Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11077

Projektin nimi: Ole aktiivinen Läpi Elämän

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuopion kaupunki, talous- ja strategiapalvelu

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Osoite: Suokatu 42 D

Puhelinnumero: 017-182131

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuopio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/ole-aktiivinen-lapi-elaman-ole

Vastuuhenkilön nimi: Sirpa Lätti-Hyvönen

Asema: Suunnittelupäällikkö

Sähköposti: sirpa.latti-hyvonen(at)kuopio.fi

Puhelinnumero: 017-182132

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Sisä-Savon, Kuopion

Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Tuusniemi, Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin välittömänä kohderyhmänä ovat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, kunnat, yhteisöt, asukasyhdistykset sekä elinkeinoelämän edustajat, jotka saavat lisäarvoa uusien kansainvälisten toimintamallien tunnistamisesta, jatkokehittämisestä ja käyttöön ottamisesta. Kohderyhmänä on erityisesti Kuopion kaupungin henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat palveluja käyttävät alueen kuntalaiset. Projektin toimenpiteiden kohdealue on Kuopion, Koillis-Savon ja Sisä-Savon seudut, ja tietojen levittämisessä Itä-Suomi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 43, joista naisia 32

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on hyvinvointia lisäävien toimintamallien kansainvälinen etsiminen ja mallien pilotointi hankkeen kohdealueella projektin aikana. Teemoina ovat sisällölliset teemat kulttuuri ja liikunta sekä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

Viime vuosina Kuopiossa toteutettujen kuntalaiskyselyjen keskeinen viesti on, että asukkaat haluavat olla voimavarana, he haluavat uusia yhteisöjä ja sosiaalisia kontakteja. Järjestöt toivovat tiiviimpää yhteistyötä kaupungin kanssa mm. olevien tilojen käytössä. Projektin aikaansaamat tulokset on tarkoitus hyödyntää mm. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman, Kuopion lähiöohjelman ja Kuopion kansalaisjärjestöstrategian toimenpiteissä, sekä henkilöstön kehittämisessä.

Projektin välittömänä kohderyhmänä ovat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, kunnat, yhteisöt, asukasyhdistykset sekä elinkeinoelämän edustajat, jotka saavat lisäarvoa uusien kansainvälisten toimintamallien tunnistamisesta. Välillisenä kohderyhmänä ovat palveluja käyttävät alueen kuntalaiset. Projektin toimenpiteiden kohdealue on Kuopio, Koillis-Savo ja Sisä-Savo ja tietojen levittämisessä Itä-Suomi.

Projektin neljä toimenpidekokonaisuutta muodostuvat seuraavasti:
1.Paikallinen verkottaminen ja toimintamallien jatkokehittäminen sekä toimintamallien testaus
2.Opintomatkat Eurooppaan
3.Tiedon levittäminen Itä-Suomen laajuisesti
4.Projektin koordinaatio ja hallinto sekä ulkopuolinen arviointi

Projektin tuotoksia ovat:
- kirjallisuusselvitys potentiaalisista tutkittavista eurooppalaisista toimintamalleista (n. 30)
- omien hyvien käytäntöjen esittelyaineistot
- tunnistetut eurooppalaiset avainyhteistyökumppanit
- matkaraportit tehdyistä asiantuntijavierailuista eurooppalaisiin kohteisiin
- valinta 10:ksi kohdealueella pilotoitavaksi eurooppalaiseksi toimintamalliksi
- raportti hyvistä eurooppalaisista käytänteistä, niiden rahoitusmalleista sekä työllisyysvaikutuksista
- muodostuvat uudet paikalliset yhteistoimintarakenteet ja -ryhmät
- järjestetyt seminaarit ja tilaisuudet
- projektia koskeva esittelyaineisto paikallista, kansallista ja kansainvälistä käyttöä varten
- ulkopuolisen asiantuntijan arviointiraportit projektin eri vaiheista sekä projektin loppuraportti sisältäen johtopäätökset.

Projektin päätyttyä on projektin mahdollistamilla resursseilla testattu ja pilotoitu noin 10 eurooppalaista toimintamallia kohdealueella.

Projekti edistää osaltaan alueen houkuttavuutta ja kilpailukykyä parantamalla asuinalueiden yhteisöllisyyttä sekä palvelutarjontaa, työllistymistä kolmannen sektorin tehtäviin, kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden liiketoiminta- ja työpaikkamahdollisuuksia, sekä osallistuvien organisaatioiden kansainvälisiä valmiuksia ja monikulttuurisia taitoja.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle valmistetaan internet-sivut Kuopion kaupungin www-sivuille. Tehdään aktiivista ja kohdennettua tiedotusta kuopiolaisille, itäsuomalaisille ja valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Hyödynnetään valmiita tiedotuskanavia kuten WHO Healthy Cities -verkoston sivut ja kanavat. Levitetään tietoa Itä-Suomen laajuisissa seminaareissa. Keskeistä on tiivis paikallinen kehittämistyö kolmen kehittämisohjelman (kulttuuri, liikunta, yhteisöt) ja yhteistyöhankkeiden kesken.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen keskeinen tehtävä on hyvien käytäntöjen levittäminen, joten niitä levitetään koko projektin ajan. Järjestetään kolme Itä-Suomen laajuista seminaaria (1/2010- 5/2012), joissa esitellään hyviä käytäntöjä. Kansallisia (mm. Terve Kunta -verkosto) ja paikallisia verkostoja, yhteistyöhankkeiden verkostoja sekä hankkeen aikana syntyneitä yhteistyömalleja käytetään apuna hyvien käytäntöjen levittämisessä. Projektin loppuvaiheessa (6/2011 - 5/2012) tapahtuvan pilotoinnin aikana hyviä käytäntöjä testataan, jolloin selviää niiden soveltuvuus paikallisesti. Hyväksi oletettu käytäntö voi osoittautua pilotoinnin jälkeen huonoksi. Hankkeessa mukana olevat organisaatioiden edustajat saavat tietoa eurooppalaisista hyvistä käytännöistä viedäkseen niitä eteenpäin omissa verkostoissaan. Projektin aikana tuotetaan raportti, johon on koottu kuvaukset noin 30 hyvästä eurooppalaisesta käytännöstä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 384

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 526

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 175

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 251 654

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin (1.6.2009-31.5.2012) tavoitteena oli työikäisten hyvinvointia lisäävien toimintamallien kansainvälinen etsiminen ja pilotointi, teemoina kulttuuri ja liikunta, sekä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Toteutuksesta vastasivat projektipäällikön ja -sihteerin lisäksi pilotointeihin ja opintomatkoille osallistuneet henkilöt. Hankkeessa oli osallisena noin 60 Kuopion kaupungin henkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi hankkeelle palkattiin muutamiksi viikoiksi neljä pilottien toteuttajaa.

Opintomatkat tehtiin Norjaan ja Isoon-Britanniaan. Yhteistyöverkoston luominen Norjan Bodön kanssa nosti ystävyyskaupunkitoiminnan uudelle tasolle. Sieltä löytynyt Terve Elämä -keskuksen malli on tarkoitus juurruttaa Kuopioon. Ison-Britannian kohde Studio Upstairs pilotoitiin Kelloniemessä jo hankeaikana. Hankkeen toimijoita osallistui WHO Healthy Cities -kokouksiin Portugalissa, Norjassa ja Belgiassa, sekä Active Living -kongressiin Tsekeissä. He pääsivät tutustumaan eri maiden toimintatapoihin, löysivät uusia verkostoja, välittivät tietoa omista käytänteistä ja oppivat kansainvälisiä kokouskäytäntöjä.

Potentiaalisia hyviä eurooppalaisia toimintamalleja kerättiin verkostokokouksissa, henkilökohtaisten kontaktien avulla ja sähköisesti. Projektissa etsittiin kevyellä organisaatiolla ja pienillä kustannuksilla toteutettavia malleja. Niitä esiteltiin seminaareissa ja hankkeen www-sivuilla, sekä välitettiin toimijoille, jotka voisivat pilotoida niitä. Pilottien suunnittelu ja käynnistäminen sekä toimijoiden löytäminen vei aikaa, eivätkä kaikki suunnitelmat toteutuneet. Projektin toimenpiteiden haluttiin kohdistuvan työikäisiin, mikä hankaloitti joidenkin pilottien toteuttamista. Malleja pilotoitiin seitsemän:

1) Aktiiviagentit oli Norjasta löytynyt malli, jossa vapaaehtoinen aktiiviagentti kerää alueen tai asuntoyhtiön asukkaita yhteiseen toimintaan. Agenttien ohjaaja on kaupungin liikunnanohjaaja. Toiminta ei hankeaikana käynnistynyt, mutta suunnitelma on olemassa ja yhteistyökumppaneita kartoitettu.
2) Kansalaisopiston pilotit Käsityökahvila ja Käsityötreffit saivat mallinsa Ruotsista. Ne onnistuivat hyvin ja aktivoivat ihmisiä jatkamaan toimintaa omatoimisesti. Sosiaalisten verkostojen syntyminen ja toiminta uudenlaisessa ympäristössä oli tärkeää. Toiminta juurtunee kansalaisopiston toiminnaksi.
3) Kansalaisopiston ja Kompassin järjestämällä Intercultural Dialogue -kurssilla tutustuttiin eri kulttuureista tuleviin ihmisiin ja kulttuureihin. Ulkomaalaisia osallistujia oli odotettua vähemmän. Kurssin aikana löytyi monia uusia ideoita, joilla kansainvälisiä kontakteja voidaan edistää. Toiminta on jatkumassa.
4) Harrastehaun kehittämisen pilotissa luotiin interaktiivinen sosiaalinen ympäristö harrastehaun ympärille (malli Active Sussex, U.K.). Mahdollisuus verkottua ja keskustella luotiin hakutoimintojen lisäksi. Järjestöjä oli mukana testaamassa toimintaa. Sivusto on suunniteltu avattavaksi Kuopiossa.fi-sivujen alaisuuteen.
5) Kelloniemen kuvapaja toteutui kerhohuoneella, jossa alueen asukkaat tekivät yhdessä taideprojektia. Kuvapajaan osallistui 30 asukasta. Yhdessä tehtiin mm. animaatio www-sivuille ja taidenäyttely, sekä paikallisen yrityksen sponsoroima ympäristötaidenäyttely. Erinomaiselle toiminnalle etsitään jatko- ja laajentamismahdollisuuksia. Neulamäessä aloittaa taidepaja jo syksyllä 2012.
6) Naisten Parhaaksi! -hyvinvointi- ja liikuntatapahtumaan löytyi aineksia Take Part -tapahtumasta (U.K.). Tavoitteena oli auttaa naisia löytämään heille sopiva liikuntaharrastus ja jakaa tietoa hyvinvointipalveluista. Mukana oli 11 järjestöä ja 5 yritystä. Tapahtumaan osallistui noin 300 naista.
7) Työmatkapyöräilyn edistämistapahtumalla kannustettiin kaupungin työntekijöitä työmatkaliikuntaan yhdessä pyöräliikkeen, yhdistyksen ja henkilökunnan liikuntakerhon kanssa. Mallia saatiin Isosta-Britanniasta. Tapahtuma onnistui hyvin, mutta tavoitti odotettua vähemmän henkilöstöä. Se tullaan järjestämään jatkossakin hajaantuneena eri toimipisteisiin. OLE-hankkeen rinnalla toteutui henkilöstön työmatkapyöräilyä ja kustannusvaikutuksia koskeva selvitys, kun Kuopio pääsi mukaan kansainväliseen PHAN-hankkeeseen.

Hankkeen saavutuksia voidaan pitää hyvinä, kun otetaan huomioon hankkeen monitahoisuus sekä kansainvälisten mallien pilotoinnin haasteellisuus. Hanke sai hyvän vastaanoton järjestökentän toimijoilta. Verkottumisen mahdollistaville foorumeille (seminaarit) oli tarvetta. Muutamat yritykset pääsivät myös kokeilemaan yhteistyötä kuntasektorin, asukkaiden ja järjestöjen kanssa.

Projektin aikana kokeiltiin uudenlaisia toimintamalleja liikuntaan ja kulttuuriin liittyen, välitettiin tietoa hyvistä eurooppalaisista käytänteistä sekä luotiin verkostoja eri toimijoiden välille (paikallisesti ja kansainvälisesti). Pilotointeihin osallistuneet kuntalaiset antoivat erittäin myönteistä palautetta. Hanke oli hyvin esillä lehdissä, radiossa ja www-sivuilla. Tiedotustilaisuuksiin osallistui lähes 600 henkilöä.