Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11070

Projektin nimi: Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 30.9.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202228-9

Osoite: Annankatu 16 B 50

Puhelinnumero: (09) 5841 1700

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.museoliitto.fi

Projektin kotisivun osoite: avaramuseo.blogspot.com

Vastuuhenkilön nimi: Kimmo Levä

Asema: pääsihteeri

Sähköposti: kimmo.leva(at)museoliitto.fi

Puhelinnumero: 040 166 2816

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisina kohderyhminä ovat museoiden työntekijät, joiden museopedagogista osaamista hankkeessa kehitetään. Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien, työttömien ja senioreiden kanssa työskentelevät henkilöt, jotka osallistuvat museoiden tekemään uusien toimintamallien kehittämistyöhön. Hankkeen tavoitteena on levittää uusia oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä aikuispedagogiikkaan liittyvää uutta tietoa ja osaamista koko museoalalle, muille kulttuuriperintö- ja taidealan parissa työskenteleville tahoille sekä kuntien kulttuuritoimille. Hankkeen aikana tämä tapahtuu hankkeen verkkosivujen, asiantuntijaseminaarien (3 kpl), AVAAMO-opintoryhmien (6 kpl), museopedagogiikan verkkokurssin sekä hankkeen tulokset yhteen kokoavan julkaisun kautta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat, työttömät ja lomautetut, seniorit sekä yritysten työntekijät, joiden näkökulmasta museoissa kehitetään uusia toimintamalleja ja osaamista. Projektissa kehitetään uusia museo-oppimisen malleja ja niitä pyritään levittämään projektin puitteissa koko museoalalle. Toiminta- ja työskentelymallit tukevat myös museoalan välistä vuorovaikutusta. Projektin tuloksia ja toimintamalleja voidaan välillisesti soveltaa ja hyödyntää myös eri tyyppisten kulttuurilaitosten tapahtuma- ja verkkopohjaisia palveluja kehitettäessä. Projektin tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kehittää museota avoimena oppimisympäristönä. Tämän vuoksi työpajat ja muu toiminta, joissa oppimis- ja opetusmenetelmiä kehitetään, tulevat pääsääntöisesti olemaan avoimia kaikkille museoiden kävijöille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 199, joista naisia 171

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa kehitetään museotyöntekijöiden osaamista erilaisten aikuisryhmien museo-oppimiseen liittyen. Hankkeen tavoitteena on avata museoinstituutiota aikuiskävijöille (erityisesti maahanmuuttajat, seniorit, työttömät ja lomautetut sekä yritysten työntekijät) kehittämällä nimenomaan heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimismenetelmiä ja palvelukonsepteja sekä kokonaisvaltaisesti museota avoimena oppimisympäristönä. Tavoitteena on myös levittää osaprojektien tuloksena syntyneitä hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti museoalan ammattilaisille sekä laajemminkin kulttuuriperintö- ja taidealojen parissa työskenteleville tahoille ja tätä kautta kehittää heidän osaamistaan ja asemaansa työmarkkinoilla. Hankkeen koordinoinnista vastaa Suomen museoliitto ja osatoteuttajia ovat neljä museoalan toimijaa Porista, Tampereelta ja Helsingistä sekä Helsingin yliopiston CICERO Learning-verkosto, jonka päätehtävä on pedagogisten mallien ja prosessien levittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Museoalan osatoteuttajilla, Porin taidemuseolla, Satakunnan Museolla, Työväenmuseo Werstaalla, Tampereen museoiden museopedagogisella TAITE-yksiköllä sekä Tekniikan museolla on omat välilliset kohderyhmänsä, joiden puitteissa kehitetään museoita avoimina oppimisympäristöinä sekä uusia, innovatiivisia oppimismenetelmiä. Osahankkeista muodostuva verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä hankkeen aikana, jolloin hankkeissa karttuva tietämys on kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä. Osahankkeet toimivat tavallaan pilottiprojekteina, joissa uusia oppimismenetelmiä ja palvelukonsepteja testataan. CICERO Learning -verkosto toimii asiantuntijana hankkeessa oppimiseen liittyvässä kehitys- ja tutkimustyössä. Asiantuntijatehtäviin sisältyy hankkeessa kehitettävien oppimisympäristöjen suunnittelu-, toteutus- ja arviointityötä. Hankkeen valtakunnallinen tiedotus tapahtuu hankkeen blogin, Museoliiton verkkosivujen, Museoliiton ylläpitämän Museoposti-sähköpostilistan sekä Museo- ja Julius -lehtien kautta. Osahankkeet vastaavat omasta paikallisesta tiedotuksestaan. Hankkeessa saavutettuja tutkimustuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään kolmessa asiantuntijaseminaarissa, jotka järjestetään hankkeen aikana Helsingissä, Tampereella ja Porissa. Hyviä käytäntöjä levitetään myös museoalan työntekijöille suunnatuissa AVAAMO-opintoryhmissä, jotka kokoontuvat Kaakkois-Suomessa (Lappeenranta), Väli-Suomessa (Jyväskylä-Kuopio-Varkaus), Pohjoi-Suomessa (Rovaniemi), Hämeessä (Tampere), Lounais-Suomessa (Turku) ja pääkaupunkiseudulla (Helsinki). Hankemuseoissa toteutetuista työpajoista ja muista hankkeen puitteissa toteutettavista toimenpiteistä saatujen kokemusten ja tulosten pohjalta toteutetaan museopedagogian verkkokurssi, jonka avulla museoiden yleisö- ja opetustehtävissä työskentelevät ammattilaiset voivat kehittää asiantuntemustaan. Hankkeen tuloksista tuotetaan julkaisu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille valmistetaan tiedotussuunnitelma keväällä 2010. Projektin valtakunnallisesta tiedotuksesta vastaa Suomen museoliitto. Valtakunnallinen tiedotus tapahtuu hankkeen omien verkkosivujen, Suomen museoliiton ylläpitämän Museoposti-sähköpostilistan sekä Museo- ja Julius -lehtien kautta. Hanketta esitellään myös alan kansainvälisillä foorumeilla, mm. osallistumalla EU:n Grundtvig-ohjelmaan kuuluvan The Learning Museum -hankkeen ja Kansainvälisen museoneuvoston ICOMin toimintaan. Tämä edellyttää hankkeen työntekijöiden matkustamista kansainvälisiin seminaareihin ja tapaamisiin. Osana tiedotustoimintaa ovat myös hankkeessa järjestettävät asiantuntijaseminaarit. Hankkeen sisäistä tiedotusta varten avataan verkkotyöskentelyalusta, jonne kerätään myös hankkeessa syntymä materiaali. Osatoteuttajat tiedottavat hankkeesta paikallisesti ja maakunnallisesti omia verkostojaan hyödyntäen ja ottaen huomioon kohderyhmänsä tarpeet. Osatoteuttajat integroivat tiedotuksen osaksi normaalia tiedotustoimintaansa. Hankkeen tulokset esitellään yhteisessä loppujulkaisussa, jonka toimitustyöstä ja kustantamisesta vastaa Suomen museoliitto.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyviä käytäntöjä levitetään koko projektin ajan hankkeen verkkosivuilla. Hyviä käytäntöjä levitetään myös kolmessa vuosittaisessa asiantuntijaseminaarissa Helsingissä, Tampereella ja Porissa, AVAAMO-opintoryhmissä sekä hankkeessa tuotettavan museopedagogiikan verkkokurssin kautta. Verkkokurssi toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja se integroidaan osaksi Suomen museoliiton koulutusohjelmaa, jolloin taataan museopedagogisen koulutuksen saavutettavuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen tuloksena muodostuneita oppimis- ja opetusmenetelmiä ja niihin liittyviä tutkimustuloksia esitellään hankkeessa tuotettavassa julkaisussa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 669 438

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 649 232

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 851 457

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 827 204

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Avara museo - hankkeen tavoitteena oli 1) avata museoinstituutiota uusille aikuiskävijäryhmille kehittämällä heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimis- ja opetusmenetelmiä ja tätä kautta edistää kohderyhmien hyvinvointia ja aktivoitumista. Hankkeen tavoitteena oli myös 2) kehittää museoalan työntekijöiden pedagogista osaamista erityisesti erilaisten aikuiskävijäryhmien suhteen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli 3) edistää museoalan toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja kunkin osahankkeen teeman suhteen olennaisten sidosryhmien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Hankkeessa oli seitsemän osatoteuttajaa: Suomen museoliitto, CICERO Learning -verkosrto/Helsingin yliopisto, Porin taidemuseo, Satakunnan Museio, Tekniikan museo ja Työväenmuseo Werstas.

Museotyöntekijöiden osaamista kehitettiin koulutuksen avulla niin hankemuseoissa kuin valtakunnallisestikin museotyöntekijöiden keskuudessa. Hankkeen aikana järjestettiin neljä hankkeen yhteistä valtakunnallista seminaaria, AVAAMO-opintoryhmätoimintaa kuudella paikkakunnalla sekä 2 paikallista, osatoteuttajan järjestämää seminaaria. Nämä tilaisuudet olivat menestyksekkäitä niin osallistujamääriltään (yhteensä 559 osallistujaa) kuin sisällöltäänkin. Ne tavoittivat maan museopedagogista työtä tekevät museoammattilaiset erittäin hyvin ja saivat hyvää palautetta osallistujilta. Koulutusten ja muun tiedotuksen ansiosta hankkeesta tuli alalla hyvin tunnettu; suuri osa koulutuksiin osallistuneista museotyöntekijöistä osallistui koulutuksiin useammin kuin kerran. CICEROn tuottamassa väliarviointiraportin tiivistelmässä todetaan seuraavaa museoalan henkilökunnasta: "Puolivälin arviointi osoitti, että ne museoammattilaiset, jotka olivat hakeutuneet Avara museo -hankkeen toimintoihin, kokivat keskimääräisesti aikuispedagogisten taitojen kehittyneen positiiviseen suuntaan aikaisemmasta osaamisen tasosta."

Hanke edisti museoalalla tapahtuvaa asennemuutosta, jonka myötä museot avautuvat yhä enemmän yleisöilleen, kokevat yleisötyön ja yleisön osallistumisen olennaisiksi osaksi toimintaansa. Hanke teki tunnetuksi museoiden yleisötoimintaa ja vahvisti museoiden roolia yhteiskunnallisina toimijoina.Tärkeänä tuloksena on myös museoiden lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistyö niin keskenään kuin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hankkeen aikana pystyttiin tarkastelemaan ja kehittämään museoiden sisäisiä palveluprosesseja. Hanke otti esille museoiden sisällä usein vallitsevan kuilun asiakaspalveluhenkilöstön ja ns. sisällöntuottajien ja asiantuntijoiden välillä ja pyrki kuromaan sitä umpeen. Hanke toi museoalalle ajatuksen jaetusta asiantuntijuudesta, jota voidaan soveltaa niin museon henkilökunnan keskuudessa kuin museon ja sen yleisöiden välisissä suhteissa.

Hankemuseoissa kehitettiin hankkeen aikana lukuisia uusia yleisötyön toimintamalleja, joita on kuvattu muun muassa hankkeen julkaisuissa Avarampi museo aikuisille (http://www.museoliitto.fi/avaramuseo/loppujulkaisu) ja Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen (http://www.museoliitto.fi/avaramuseo/tuotteistamisopas). Toimintamalleja on esitelty myös useissa koulutustilaisuuksissa ja muun tiedotustoiminnan yhteydessä. Hyvä käytäntöjä tullaan levittämään myös edelleen osana osatoteuttajien normaalia toimintaa. Lyhyesti kuvattuina hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt ovat:
- AVAAMO-opintoryhmätoimintamalli
- Avartajat-ryhmä, toimintamalli yleisön osallistumiselle museon toimintaan
- KoeTILA! ja Mairen värit -näyttelykonseptit (Learning by doing -toimintamalli)
- Seniorien suunnistus taidekokoelmaan -opintopiiri (Learning by doing -toimintamalli)
- Taidekosketuksia -taiteilijavierailut esimerkiksi vanhainkodin osastolla
- Elämyksellinen opastus -opastuskonsepti
- Saa koskea -konsepti, havainnekuvien hyödyntäminen taidenäyttely-yhteydessä ja erilaisten museon ulkopuolelle suuntautuneiden vierailujen yhteydessä
- PEDApiste
- Ei-kävijä -kysely
- Museopalveluiden asiakaslähtöinen tuotteistaminen prosessina (ks. Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen)
- Museon palveluiden mallintaminen ja systematisointi
- Pilotoinnit asiakasryhmien kanssa
- Popup-museokonsepti
- Yhteistyökumppaneiden osallistaminen museon toimintojen suunnitteluun
- Muistelutilaisuudet vanhainkodeissa ja sairaaloissa

Hankkeen aikana osatoteuttajaorganisaatiot muodostivat uusia yhteistyökumppanuuksia niin museoiden välillä kuin yli sektorialojen, mm. sosiaali- ja terveyssektorin kanssa. Monet näistä yhteistyökumppanuuksista ovat jääneet elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen toimintojen vaikutus välillisiin kohderyhmiin oli hyvin positiivinen: seniorit, työttömät, maahanmuuttajat ja yritykset pääsivät osallistumaan museoiden toimintaan aivan uudella laajuudella ja syvyydellä ja kokivat tämän merkitykselliseksi omassa elämässään.