.
Vuonna 2012 Espoon seitsemän yhteispalvelupistettä palveli 164 500 asiakasta ja Vantaan kolmessa pisteessä kävijöitä oli runsaat 82 000. Niiden palveluvalikoimat sisältävät paljon elämän sujumisen kannalta oleellisia asioita. Yhteispalvelujen mukana olo hankkeessa varmisti sen, että palvelusihteereillä ja -neuvojilla on perustiedot siitä, miten Vantaalle, Espooseen, Kauniaisiin tai Helsinkiin ulkomailta voi asettua asumaan. He tietävät, mistä asiakkaalle löytyy suomenkielen kursseja ja koska asiakas on oikeutettu erilaisiin palveluihin. Heidän koko palveluvalikkonsa on uuden tulijan käytössä.
Neuvonnassa ja opastuksessa asiakkaan kysymykset ja ongelmat liittyvät elämän arjen järjestämiseen. Hän haluaa esimerkiksi tietää, missä hän voi opiskella suomea, mitä joku viranomaisen päätös oikeasti tarkoittaa, mistä hän löytää työtä, minkälaisia oikeuksia hänellä on työntekijänä, saako hän tehdä työtä, onko hänellä oikeus toimeentulotukeen, mitä vakuutuksia hän tarvitsee Suomessa, miten hän voi saada Suomessa kansalaisuuden, voiko hän tuoda perheensä tänne, mistä hän löytää asunnon, miten hän voi tulla Suomeen, saako hänen äitinsä tulla tänne hoitamaan lapsia.Neuvojan tehtävän on antaa oikeaa tietoa erilaisista palveluista, viranomaisten tehtävistä, käytännöistä ja opastaa asiakas oikeaan ”osoitteeseen”. Maahan eri syistä muuttaneelle tai muuttoa suunnittelevalle neuvoja joutuu selittämään perusteellisemmin erilaiset asiayhteydet. Hänen ammattitaitonsa perusta on oikea tieto, tiedonhaku ja asiakastyön osaaminen. Monipuolinen kielitaito on merkittävä lisä maahan muuttaneen tai muuttoa suunnittelevan asiakkaan neuvonnassa ja opastuksessa.
Maahan muuttoon liittyvät asiat muuttuvat nopeasti. Neuvojien tiedon päivitys on jatkuvaa. Yhteispalvelusopimukset eri yhteistyökumppaneiden kanssa takaavat valtion toimijoiden tiedon päivityksen ja yhteistyön. Kuntien neuvontapalveluiden keskinäinen yhteistyö mahdollistaa monipuoliset palvelut asiakkaille yli kuntarajojen. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomailta muuttaneiden asukkaiden määrä kasvaa. Yhä useamman asiakaspalvelussa olevan työntekijän on ymmärrettävä erilaiset maahantuloprosessit ja tiedettävä, koska uudella tulijalla on oikeus erilaisiin kunnallisiin ja muihin palveluihin.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteiden palvelusihteerit, In - Espoon työntekijät sekä Virka-infon palveluneuvojista varmistavat kaupunkeihin kattavan yleisopastuksen saannin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi noin kahdeksalla eri kielellä.
Muuttaessaan Suomeen, Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin ulkomailta uusi tulija tarvitsee niin valtion kuin kunnan palveluja. Hän tarvitsee niistä oikeaa ja ajankohtaista tietoa. Yhteispalvelusopimukset varmistavat eri viranomaisten yhteistyön ja tiedonkulun. Yhteistyön tiivistäminen on jatkuvaa, opastuksen ja päätöksen teon lähentäminen voi ehkä olla seuraava yhteistyön kehittämiskohta.
Palvelupisteiden palveluneuvojat ja -sihteerit ovat herkkiä tiedon kerääjiä. He kohtaavat usein ensimmäisenä erilaiset, uudet maahan tulevat asiakasryhmät, esimerkiksi kiinalaiset muuttajat, jotka etsivät tietoa yrityksen perustamisesta, Etelä-Euroopasta lähteneet kolmansien maiden työnhakijat, pitkään Etelä-Euroopassa asuneet naiset, jotka haluavat tuoda perheensä Suomeen, 0 euron työsopimuksella olevat työntekijät. Neuvojien arvokasta osaamista ja tietoa voisi vielä systemaattisemmin koota yhteisen suunnittelutyön pohjaksi.