Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11088

Projektin nimi: Töihin-hanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry.

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1459840-2

Osoite: Särkilahdentie 1

Puhelinnumero: (08) 6132 612

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.nakertaja.net

Projektin kotisivun osoite: www.nakertaja.net

Vastuuhenkilön nimi: Mauri Saastamoinen

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: mauri.saastamoinen(at)nakertaja.net

Puhelinnumero: 040 5178 570

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

pitkäaikaistyöttömät
vaikeasti työllistyvät
vajaakuntoiset
nuoret

3.3 Välilliset kohderyhmät

Yritykset, työvoimaviranomaiset, vanhukset, vähäosaiset

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 360, joista naisia 160

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 189, joista naisia 52

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten työpaikkoja 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 25, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7, joista naisten tutkintoja 2

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Töihin -hanke on Nakertaja - Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n vaikeasti työllistyville työnhakijoille tarkoitettu hanke, joka ajoittuu vuosille 2009 - 2011. Hankkeen tarkoituksena on parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia selvittämällä heidän työ- ja toimintakykynsä. Hankkeen tarkoituksena on myös parantaa työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksiaan sijoittua joko välityömarkkinoille (mahdolliset siirtymätyöpaikat), koulutukseen tai suoraan avoimille työmarkkinoille järjestämällä heille järkevää tekemistä, elämän hallintaan liittyvää toimintaa ja lyhytkestoista, henkilön työvalmiuksia parantavaa koulutusta.

Hanke on työllistämishanke, jossa hyödynnetään kyläyhdistyksessä jo olevaa asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta suunniteltujen toimien toteuttamiseen. Hankkeessa mallinnetaan toimintamallia, missä työkeskeisen kouluttamisen kautta työttömän motivaatiota ja fyysistä kuntoa kohottamalla parannetaan työhön kuntoutumista niin, että työmarkkinoille palaaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Hankkeen tuloksena avoimille työmarkkinoille palaa työttömiä, joiden sinne palaaminen olisi muuten ollut epätodennäköistä. Niille työttömille, joilla ei enää ole mahdollisuutta palata takaisin työelämään, järjestetään asianmukainen jatkopolku.

Tässä hankkeessa kehitetään myös kyläyhdistyksen työtehtävien sisältöä niin, että kyläyhdistyksen työtoiminnassa mukana ollut työntekijä voi hyödyntää saamaansa työkokemusta paremmin avoimilla työmarkkinoilla. Tähän kuuluu esimerkiksi pienryhmätoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvän vertaistuen käyttö työnohjauksessa, työpaja-tyyppisen työtoimintakeskuksen sekä sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen.

Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena on osaltaan selventää kolmannen sektorin roolia työttömien työllistämisen tukemisessa. Kyläyhdistys tarjoaa ns. matalan kynnyksen työpaikkoja erityisesti niille työttömille ja vajaakuntoisille, joilla ei enää ole mahdollisuutta työllistyä vapaille markkinoille. Tätä toimintaa pyritään tässä hankkeessa kehittämään hyödyntäen jo aiemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa pidetään tiedotustilaisuus, missä tiedotetaan hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä. Tiedotustilaisuuksia pidetään tarpeen mukaan 1-2 kappaletta hankkeen aikana. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä tiedotetaan yhteisten palavereiden kautta ja tiedotteilla. Hankkeen asiakkaita tiedotetaan sisäisten tiedotteiden ja yhteisten palavereiden kautta. Suurta yleisöä tiedotetaan lehtiartikkeiden ja radiojuttujen kautta median kautta. Hankkeelle tehdään omat WWW-sivut ja esite.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aikana ja lopussa tiedotetaan hankkeen tuloksista ja hyvistä käytännöistä WWW-sivujen kautta sekä loppuseminaarin kautta. Tuloksista tehdään dvd-levy, jota levitetään asianomaisten tahojen kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 295 848

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 039

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 416

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 278 039

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli parantaa työttömien työmarkkinavalmiuksia kohentamalla heidän työhön kuntoutumista ja parantaa näin heidän mahdollisuuksia sijoittua välityömarkkinoille, koulutukseen tai suoraan avoimille työmarkkinoille.

Projektin kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät, vajaakuntoiset ja nuoret. Projektiin osallistujat tulivat joko TE-toimistosta tai Työvoimanpalvelukeskuksesta. Kriteerinä oli yli 500 päivää kestänyt työttömyys, joidenkin osalta riitti vuoden työttömys. Kouluista ja erilaisilta kursseilta harjoittelijat tulivat suoraan. Myös osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä tuli suoraan hankkeelle kysymällä itse paikkaa suoraan yhdistyksestä.

Projektiin osallistui 189 henkilöä (tavoite 180). Alkuhaastatteluja tehtiin 140 kpl. Haastattelut tallennettiin Arvi-tietokantaohjelmaan, mistä löytyy kaikkien projektiin osallistuvien tiedot.

Ammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa (Kajaanin ammattioppilaitos) oli projektin aikana yhteensä 13 henkilöä. Erilaisilla kursseilla, joista osa oli ammattitutkintoon valmentavia ja osa elämänhallintakursseja oli yhtensä 12 henkilöä. Työturvallisuuskortti- ja Ensiapukortti-koulutuksiin osallistui molempiin 18 henkilöä.

Välityömarkkinoille, lähinna Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n palvelukseen työllistyi palkkatukityösuhteeseen 95 henkilöä,
työelämävalmennukseen 38 henkilöä, työharjoitteluun 17 henkilöä, työssäoppimiseen 19 henkilöä ja työkokeiluun 6 henkilöä. Näiden lisäksi järjestettiin, lähinnä nuorille tarkoitettu, media-alalle valmistava koulutus, johon osallistui 14 henkilöä.

Projektissa kehitettiin yhteistyössä Kajaanin kaupungin, valtion viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa verkostoa, joka tulee välittämään vaikeasti työllistyviä henkilöitä yrityksiin. Tämä välittäjäorganisaatio-malli tulee jatkossa toimimaan sosiaalisen/yhteiskunnallisen yrityksen tavoin.Sen tehtävänä on välittämään vaikeasti työllistyviä henkilöitä yhdistyksistä yrityksille, mutta myös välittää vapaana olevia työpaikkoja ja erityisesti tietoa ns. piilotyöpaikoista yhdistyksille.

Projektissa kehitettiin vaikeasti työllistyvien työhönvalmennuksessa erityistä vierihoitomallia, missä esimerkiksi maahanmuuttajan parina työskentelee henkilö, joka on tavallista puheliaampi, jolloin maahanmuuttaja kuulee suomen kieltä enemmän kuin jos parina olisi hiljainen puurtaja. Tästä on saatu hyviä tuloksia ja mallia on esitelty myös hanketapaamisissa muiden hankkeiden toimijoille.

Toinen kokeiltu toimintamalli on vajaakuntoisten työllistäminen osana normaalia työpaikkahierarkiaa. Vajaakuntoiset työskentelevät muiden työntekijöiden kanssa, ottaen koko ajan lisää vastuuta omista sekä vähitelen myös toisten tekemisestä. Esimerkiksi henkilö, joka alunperin tuli työpaikkaan laatikoidenkantajaksi ja tavaroiden siirtäjäksi, vastaa tällä hetkellä oman alueensa tavaratilauksista ja poiskuljetuksista ja pitää samalla huolta omasta työalueestaan. Tähän liittyy työskentely tiiminä, johon kuuluu niin vajaakuntoisia kuin ns. normaalikuntoisiakin. Tällaisen toiminnan tavoitteena on kohentaa vajaakuntoisen itsetuntoa ja työkuntoa, mutta myös osoittaa muulle työyhteisölle ja sidosryhmille, että vajaakuntoisissa piilee valtava työpotentiaali, joka pitää saada vain käyttöön. Osaltaan tällä hälvennetään myös ennakkoluuloja, mitä yrityksillä on vajaakuntoisia kohtaan. Näitä ei saada kumottua, kuin käytännön esimerkkien kautta, johon tämäkin projekti on tavoitteissaan pyrkinyt.

Projektissa kävi selkeästi ilmi, etteirakennetyöttömyyden ydinjoukko ole vähentynyt viime vuosien aikana. Päinvastoin, samat henkilöt, jotka jäivät työtömiksi 1990-luvun alun lamassa, ovat joutuneet entistä syvemmälle työttömyyden ja syrjäytymisen kierteeseen. Enää ei puhuta työstä syrjäytymisestä, vaan yhteiskunnasta ja koko sosiaalista ympäristöstä syrjäytymisestä. Näillä henkilöillä on erittäin huonot mahdollisuudet työllistyä vapaille työmarkkinoille 20 vuoden työttömyysputken jälkeen.

Ratkaisuna näiden henkilöiden työllistämiseen on työkeskus-tyyppinen paikka, joka tarjoaa heille mahdollisuuden joko koko- tai osa-aikaiseen työskentelyyn. Työkeskus voi olla jo olemassa olevaa toimintaa, esimerkiksi Kierrätyskeskus Entrinki soveltuu tämän kaltaiseen toimintaan erinomaisen hyvin. Pääasia on, että toiminta on yhteiskunnan kannalta merkittävää ja kannatettavaa toimintaa niin työkeskuksen kuin työntekijänkin kannalta.

Projektin päätavoite saavutettiin hyvin ellei jopa erinomaisesti. Projektiin osallistuvien henkilöiden sijoittuminen välityömarkkinoille toteutui hyvin, sillä lähes kaikki osallistujat olivat palkkatukityösuhteessa tai jossakin muussa työvoimapoliittisessa toimenpiteessä välityömarkkinoilla toimivaan yhteisöön. Haastattelujen perusteella suurin osa näistä henkilöistä oli tyytyväisiä työpaikkaansa ja kokivat elämänlaatunsa parantuneen säännöllisen työrytmin, sosiaalisen verkoston laajentumisen ja uusien työtehtävien kautta.