Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11082

Projektin nimi: Laskennalliset tieteet ja työelämä

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Osoite: PL 20

Puhelinnumero: (05) 62 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lut.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mafy.lut.fi/LTT

Vastuuhenkilön nimi: Matti Heiliö

Asema: Koulutusohjelman johtaja

Sähköposti: matti.heilio(at)lut.fi

Puhelinnumero: (05) 621 2805

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lahden

Kunnat: Iitti, Lappeenranta, Lahti, Rautjärvi, Virolahti, Hartola, Hamina, Heinola, Imatra, Orimattila, Ruokolahti, Padasjoki, Nastola, Hollola, Savitaipale, Kotka, Taipalsaari, Hämeenkoski, Lemi, Suomenniemi, Asikkala, Kouvola, Miehikkälä, Kärkölä, Pyhtää, Sysmä, Luumäki, Parikkala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmät ovat
1) yritykset ja yritysten henkilöstö, jotka tarvitsevat työssään laskennallisten tieteiden osaamista ja
2) matematiikan opettajat, jotka ovat kiinnostuneita tietojensa päivittämisestä laskennallisten tieteiden alueella.

Yhteisiä piirteitä molemmille ryhmille on riittävä matemaattinen pohjatieto, luonnontieteen tai tekniikan alempi tutkinto, laskennallisten tieteiden uusien piirteiden omaksumiseksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillinen kohderyhmä on yliopistojen/tiedekuntien hallinto, joille usean yliopiston hankkeet voivat olla uusi kokemus.

Yritysten näkökulmasta välillisiä tahoja ovat muut tuotekehityksestä vastaavat ihmiset, joiden työskentelyyn laskennalliset työkalut vaikuttavat. Koulutus soveltuu myös jatkokoulutukseen hakeutuville, tutkimustyön ja data-aineistojen kanssa työskenteleville myös muiden organisatioiden parissa

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 84, joista naisia 17

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Laskennalliset tieteet ja työelämä -projektin tavoitteena on nostaa tietoisuutta laskennallisista menetelmistä vaativaa laskentaa käyttävissä yrityksissä ja matematiikan opettajien keskuudessa ja tukea maakuntien rakenteellista kehittämistä. Samaan tähtävää toimintaa käynnistetään usean maakunnan alueella Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen sekä Joensuun ja Jyväskylän yliopistojen verkostohankkeena. Kullakin osapuolella on oma rahoituksensa ja hankesuunnitelmansa. Taustana on Jyväskylän yliopiston vastuulla oleva laskennallisen tieteen kansallinen koordinaatiohanke.

Laskennallisten tieteiden (esim. optimointi, simulointi) hyödyntäminen auttaa yrityksiä kehittämään tuotteistaan ja prosesseistaan aiempaa parempia ja tehokkaampia. Suunnittelun ja testauksen aiempaa pidemmälle viety virtualisointi tukee yritysten kilpailukyvyn ohella kestävän kehityksen periaatteita.

Projektissa yrityksistä ja koulutusorganisaatioista tunnistetut laskennallisten tieteiden osaajat kutsutaan mukaan kehittämään osaamistaan. Osaamisen siirto tapahtuu luentojen, laboratorio-, ryhmä ja esseetyöskentelyn kautta. Etäopiskeluun tarjotaan myös mahdollisuus soveltuvin osin.

Erityisesti projektissa painotetaan uuden tiedon ja työelämän haasteiden yhteensovittamista ja sen pohdintaa, kuinka opittua voi hyödyntää omassa työssä. Tavoitteena on tuoda työyhteisöihin uutta näkemystä siitä, mitä työkaluja laskennalliset tieteet voivat tarjota työperäisten laskennallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tämä johtaa uusiin innovaatioihin ja yritysten kilpailukyvyn vahvistumiseen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan potentiaalisille osallistuville yrityksille ja matematiikan opettajille hyvissä ajoin ennen projektin opetustoimien alkamista. Kanavina toimivat kontaktit yritysmaailmaan ja koulutuslaitoksiin kunkin yhteistyökumppanin alueella. Alueellisesta tiedottamisesta vastaavat yliopistot itsenäisesti. Projektille luodaan omat verkkosivut ja esite, joissa kerrotaan selkeästi projektin hyödyistä, rahoittajatahosta ja kestosta.

Seudullisesti panostetaan klustereihin ja huippuosaamisen keskittymiin tiedotuskanavina ja osaamisen markkinointivälineenä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään mainontaa matematiikan opettajien ja yritysmaailman osaajien ammattimedioissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kahden vuoden mittaisen hankkeen loppuvaiheessa (lokakuu-marraskuu 2010) tutkitaan kerätyn palautteen analysoinnin perusteella, onko luotu toimintamalli onnistunut ja onko jatkolle edellytyksiä. Jos signaalit ovat positiivisia ja hankekokonaisuutta pidetään toimijoiden kesken onnistuneena, hankkeelle haetaan välitöntä jatkoa, jossa otetaan huomioon palaute ja toimintaympäristössä (yritykset ja oppilaitokset) tapahtuneet muutokset erityisesti lainsäädännön osalta. Projektille laaditaan www-sivu, jossa kerrotaan projektin tapahtumista ja syntyvistä tuloksista. Hankkeen tuloksia ja havaintoja raportoidaan myös lehtiartikkelin muodossa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 166 300

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin lähtökohta:

Tietotekniikan ja menetelmäosaamisen kehittyminen parantaa mahdollisuuksia ottaa käyttöön entistä realistisempia laskennallisia malleja. Tämä voi vähentää kalliiden kokeiden tarvetta (esimerkkeinä prosessimallit, järjestelmien simulointi, virtauslaskenta, rakenteiden ja materiaalien käytön optimointi). Talouden lisäksi tieteellä on merkitys myös energian ja materiaalin säästämisen - kestävän kehityksen näkökulmasta. Laskennallisten menetelmien, analyysin, mallinnuksen, simuloinnin, optimoinnin avulla on mahdollista perehtyä asioiden riippuvuussuhteisiin sekä hallita paremmin kokonaisuuksia, riskejä ja epävarmuutta.

Lukuisten sovelluskohteiden vuoksi yritysten laskennallisten ongelmien parissa työskentelevien asiantuntijoiden tulisi päivittää tietämystään laskennallisen tieteen nykytilasta. Tietämyksen siirron ja koulutuksen kautta tuotekehityksessä työskentelevät ihmiset kykenevät hyödyntämään uusinta tietoa soveltamalla sitä ja nostaen yritysten kilpailukykyä ja osaamistasoa.

Toinen kohdejoukko joukko ovat matematiikan opettajat. Tavoite on, että laskennallinen tiede ja sen sovelluksien tuntemus vaikuttaisivat opetussuunnitelmiin. Tutustumalla tieteen tuloksin ja alan sovelluksiin opettajat saavat kokemusta yritysten tutkimushankkeista. Innovaatiotutkimuksessa käytetään termiä "ristipölytys". Koulutuksen uusintamisella vaikutetaan teknisluonnontieteellisten alojen kiinnostavuuteen ja nuorten hakeutumiseen kehitystehtäviin ja innovaatioon liittyviin ammatteihin.
- - - - - - - - - -

Projektin konkreettiset toimenpiteet:

Projektin aikana järjestettiin työpaja- ja seminaaritapahtumia opettajille ja yrityksille. Projektin järjestämiä tapahtumia ovat olleet:
2010:
- Työpajat AMK opettajille (Lahti ja Saimaa) ja paikallisille yrityksille toukokuussa.
- Työpaja lukio-opettajille lokakuussa LUT:lla
- Business Breakfast tapahtuma yrityksille joulukuussa (yhteistyössä Technopoliksen kanssa)
2011:
- Työpaja opettajille 12.2 (MAOL talvipäivät)
- Matlab-työpajat Saimaan AMK opettajille maalis- ja toukokuussa
- Seminaarityöpajat yrityksille 17.3, 28.4 ja 18.10 (yhteistyössä laskennallisten tieteiden keskuksen CEIDin (Computationally aided Engineering and Integrated design) kanssa)
- Useita (noin 9kpl) lukiotyöpajoja kohdealueen lukioissa (Lappeenranta, Imatra, Lahti, Kouvola) keväällä ja erityisesti marras-joulukuussa
- Matlab-työpajat Lahden AMK opettajille marras- joulukuussa
- Kaakkois-Suomen LUMA (LUonnontieteet ja MAtematiikka) keskuksen perustamiseen tähtäävien kokousten järjestäminen marras- joulukuussa
- - - - - - - - - -

Projektin yhteistyökuvioita:

Markkinointimielessä yhteistyötä tehtiin esimerkiksi tiedottamalla kauppakamarien (Lahti ja Lpr) ja LAKES (Lahden alueen kehittämiskeskus) jäsentiedotteissa. Projektista tiedottamisessa ja yhteystietojen keruussa käytettiin lisäksi yliopiston omia kanavia, koulutoimia, AMK omia lähteitä, Etelä-Karjalan liittoa ja yritysklustereita (Lpr innovation, Lpr yrityspalvelut, EKMET (Etelä-Karjalan Metalli), Eky- ja Verso-verkko (kunnossapidon, suunnittelu- ja konepajayritysten verkostoja )).
- - - - - - - - - -

Projektin tulokset ja jatko:
Lukumääräiset tavoitteet kohdehenkilöiden (84/15, opetushenkilöstöä 62), yritysten (17/12) ja organisaatioiden (6/6) tavoittamisen suhteen saavutettiin. Tässä mielessä onnistuimme levittämään tietoisuutta laskennallisista menetelmistä tavoitteen mukaisesti.
Projektin aikana syntyneet yrityskontaktit jäävät elämään CEID-jäsenyrityksinä. Yhteistyössä CEIDin kanssa luomamme hyvä käytäntö puolivuosittain järjestettävistä yritysseminaareista tarjoaa yrityksille näkökulmaa laskennallisten menetelmien käytöstä. Seminaarikäytäntö sai alkunsa projektin ja Technopoliksen yhdessä järjestämässä Business Breakfast tapahtumassa joulukuussa 2010. CEID-keskus toimii myös helppona lähestymiskanavana yrityksille yliopiston suuntaan.

Projektin aikana toteutetut, työpaja-tyyppiset toiminnot jatkavat osana yliopiston normaalia toimintaa. Laskennallisten tieteiden keskus CEID jatkaa seminaarien järjestämistä yrityksille. Projektin loppuvaiheessa aloitettu, LUMA keskuksen perustamiseen tähtäävä toiminta jatkuu.
LUMA-keskuksen puitteissa jatketaan yhteistyötä opettajien kanssa hyviksi havaittujen työpajojen muodossa. AMK opettajille suunnattu Matlab koulutus lisäsi tietoisuutta laskennallisista menetelmistä ja opettajille jaettu materiaali antaa eväitä kehittää opetusta laskennallisten tieteiden hengessä.