Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11094

Projektin nimi: Sopimushankkija II-projekti, työvoimapoliittiset toimenpiteet

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Huhtalantie 2

Puhelinnumero: 020 636 0030

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Projektin kotisivun osoite: www.metalliverkko.net

Vastuuhenkilön nimi: Merja Enlund-Nousiainen

Asema: suunnittelija

Sähköposti: merja.enlund-nousiainen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 050-395 5162

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat ne eteläpohjalaiset metalliklusteriin kuuluvat metalliteollisuuden pk-sopimus/alihankkijayritykset, jotka ovat kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden sopimus/alihankkijayritysten tai päähankkijan kanssa sekä tarjoamaan verkostona palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle.

Hanke on suunnattu pääsääntöisesti metalliklusterin tarpeisiin. Verkostoitumis- ja kehittämiskumppanuuden periaatteen mukaan toimintaa voidaan kuitenkin tarvittaessa laajentaa myös meri-, puu- ja elintarvikeklusteriin kuuluviin pää- ja alihankkijayrityksiin. Tällä tuetaan myös alueiden kehittämisen ideologiaa ja uusien innovaatioiden syntyä.

Seinäjoen seutukunnan osalta ei ole tehty seutukuntakohtaista myönteistä hankepäätöstä, vaan mahdollisesti ko. seudulta mukaan lähtevistä yrityksistä seutukunta tekee kuntakohtaisen päätöksen. Kunnat ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ylistaro.

Hankkeen eri kehittämistoimenpiteet kohdistuvat em. pk-yritysten johtoon ja henkilöstöön.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat metalliteollisuuden sekä em. muiden klustereiden päähankkijat, jotka hyötyvät projektin tuloksista. Välillisesti kohderyhmänä ovat päähankkijoiden johto/henkilöstö, joka verkostoituu pk-yritysten kanssa.

Muita välillisisä kohderyhmiä ovat oppilaitokset ja eri alojen asiantuntijat, jotka voivat tarjota palvelujaan projektille ja kehittää myös omaa osaamistaan projektin aikana. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat alue- ja paikallisviranomaiset, järjestöt ja ulkomaankaupan organisaatiot.

Viime kädessä hankkeesta hyötyy koko maakunta sen pysyessä elinvoimaisena ja vetovoimaisena.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 65, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 190, joista naisia 10

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin kohderyhmänä ovat ne eteläpohjalaiset metalliklusteriin kuuluvat metalliteollisuuden pk-sopimus/alihankkijayritykset, jotka ovat kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden yritysten kanssa sekä tarjoamaan verkostona palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle. Hankkeen aikana toimintaa voidaan laajentaa myös meri-, puu- ja elintarvikeklusteriin kuuluviin alihankkijayrityksiin. Kyseessä on Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen rinnakkaishankkeesta/yhteishankintakoulutuksista ko. toimialojen yritysten kanssa.

Projektilla haetaan ratkaisua eteläpohjalaisten metallialan pk-yritysten osaamisen ja verkostoitumisen kehittämiseen tavoitteena alueen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja mahdollisuuksien parantuminen globaalitaloudessa. Samalla pyritään estämään työvoiman liikkuvuutta pois alueelta. Projekti vastaa myös metalli- ja muihin klustereihin kuuluvien päähankkijoiden tarpeeseen saada uusia verkostoituneita sopimus/alihankkijoita.

Projektin toimenpiteiden avulla alueen yritykset verkostoituvat sopimushankkijaryhmiksi, jotka voivat tarjota tuotteita päähankkijoille. Projekti tulee ottamaan erityisesti alueen pienet yritykset mukaan hankkeeseen.

Sopimushankkijaryhmässä olevat yritykset kehittävät omaa osaamistaan siten, että mukana olevat yritykset voivat osoittaa sertifikaatein tai yleisesti hyväksytyin menetelmin toiminnan täyttävän laatuvaatimukset.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
- yrityskohtaiset ja henkilöstön osaamiskartoitukset
- koulutus
- konsultointi
- opinto-, ja messumatkat koti- ja ulkomaille
- seminaarit
- verkostoitumisen kehittäminen
- metalliverkko.netin ylläpito ja käyttökoulutus
- yritysrekisterin laatiminen ja ylläpito
- yrityskohtaisten CV-listojen laatiminen
- yrityskohtaisen osaamisen todentaminen
- virtuaalitoimiston käytön opastus
- päähankkijoiden kansa tehtävä yhteistyö

Metalliverkko.net-portaali
- yritysrekisteri
- CV-lista
- virtuaalitoimisto

Projektin päätavoitteena on eteläpohjanmaan metallialan pk-yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen verkostoitumisen avulla. Projektin tavoitteena on sopimus/alihankkijoiden verkoston luominen ja kehittäminen vastaamaan päähankkijoiden tarpeisiin ja markkinoilla olevaan kysyntään.

Projektin tuloksena alueen alihankkija/sopimushankkijayritykset ovat verkostoituneet keskenään ja oppineet yhdessä verkostona tarjoamaan palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle. Yritykset ovat verkostona löytäneet uusia markkinoita ja tuotteita, joita voivat tarjota myös itsenäisesti päähankkijoille.

Yritysten kilpailukyky ja osaaminen on kasvanut hankkeessa toteutettujen koulutus-/konsultointipalvelujen seurauksena. Myös henkilöstön ammatillinen osaaminen on vahvistunut.

Metalliverkko.net -porttaali on aktiivisessa käytössä. Yritykset ovat nostaneet osaamisensa päähankkijoiden edellyttämälle tasolle. Osaaminen on todennettu hankkeen toimesta ja se näkyy yrityksen CV-listalta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan ESR-ohjeistuksen mukaisesti käyttäen tiedotukseen suunniteltuja logoja ja noudattaen siitä annettuja ohjeita.

Projektin tiedottamisessa hyödynnetään Sedu Aikuiskoulutuksen markkinointikanavia ja markkinointiosaamista. Projektista tiedotetaan Sedu Aikuiskoulutuksen www-sivuilla. Projektin koulutuksista tiedotetaan myös metalliverkko.netissä, joka on Sopimushankkijoiden kehittämisprojektissa kehitetty metallialan yritysten käyttämä porttaali sekä Yrittäjän koulutuskalenterissa, joka on yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden käyttämä verkkopalvelu. Lisäksi tiedottamista tapahtuu erilaisissa tiedotusvälineissä mm.sanomalehdissä sekä yrityskäynneillä ja sähköpostitse.

Sedu Aikuiskoulutuksessa tiedottamista organisoi viestintäkoordinaattori yhteistyössä projektipäällikön ja tukihenkilöstön kanssa.

Tiedotussuunnitelma:
1) Projektin käynnistäminen:
- projekti esitellään Sedu Aikuiskoulutuksen www-sivuilla.
- projektille laaditaan oma esitemateriaali
- projektihenkilöstö ottaa yhteyttä yrityksiin

2) Toteutusvaihe:
- projektista tiedotetaan lehdissä ja käyttäen apuna sähköpostia
- projektihenkilöstön tekemät yrityskäynnit
- seminaarit ja messut

3) Projektin päättyessä
- tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja
seminaareja
- lehtijutut ja caset Sedu Aikuiskoulutuksen työelämän palvelut www-sivuilla

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen alkaa heti, kun toimivia käytäntöjä on projektissa kehitetty ja se jatkuu koko hankeajan. Levittäminen tehdään aluksi omassa organisaatiossa ja kuntayhtymässä ja laajennetaan myöhemmin myös muille tahoille esim. elinkeinoelämään, viranomaistahoille ja julkiselle sektorille. Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään toimivia kanavia, mm. Sedu Aikuiskoulutuksen omia www-sivuja ja kokouskäytäntöjä sekä TE-keskuksen ym. tahojen omia tiedotuskanavia. Projekti järjestää seminaareja ja loppuseminaarin, joissa myös tiedotetaan projektin tuloksista. Lisäksi projektihenkilöstö pyrkii aktiivisesti osallistumaan eri seminaareihin, tilaisuuksiin ja työryhmiin, jossa voidaan tiedottaa projektin toiminnasta ja tuloksista. Toimintamallien levittäminen on projektin yksi keskeinen tavoite.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 795

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 146 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 795

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tämä on rinnakkaishanke jossa toteutettiin päähankkeen S11094 työvoimapoliittiset toimenpiteet.
Mukana oli myös pieniä yrityksiä.
Hankkeen alussa aloittaneita oli 190 henkilöä josta keskeyttäneitä oli 54 henkilöä ja päättäneitä 136 henkilöä.
Yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut, että yritykset ovat huomanneet koko henkilökunnan koulutuksen merkityksen.
Rinnakkaishankkeella toteutuneet koulutukset:
Hitsauskoulutus/Sedu ajalla 9.4 - 28.5.2009 opiskelijatyöpäiviä (optp) yhteensä 29,71.
Hitsauskoulutus 9.11.2009- 10.12.2009, toteutuneet 21,71
Hitsauskoulutus, ajalla 3.11 -12.11.2009-22.1.2010, toteutuneet 78,86
Laatukoulutus ajalla 17.3 - 22.12.2009, toteutuneet optpvät 264,44.
Laatukoulutus, ajalla 8.4 -9.12.2010, toteutuneet optpvät 191,65.
Laatukoulutus, ajalla 18.6 -9.12.2010, toteutuneet optpvät 448,14.
Tulityökorttikoulutus ajalla 27.8.2009, toteutuneet optpvät 16,00.
Tuotannonohjauskoulutus ajalla 13.4.2010 ja 9.12.2010
toteutuneet optpvät 6,86.
Vermes-koulutus, ajalla 13.5 -9.6.2009, toteutuneet optpvät 76,29.
Ohjausjärjestelmä, ajalla 27.5 - 19.10.2009, toteutuneet optpvät 22,84.
Teknillinen piirrustus, ajallla 7.6 - 22.6 2011, toteutuneet optpvät 222,21.
Kansainvälinenkoulutus, ajalla 6.8 - 1.12.2010,toteutuneet optpvät 57,14.