Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11092

Projektin nimi: SIHTI

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 30.4.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Kuntoutuksen ja Diakonian erityispalvelut

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Osoite: Heinätorinkatu 17, PL 365

Puhelinnumero: 0103452000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.odl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.odl.fi/sivu/fi/kuntoutuspalvelut/kehittamishankkeet_ja_projektit/sihti/

Vastuuhenkilön nimi: Eija Kurki

Asema: Yksikönjohtaja

Sähköposti: eija.kurki(at)odl.fi

Puhelinnumero: 0503125612

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmän muodostavat Oulun seudun TE-toimiston alueen (Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii,) pitkäaikaistyöttömyyden kriteerit täyttävät ja vaikeasti työllistyvät työttömät työnhakijat, joilla on voimassa oleva asiakkuus Oulun seudun TE-toimistoon. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, joka on yhtäjaksoisesti ollut 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai työnhakija, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana. Vaikeasti työllistyvä on työnhakija, joka on saanut työttömyysetuutta vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt ja oikeus työmarkkinatukeen on alkanut.

Kohderyhmällä on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille ja tämän vuoksi riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Työllistymisen edistämiseksi he tarvitsevat muun muassa henkilökohtaista tukea työnhaussa, osaamisen päivittämistä ja tukea työnantajakontaktien kartoituksessa voidakseen hyödyntää työnantajille maksettavaa palkkatukea. N. 10% kohderyhmästä voi tarvita työmarkkinoille kuntouttaviin palveluihin ohjaamista ja näihin liittyvää työkykyarviota.
ELY-keskuksen työllisyyskatsauksessa 4/2012 pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Pohjanmaan alueella on 4250 henkilöä, joista uuden Oulun alueella yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä on 2675.

Kohderyhmä raportoidaan SIHTI - TYÖVOIMAPOLIIITTISET TOIMENPITEET -rinnakkaisprojektissa, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan TE - keskus.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu
1) työhallinnon toimijoihin
2) kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen toimijoihin
2) Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Kuntoutuksen erityispalveluiden työntekijöihin
4) yksityisiin työnantajiin, jotka kartoitetaan ja sitoutetaan projektin aikana: projektiin on tarkoitus saada mukaan eri kokoisia yrityksiä eri toimialoilta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sihti-projektin taustalla on nykyinen Suomen ja erityisesti Oulun seudulla vallitseva työllisyys-poliittinen tilanne, jossa saman aikaisesti odotettavissa olevan työvoimapulan lisäksi on olemassa varsin merkittävä rakenteellinen työttömyys. Oulun työvoimatoimiston alueella oli viikolla 12 vuonna 2009 vaikeasti työllistyviä työnhakijoita yli 5500 henkilöä.Välityömarkkinoiden edelleen kehittämisen nähdään olevan ensiarvoisen tärkeä työvoiman saatavuuden turvaamisen näkökulmasta, koska suuren osan työvoimaresurssista muodostavat ne työttömät työnhakijat, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille.

Sihti-projektissa on tavoitteena luoda välityömarkkinoiden potentiaalisille kohderyhmille työllistymispolkuja projektissa käyttöönotettavan palveluohjausmallin avulla. Projekti perustuu uudenlaiseen sosiaaliseen innovaation, sillä toimintaa kehitetään työvoimatoimiston, kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen sekä yksityisen palvelutuottajan verkostomaisella toimintatavalla kiinteässä yhteistyössä työelämän, erityisesti yksityisten työnantajien kanssa.

Sihti -projektissa käyttöönotettava, pilottihankkeessa kehitetty verkostomainen toimintamalli perustuu siihen, että työvoimahallinnon, kunnan sosiaali- ja terveystoimen ja ODL Säätiön osaaminen kootaan yhteiseksi osaamispääomaksi. Projektin asiakkaat valitaan yhteisessä asiakasohjaustyöryhmässä, jolloin kohderyhmään valikoituu eniten palveluja tarvitsevat vaikeasti työllistyvät työnhakijat.
Pilottihankkeessa kehitetty palveluohjausmalli, jossa asiakkaat käyvät läpi kolmen viikon pituisen intensiivijakson, jonka jälkeen he siirtyvät avoimille työmarkkinoille, työvalmennukseen, koulutukseen, erilaisiin kuntoutuspalveluihin tai tarvittaviin lisätutkimuksiin. Toimintamalli perustuu olemassa olevan kuntoutusosaamisen hyödyntämiseen(osaamispankki), kiinteään yritysyhteistyöhön(työvalmennus) ja toimijaverkoston saumattomaan yhteistyöhön.

Projektin tuotoksena toteutettava verkostomainen yhteistyömalli, jossa työhallinnon, sosiaalitoimen ja yksityissektorin palveluntuottajan sekä työelämän kanssa yhdessä tuotetaan verkostomainen tapa tuottaa palvelua vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Projektissa käytettävä asiakasohjausmalli on projektin jälkeen esimerkiksi työvoimatoimiston palveluksi tehostettuna ohjauspalveluna vaikeasti työllistyvien työnhakijoitten ohjauksessa. Projektissa koottu ja päivitetty osaamispankki on jatkossa hyödynnettävissä asiakaspalvelutyössä.

Asiakkaita on Sihti -projektin palveluissa yhteensä 640 henkilöä (+ 60 henkilöä 1.9.2012-30.4.2013) eli yhteensä 700 henkilöä. Intensiivijaksoille (3vko) otetaan 640 asiakasta ja kuntoutuspäiviä kertyy 9600 (+ 900=10500).Työvalmennuspalveluun (3kk) otetaan 192 asiakasta, mistä syntyy 11520 työvalmennuspäivää. Pohjois-Pohjanmaan TE - keskuksen SIHTI- TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET rinnakkaishankkeen hakemuksessa haetaan rahoitusta tähän projektiin sisältyville työvoimapoliittisille toimenpiteille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

-verkostokoulutuksesta tiedotetaan suoraan yhteistyökumppaneille
- yhteistyöverkosto tiedottaa projektin alkamisesta asiakkaille
- osanottomahdollisuudesta julkinen ilmoitus kohderyhmälle
- projektin alkamisesta tiedotetaan julkisissa tiedotusvälineissä
- projektin toiminnoista tiedotetaan Oulunseudun yrittäjille Oulun yrittäjät ry:n kautta
- projektin päättöseminaari

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

01-08 / 2012 Projektin tulosten analysointi asiakasohjaustiimissä, yhteistyöverkostossa ja ohjausryhmässä sekä ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen pysyvään toimintaan.
01 -08 / 2012 Sihtipalvelun työstäminen vakiintuneeksi palvelumalliksi yhteistyössä Sihti-projektiin osallistuvien tahojen kanssa
Toimintamallin edelleen kehittäminen osana vakiintunutta Sihtipalvelumallia.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 907 219

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 885 680

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 056 533

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 006 265

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena on ollut kehittää ja testata uudenlaista verkostomaista yhteistyömallia, jossa työhallinnon, Oulun kaupungin, Haukiputaan-, Kiimingin- ja Kempeleen kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja yksityissektorin palvelutuottajien sekä työelämän kanssa yhdessä kehitetään verkostomainen tapa tuottaa palvelua vaikeasti työllistyville työnhakijoille.

Hankkeen kokemukset ja hankkeessa testatut ja niistä edelleen kehitetyt menetelmät on otettavissa käyttöön eri toimijoiden kautta. Menetelmiä ja hankkeen kokemuksia voidaan käyttää muiden hankkeiden lisäksi julkisella sektorilla työkaluna suunniteltaessa pitkäaikaistyöttömille palvelupolkuja.

Hankkeen kohderyhmän valinta on ollut varsin onnistunut. Kohderyhmä, eli Oulun seudun TE-toimiston (myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto) alueen vaikeasti työllistyvät työttömät työnhakijat (pitkäaikaistyöttömät), joiden työllistymisen esteenä on ollut mm. ikä, puutteellinen tai vanhentunut koulutus, työkokemuksen vähäisyys tai soveltumattomuus, perhetilanne, sosiaaliset tai terveysongelmat, motivaatio-ongelmat, kulttuuritausta tai taloudellinen tilanne, muodostaa edelleen Oulun seudun pitkäaikaistyöttömien kovan ytimen. Sihti-palvelun tyyppinen interventio kohderyhmän työttömyyteen on palvelumallina ollut ilmeisen tarpeellinen ja kohderyhmän tarpeisiin sopiva.

Sihtiin asetettiin melko haasteellinen määrällinen tavoite. Sihti-projektin aikana oli tarkoituksena tarjota Sihti-palvelua 700 asiakkaalle ja tämä tavoite oli ylimitoitettu. Projekti palveli yhteensä 373 työtöntä työnhakijaa, joista palvelun keskeytti 41 asiakasta. Haastavan asiakaskunnan myötä palveluinterventiosta ei voitu tehdä niin nopeaa kuin alussa suunniteltiin, palveluprosessit olivat ajateltua pidempiä ja oikeanlaisen asiakaskunnan valikoituminen projektiin oli haasteellista.

Hankkeen toimintamalli, jossa asiakkaat saapuvat kolmen viikon intensiivijaksolle, jonka jälkeen räätälöityä palvelua toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen ja jatkohankkeessa maksimissaan neljän kuukauden ajan, on ollut ilmeisen onnistunut.

Intensiivijakson sisältö on koostunut koulutuksellisesta ja voimaannuttavasta osiosta. Yksilöohjauksen keskeisenä sisältönä on ollut henkilökohtainen uraohjaus ja työnhakuvalmennus sekä työ- ja koulutuspaikkojen etsintä, mikä on johtanut onnistuneisiin jatkosijoittumisiin.

Vuonna 2012 ODL Työllistymispalveluiden projektikoordinaattoritoiminta otettiin osaksi sihti-palvelun toimintaa. ODL Työllistymishankkeiden yhteiset projektikoordinaattorit ovat osaltaan osallistuneet työnhakijoiden jatkosijoituspaikkojen etsintään ja rekrytointiprosesseihin palveluohjaajien lisäksi.

Asiakkaiden sijoittuminen on ollut hyvää luokkaa, sillä 65% asiakkaista sijoittui sihti-palvelun aikana. Avoimille työmarkkinoille sijoitui 8,7%, työhön muualle 33% ja työelämän ulkopuolelle 23,3% (opiskelemaan 12%). Työttömänä jatkoi siis 35% ja 11% asiakkaista keskeytti palvelun.

Päällimmäiseksi haasteeksi on hankkeen aikana noussut asiakasrekrytointiin liittyvät haasteet. Keskeiseksi kysymykseksi rekrytoinnissa on noussut se, että minkä tasoisia asiakkaita hankkeen asiakkaiksi valitaan ja onko esimerkiksi sosiaalitoimien kautta hankkeeseen hakeutuvilla asiakkailla ylipäänsä mahdollisuutta saada kyseisen asiakkaan tilanteeseen sopivaa palvelua. Oman haasteensa asiakasrekrytointiin toi TE-toimiston virkailijoiden sitoutuminen asiakashankintaan monien projektien maailmassa.

Haasteeksi on noussut myös se, että asiakasohjausryhmän asiakasvalintatilaisuudessa asiakkaan tilanteesta ja työmarkkinakelpoisuudesta saatu ennakkoinformaatio on melko vähäistä. Tämä on johtanut siihen, että hankkeen intensiivijaksolle on valittu asiakkaita, joiden sen hetkinen työmarkkinakelpoisuus tai terveydellinen status on ollut sellainen, että asiakas ei ole pystynyt Sihdin palveluja hyödyntämään.

Haasteeksi osoittautui myös työnantajien halu työllistää mieluiten vain korkeimpaan palkkatukeen oikeutettuja työnhakijoita.

Sihti-projektin yhteistyömallissa hyväksi käytännöksi on osoittautunut selkeästi vastuutetut yhteyshenkilöt verkostossa (TE-toimisto ja kunnat). Avoin kommunikaatio projektihenkilöstön ja yhteyshenkilöiden välillä on ehdoton edellytys asiakasohjautuvuuden ja asiakasvalinnan onnistumiselle.

Työnantajayhteistyössä hyvänä käytänteenä on pidetty henkilökohtaista kommunikointia työnantajien kanssa, jossa heidän tarpeensa tulevat kuulluksi, he saavat ohjeistusta työllistämisen tukimuodoista ja pääsevät avoimesti keskustelemaan tarjolla olevista työntekijöistä. Projektikoordinaattoritoiminta tuki tätä hyvin.

Hyvänä käytänteenä on ollut projektin ostopalveluna toteutetut työkykyarviot, joiden avulla asiakkaat ovat ohjautuneet nopeammin julkisten terveyspalvelujen piiriin, asiakkaiden todellisesta työkunnosta on saatu selkeä käsitys jatkopolkujen suunnittelua varten ja mahdolliset eläketapaukset on saatu seulottua oikeaan palveluun.