Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11072

Projektin nimi: OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OPPIMISEN MALLIT - Insinöörikoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2109309-0

Osoite: Kiveliönkatu 36

Puhelinnumero: 010 383 50

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tokem.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tokem.fi/Suomeksi/Tutkimus_ja_kehitys/Hankkeet/Teollisuus/Muut_teollisuuden_hankkeet.iw3?

Vastuuhenkilön nimi: Soili Mäkimurto-Koivumaa

Asema: Koulutuspäällikkö

Sähköposti: soili.makimurto-koivumaa(at)tokem.fi

Puhelinnumero: 040 7340 405

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi, Tornio

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

K-Tamk:n tekniikan alan henkilöstö.
Ammattiopisto Lappian tekniikan alan henkilöstö
Yhteistyöyritysten yhteyshenkilöt

3.3 Välilliset kohderyhmät

Ammattikorkeakoulun ja osin ammattiopiston opiskelijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 379, joista naisia 142

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan toimialalla on tavoitteena projektin avulla kehittää opetusta ja oppimisympäristöjen hyödyntämistapoja vastaamaan ja joustamaan entistä paremmin työelämän asettamiin vaatimuksiin. Kyse on CDIO (Concieve; Design; Implement; Operate) menetelmän soveltamisesta ja hajautetun oppimistehtaan toteuttamisesta.

Hankkeen välittömänä hyödynsaajana on ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstö, joka oppii toimintamallin. Lisäksi yhteistyöyritysten henkilöstöä perehdytetään toimimaan yhteistyötahona ja yrityksen toimeksiannon ohjaajina. Välillisenä hyödynsaajana ovat opiskelijat, jotka osallistuvat kehitettyyn opetukseen, joka toteutetaan VOS-tulolla. Ainoastaan oppimis- ja kehitysvaiheesta aiheutuvia kustannuksia on kohdennettu projektille, mutta ei opetuksesta aiheutuvia.

Projektin päättyessä kaikissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutusohjelmissa on käytössä CDIO:n mukainen orientoiva oppimisprojekti ensimmäisen vuoden opinnoissa. Kaikkien koulutusohjelmien syventäviin opintoihin on suunniteltu CDIO:n mukaiset työelämäyhteistyössä toteutettavat opetusmoduulit. Kolme moduulia on pilotoitu projektin aikana. Projektit toteutetaan hyödyntäen hajautetun oppimistehtaan tarjoamia mahdollisuuksia. Henkilöstö on sitoutunut CDIO-toimintamalliin ja omaa valmiudet ja osaamisen mallin toteuttamiseen. Projektin aikana joukko eri alojen yrityksiä sitoutuu yhteistyöhön jatkossakin.

Orientoivia moduuleja tulee olemaan kaksi: yksi sähkötekniikassa ja yksi kone- ja tuotantotekniikassa. Tämän projektin puitteissa kehitetään moduulit kokonaisuutena ja tuotetaan niiden edellyttämät oppimismateriaalit sekä toimintaohjeet. Moduulit pilotoidaan ns. VOS-rahoituksella, jonka jälkeen niihin tehdään tarvittavat muutokset.

Projektin vaiheet ovat orientoivan oppimismoduulin suunnittelu, kurssien kehittäminen ja ohjausmenetelmän kehittäminen ja pilotointi, vastaavat vaiheet syventävälle oppimismoduulille, hajautetun oppimistehtaan eli oppimisympäristön kehittäminen mukaan lukien laite- ja konekannan kartoitus ja integrointi, yritysyhteistyön kehittäminen, henkilöstön ja yritysten yhteyshenkilöiden valmennus ja koulutus sekä johto ja hallinnointi.

Tuloksi hyödynnetään insinöörikoulutuksessa. Lisäksi niistä tiedotetaan julkisuudessa, jolloin muilla halukkailla on mahdollisuus hyödyntää niitä omassa toiminnassaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin aloitus: Alueen lehdet, Sidosryhmät
1. orientoiva projekti pilotoitu: Alueen lehdet, Sidosryhmätilaisuus, Ammattilehdet, Konferenssi, Artikkeli
1. syventävä projekti pilotoitu: Alueen lehdet, Sidosryhmätilaisuus, Ammattilehdet, Konferenssi, Artikkeli
Projekti päättyy: Alueen lehdet, Sidosryhmät
Jatkuva tiedotus: Internet sivusto

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kun 1. orientoiva projekti pilotoitu: Ammattilehdet, Konferenssi, Artikkeli
Kun 1. syventävä projekti pilotoitu: Ammattilehdet, Konferenssi, Artikkeli
Jatkuva tiedotus: Internet sivusto

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 449

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 748

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 583

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 441 941

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan koulutuksessa toteutettu Oppimisympäristöt ja oppimisen mallit - insinöörikoulutuksen työelämäläheisyyden kehittämisen hanke aloitettiin ensimmäisen vuosikurssin orientoivien moduulien kehittämisellä ja myöhemmin sen edetessä kolmannen vuosikurssin syventävien moduulien kehittämisellä. Moduulien kehittämiseen kuului moduulien suunnittelu, kurssien suunnittelu/modifiointi ja ohjausmentelmien kehittäminen. Hankkeen aikana ja sen edetessä molempien moduulien sisältöihin tehtiin jatkuvaa kehitystyötä opiskelija- ja opettajapalautteen perusteella. Henkilökunnalle suunnatuilla koulutus-, valmennus- ja kehitystilaisuuksien tavoitteena oli kehittää heidän pedagogisia valmiuksiaan sekä sitouttaa henkilökuntaa hankkeen tavoitteisiin ja sen mukana tuomiin muutoksiin.
Henkilökunnan koulutukset aloitettiin jo aikaisessa vaiheessa hanketta ja niissä käsiteltiin mm. seuraavia aihealueita:
- Problem Based Learning
- CDIO-organisaatio, verkostosto ja metodit.
- Yhteistoiminnallinen oppiminen (laajuus 5 opintopistettä)
- Tiimityö-, vuorovaikutus- ja innovointitaidot
- Oppilaitoksen sisäiset työpajat eli ns. CDIO-kaffilat

Insinöörikoulutuksen kehittäminen aloitettiin oppimisprojekteilla, joita toteutettiin kaikissa koulutusohjelmissa.
Oman oppimisympäristön kehitystyön lisäksi muita käytössä olevia hyvä käytänteitä selvitettiin mm. muihin CDIO-oppilaitoksiin suuntautuvien benchmarkkaus-matkojen avulla. Näiden matkojen sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin osallistumalla kartoitettiin muissa oppilaitoksessa käytössä olevia menetelmiä, esiteltiin omaa CDIO-hanketta ja siinä syntyneitä tuloksia sekä verkottoiduttiin kotimaisten ja kansainvälisten CDIO-oppilaitosten kanssa. Matkoihin ja tilaisuuksiin osallistuivat pääosin hankkeen avainhenkilöt sekä lisäksi asiantuntijoina muita oppilaitoksen opetus- ja TKI-henkilökuntaa.

Orientoivien ja syventävien opintomoduulien kehittämisen myötä aloitettiin opetuksen perusteellinen kehittäminen. Opetuksen kehittämisen perustana olivat henkilökunnan laajamittainen kouluttaminen sekä sitouttaminen työpajojen ja tiedotustilaisuuksien avulla CDIO-muotoiseen koulutukseen, verkoittoituminen muiden CDIO-oppilaitosten kanssa, joista bencmarkattiin siellä hyväksi koettuja käytänteitä.

Käytännössä opetuksen kehitystyöhön osallistui koko tekniikan henkilöstö ja oppilaitoksen opetussuunnitelma uudistus tuli koskemaan kaikkia oppilaitoksen koulutusohjelmia, joka on ainutlaatuista koko maassa. Muissa Suomen CDIO-oppilaitoksissa CDIO-muotoinen opetus koskee lähinnä vain tiettyjä osia koulutuksesta tai joitain yksittäisiä koulutusohjelmia.

Opetussuunnitelmiin tehty uudistus kattoi mm.:
- kaikkien nuorten koulutusohjelmien opetussuunnitelmat

- osana oppilaitoksen laatujärjestelmää kehitettiin orientoivien ja syventävien oppimisprojektien prosessikaaviot

- aloitettiin kehitystyö insinöörikoulutukseen kuuluvan pakollisen
työharjoittelun sovittamiseksi CDIO-muotoiseen koulutukseen.

- Kehitettiin CDIO-muotoiseen koulutukseen SCRUM-mallia, joka keskittyy erityisesti sovelluskehityksen koulutukseen. SCRUM-mallissa ei oteta kantaa matalan tason insinöörikäytäntöihin, vaan keskittytään ennen muuta sovelluskehitysprojektin vaiheistamiseen ja jatkuvaan kontrolliin projektin etenemisestä. Scrum soveltuu myös muihin koulutusohjelmiin ja hyväksi johdannoksi ketterien menetelmien maailmaan.

Hankeen aikana pidettiin yhteensä 8 kpl ohjausryhmän kokouksia ja noin 20 kpl työpalaveria, johon osallistuivat oppilaitoksen CDIO-avainhenkilöt.

Hankkeessa saatiin merkittäviä tuloksia, jotka kehittävät oppilaitoksen toimintaa ja sen prosesseja.

Alla luetteloitu hankkeessa saatuja tuloksia:
- Opetussuunnitelma uudistus. Oppilaitoksessa aloitettiin laajamittainen opetussuunnilmien uudistus, jossa nuorisokoulutuksen kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat uudistettiin CDIO-muotoisiksi.

- Työharjoittelun kehittäminen CDIO-muotoiseen koulutukseen. Myös työharjoittelun kehittäminen otettiin osaksi CDIO-muotoiseen opetukseen siirtymistä ja siitä laadittiin oma kehityssuunnitelma.

- Oppimisprojektit otettiin heti hankkeen alkaessa käyttöön ja ne jakaantuivat opiskelun alkuun sijoittuvaan orientoivaan moduuliin ja sitä seuraaviin syventämiin moduuleihin. Oppimisprojekteista laadittiin prosessikuvaukset, jotka otettiin osaksi oppilaitoksen laatujärjestelmää.

- Yhteistoiminnan lisääntyminen. Henkilökunnalle järjestettyjen yhteisten koulutus- ja kehitys tapahtumien avulla yhteistoiminta lisääntyi etenkin eri koulutusohjelmien ja TKI:n välillä. Tämä näkyi erityisesti henkilökunnan aktiivisena ja monilukuisena osallistumisessa hankkeeseen liittyvässä kehitystoiminnassa, joka lisääntyi hankkeen edetessä.

- Kurssipalautteista saadut tulokset. Oppilailta kerätyt kurssipalautteet uudistetuista kursseista, joissa oppimisprojektit sisältyivät osaksi opetusta olivat paremmat verrattuna aikaisempiin.