Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11084

Projektin nimi: YES-yrittäjyyskasvatuskeskus

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.7.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu

Y-tunnus: 2221859-6

Osoite: Vartiotie 4

Puhelinnumero: 020 615 2710

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kouvolainnovation.fi

Projektin kotisivun osoite: www.yes-keskus.fi

Vastuuhenkilön nimi: Merja Vainio

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: merja.vainio(at)innokouvola.fi

Puhelinnumero: 0206158818

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Iitti, Kouvola

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

YES-keskuksen varsinaisena kohderyhmänä ovat erityisesti perusopetuksen koulujen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rehtorit, opot ja opettajat. Myös esiopettajat ja KYAMK:n opetushenkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

- Perusopetuksen ja toisen asteen koulujen ja oppilaitosten oppilaat
- Alueen kuntien johtajat, päättäjät ja rahoittajat
- Alueen yritys- ja elinkeinoelämän edustajat (esim. yrittäjäjärjestöt)
- Yrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö (esim. uusyrityskeskukset)
- Vanhemmat
- Vapaaehtoisjärjestöt

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 30, joista naisia 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 146, joista naisia 95

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjyyskasvatus on tullut valtakunnallisesti pakolliseksi aihekokonaisuudeksi eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja se on EU:n, Suomen hallituksen, eri ministeriöiden ja Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen painopistealue. Riittävän konkreettinen ja koordioitu kehittämistoiminta on kuitenkin ollut pirstaloitunutta. OPM:n yrittäjyyskasvatustutkimuksissa 2006 ja 2007 elinkeinoelämän ja sivistystoimen johto siunaa asian, mutta käytännön työssä esim. perusopetuksen puolella opettajista yli 70 % kokee aihealueen vieraaksi.

Edellä mainittujen haasteisiin vastaamaan on Suomessa perustettu YES-yrittäjyyskasvatuskeskusten verkosto vuonna 2008. Keskukset toimivat alueidensa erityispiirteet huomioon ottaen kaikkien koulutusasteiden koulujen, yrityspalvelu- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden yhteisenä ja tehokkaana kohtaamispaikkana ja tarjoavat konkreettisesti yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluja.

Kouvolan YES-keskuksen tavoitteena on perustaa alueelle YES-yrittäjyyskasvatuskesus, joka kokoaa ja tuottaa alueen yrittäjyyskasvatuspolkua konkreettisesti tukevia palveluita alueen kouluille. Yrittäjyyskasvatuksen pääpalvelut jokaisessa keskuksessa kuten Kouvolassa ovat aluksi samat ja hankkeessa kehitetään, testataan ja tuotteistetaan eri alueilla uusia palveluja kaikkien keskusten käyttöön. Jokaisella keskuksella on lisäksi tiiviimmässä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistoiminnassa mukana ns. kumppanuuskoulut.

YES-keskusten asiakkaina ovat erityisesti maakuntien perusopetuksen ja toisen asteen koulut ja
oppilaitokset. Palveluina jokaisessa YES-keskuksessa ovat opetussuunnitelmien kehittämispalvelut (perusteet, sisällöt, menetelmät, oppimisympäristöt, välineet, materiaalit), opettajien koulutukset kootusti, materiaalipalvelut, koulu-yritysyhteistyön mentorointi, oppilaiden yrittäjyyskasvatus-projektien mentorointi ja Nuori Yrittäjyys aluetoimistopalvelut.

Keskeisinä sidosryhminä ovat seudulliset kehittämiskeskukset, kunnat, uusyrityskeskukset, Suomen Yrittäjien aluejärjestöt, kauppakamarit, maakuntaliitot, alueen korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta, erityisesti alueen OKL:t, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Nuori Yrittäjyys ry, ministeriöt (erityisesti OPM ja TEM) ja opetushallitus.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1. Hankkeen käynnistyessä: Elokuussa 2009 valtakunnallinen ja alueellinen tiedotus kaikkien
keskeisten mediakanavien (lehdet, Web, televisio, radio) kautta, erityisesti talous- ja opetusalan medioissa näkyminen tärkeää. Lisäksi esitepostitus kohde- ja sidosryhmille postitse ja sähköpostitse.
2. Koko hankkeen ajan:
-Www.yes-keskus.fi -sivuilta löytyvät kaikkien YES-keskusten aktiiviset toimintakalenterit ja viikottain päivittyvä YES-blogi, jonka eri alueiden projektipäälliköt vuorollaan kirjoittavat. Www-sivusto keskeisin tiedotuskanava hankkeen varsinaiselle kohderyhmälle.
-YES-keskukset tiedottavat YES-keskuksen toiminnasta kuntien ja koulujen yrittäjyyskasvatuksen
yhteysopettajille säännöllisesti kuukausittain sähköpostitse.
-Kunta-ja aluetason näkyvyys alueen medioissa 3-4 kertaa kuukaudessa
-Valtakunnallinen näkyvyys eri talous- ja opetusalan medioissa vähintään 12 kertaa vuodessa.

3. Hankkeen päättyessä valtakunnallinen ja alueellinen tiedotus kaikkien keskeisten mediakanavien (lehdet, Web, televisio, radio) kautta, erityisesti talous- ja opetusalan medioissa näkyminen tärkeää. Lisäksi alueilla loppuraportin postitus kohde- ja sidosryhmille sähköpostitse ja info toiminnan jatkumisesta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009: Alueella jo tuotettujen hyvien yrittäjyyskasvatuskäytänteiden levittäminen muun YES-verkoston käytettäväksi ja muualla kehitettyjen käytänteiden hyödyntäminen tälle alueelle.
2010: Hankkeessa tuottettujen uusien käytänteiden levittäminen YES-verkoston käyttöön.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 57 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 95 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 97 670

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatus on juurtunut osan Kouvolan alueen koulujen toimintaa, jossa hankkeen merkitys on ollut nimenomaan toiminnan uudelleen herättäjänä ja lisäresurssin tarjoana koulujen jatkuvasti tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa. Hanke on edesauttanut Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmien saamisen koulujen työsuunnitelmiin sisään ja jatkossa opetusohjelmat tulevat todennäköisesti pysyväksi toiminnaksi koulujen opetussisällöissä. Vuosi hankkeen kestoajaksi on lyhyt, varsinkin kun se alkoi kesken koulujen lukuvuoden syyskuun alussa, mutta 2000-luvun alussa toteutetun PYRY- yrittäjyyskasvatushankkeen aikana toteutettujen opettajíen täydennyskoulutuksen ja yrittäjyyskumppaniverkoston myötä syntyneet kontaktit oli helppo herättää henkiin. Hankkeen tehtävänä olikin virittää yrittäjyyskasvatus uudelleen toimintaan ja tässä se onnistui vaikka osallistumisaktiivisuus koulujen lukumäärän suhteen on vähäisempi kuin oli oletettavissa. Ne koulut, jotka ovat mukana, ovat selkeästi sitoutuneempia. Hankkeen aikana saatiin myös läpi ajatus jatkossa rahoituspohjan laajentamisesta yhteiseksi sivistys-ja elinkeinotoimen kesken, mikä onkin luonnollista. Yrittäjyyskasvatus on saatu kirjattua kaupungin sivistys-ja elinkeinostrategioihin. Hanke on synnyttänyt myös ajatuksen Kouvolan ensimmäisistä koulutus-ja rekrytointimessuista tammikuulle 2011. Messuilla koulutus ja elinkeinoelämä kohtaavat luontevasti. Messut ovat yksi esimerkki, miten yrittäjyyskasvatus edesauttaa seudun kehittymistä ja selviytymistä elinkeinoelämän rakennemuutoksessa, jota Kymenlaakso käy läpi.