Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11095

Projektin nimi: KIVI - Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 30.11.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kainuun maakunta-kuntayhtymä/koulutustoimiala

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1905652-2

Osoite: PL 400

Puhelinnumero: 08-61651

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kainuu.fi

Projektin kotisivun osoite: kivi.medialukio.net

Vastuuhenkilön nimi: Aune Kariluoto

Asema: kehittämispäällikkö

Sähköposti: aune.kariluoto(at)kailu.fi

Puhelinnumero: 0447970988

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaiset kohderyhmät, joihin hankkeen toimenpiteillä pyritään saamaan muutosta:
1) Lukioiden ja muiden kouluasteiden opetus- ja ohjaushenkilöstö
2) muista sidosryhmistä nuorisotoimijat ja muu kasvattajaverkosto vähintään tiedottamisen kohteena

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ja hyödynsaajat, joiden toimintaan
hankkeessa luotu uusi toimintatapa vaikuttaa positiivisesti joko
välittömästi ja/tai pidemmällä aikavälillä:
1) lukioon hakeutuvat ja heidän huoltajansa ja muu kasvattajaverkosto
2) Kainuun kouluorganisaatioiden eri asteet
3) Kainuun elinkeinoelämä; lukioiden monipuoliset profiilit antavat hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet monille eri aloille tuottaen osaajia elinkeinoelämälle ja lukiokoulutuksen toimivuus lisää alueen vetovoimaa työvoiman hakeutumisessa Kainuuseen (lasten tulevaisuus yms)
4) Lukiossa jo opiskelevat
5) Lukioiden rehtorit; uudet ratkaisut antavat lisätilaa pedagogiselle johtamiselle

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 163, joista naisia 114

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KIVI - Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke
Ensisijaiset kohderyhmät ovat lukioiden ja muiden kouluasteiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä muista sidosryhmistä nuorisotoimijat ja muu kasvattajaverkosto.
Välilliset kohderyhmät ja hyödynsaajat ovat lukioon hakeutuvat ja lukiossa ja opiskelevat ja heidän huoltajansa ja muu kasvattajaverkosto, Kainuun kouluorganisaatioiden eri asteet, Kainuun elinkeinoelämä sekä lukioiden rehtorit; uudet ratkaisut antavat lisätilaa pedagogiselle johtamiselle
Yleistavoitteet:
1. Kainuun lukiokoulutuksen saatavuuden ja lukioiden muutosvalmiuksien vahvistaminen
lukioiden yhteistoiminnalla pedagogisessa suunnittelussa, palveluiden järjestämisessä ja
tuotantotavoissa profiilivastuualueita vahvistaen. 2. Voimien keskittäminen kasvatustyöhön.
Toiminnalliset tavoitteet:
1. Luodaan Kainuun lukioille yhteinen, aktiivinen, profiloitunut muutoksiin nopeasti reagoiva, alueellinen ja kouluasteiden toimirajat ylittävä opettajien aineryhmäkohtainen
pedagogisen kehittämisen verkosto 2. Herätetään lukioaate 3. Jaetaan rehtoreiden hallinnollisten rutiinitehtävien kuormitusta
Tulokset:
On luotu toimintansa vakiinnuttanut oppiainekohtainen opettajien kollegiaalinen verkosto. Säännöllinen yhteydenpito on sovittu ammatillisen toisen asteen opettajiin kahden tutkinnon opinnoissa ja myös yhteisten kurssien tarjonnassa. Rutiinitehtäviä on siirretty ja toiminta ohjeistettu. Lukioiden profiilijako on kirkastunut ja lukioaate herännyt. Lukioiden hallinnollisten rutiinitehtävien hoito on rationalisoitunut. Työtyytyväisyys on lisääntynyt.
Keskeiset toimenpiteet: 1. Luodaan kollegiaalinen verkosto 2. Kehitetään ammatillisen perspektiivin laajentamisjärjestelmä kollegiaalisten kehittäjäryhmien avulla ja toteuttamalla opettajien työnkierto
3. Liitetään toiminta muihin kouluasteisiin 4. Tiivistetään toisen asteen välistä yhteistyötä opetuksen toteuttamisessa mm. työssäoppimisjaksoilla 5. Kehitetään rehtoreihin kohdistuvia tukipalveluja
6. Arvoidaan, korjataan ja jalkautetaan hankkeen tulokset; resursointi, sisäänajo yksiköissä
Arvioidut vaikutukset:
Hanke muuttaa Kainuun yksittäisten lukioiden toimintatavan paikkakuntalähtöisestä maakuntalähtöiseksi "meidän yhteinen Kainuun lukiokoulutus" -ajatteluksi. Kainuun lukioiden profiilijako on vahvistunut.
Hankkeessa on luotu ja vakiinnutettu kaikkien Kainuun lukio-opettajien kollegiaalinen verkosto, joka toimii myös menetelmällisen kehittämisen ja ammatillisen perspektiivin laajantamisen foorumina. Lukioiden välinen aineryhmätyöskentely on otettu vakituiseksi työskentelymuodoksi ja liitetty osaksi muiden kouluasteiden verkostoja. Lukioiden hallinnollisten rutiinitehtävien hoito on rationalisoitu. Alueellinen tulos; yhteinen maakunnallinen lukioaate, Kainuun lukioiden yhteinen tahtotila, näkyy lukioiden omassa ja yhteisessä toiminnassa, ja myös ulospäin kainuulaisten lukioiden vetovoimaa lisäten.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle tehdään tiedotussuunnitelma, joka sisältää kohderyhmän, ajankohdan, menettelytavan (www, intra, sähköposti, mediat, julkaisut, infotilaisuudet, osallistuminen kohderyhmien tapahtumiin jne), vastuuhenkilön ja ko. tiedotuksen sisällön (tavoitteen).

Tiedotussuunnitelma käsitellään projektin alkaessa ohjausryhmässä ja sitä päivitetään jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kainuun lukiot kuuluvat musiikki- ja kuvataidelukioiden (Kajaani) verkostoon, Suomen urheiluoppilaitosten ja Suomen IB-lukioiden (Sotkamo) verkostoon, pienlukioverkostoon (Filiaaliverkon toimipaikat) ja ISOverstaaseen (kaikki). Lukioiden rehtorit toimivat Kainuun rehtorit ry:ssä ja sitä kautta SURE/FIRE ry:ssä. Aineryhmäopettajat kuuluvat pedagogisiin aineenopettajajärjestöihin ja opettajien ammattijärjestöön.

Hankkeen hyvien käytänteiden levittämisessä tullaan käyttämään em. kontakteja ja verkostoja. Hanke selvittää em. verkostojen kokous- ja seminaariaikataulut ja kokoontumiskäytänteet ja tarjoaa niihin hankkeen ja sen tulosten esittelyjä. Samalla tilaisuudet toimivat kokemusten vaihdon foorumeina ja tuovat hyvää tietoa myös itse hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen.

Lukiot kuuluvat Kainuun maakunta-kuntayhtymä -kokeilun piiriin ja siksi niiden toimintamallit ovat erityisen kiinnostuksen kohteena koko valtakunnassa. Uusista toimintamalleista tultaneen saamaan myös esittelypyyntöjä ja koulutustoimialajohtaja vie tuloksia valtakunnallisiin foorumeihin.

Hanke esittelee toimintaansa myös avattavalla www.sivustollaan ja muissa medioissa tiedotussuunnitelman mukaan sekä tarvittaessa järjestää kokoontumisia yllä mainituille verkostoille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 659

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 196 711

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 251 039

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 230 711

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kainuun maakunta-kuntayhtymän ylläpitää kuutta lukioa: Kajaanin lukio, Kuhmon yhteislukio, Paltamon lukio, Puolangan lukio, Sotkamon lukio ja Suomussalmen lukio. Suurista etäisyyksistä ja lukioiden pienuudesta johtuen yksittäiset opettajat ovat toimineet hyvin yksinäisenä omissa kouluissaan. Samoin koulutasolla lukioiden välillä on ollut hyvin vähän yhteistoimintaa yhteisestä ylläpitäjästä riippumatta.Oppilasmäärien väheneminen ja niukkenevat resurssit tulevat lisäämään yhteistyön tarvetta lukioiden välillä.

Opettajien täydennyskoulutukseen haetaan maakunnallista keskittämistä. Tavoitteena olevan pedagogisen verkoston avulla saada opettajat jakamaan osaamistaan kollegiaalisesti aineryhmissään ja järjestämään tarvitsemiaan koulutuksia Kainuussa. Verkostoitumisen avulla luodaan ”Kainuun lukio”-aatetta. Syntynyt verkosto liitetään muihin vastaaviin, lähinnä perusopetuksen, verkostoihin.

Hankkeen aikana verkosto rakennettiin verkostokoulutuksen ja kehittäjäryhmien avulla. Toimintoja verkoston kokoamisessa ovat olleet mm. vuosittaiset teemapäivät opetushenkilöstölle, aineryhmän kokoukset, tutustumiskäynnit eri kouluille, videoitse jaetut asiantuntijaluennot ja yhteisöihin sekä työelämään tutustumisjaksot. Pedagoginen verkosto koostuu maakunnallisista aineryhmistä sekä pedagogisesta neuvottelukunnasta (PNK).

PNK koostuu opettajista ja koulutustoimialan kehittämispäälliköstä. PNK kokoon-tuu keskustelemaan ajankohtaisista kehittämisideoista. Laillista päätösvaltaa PNK:lla ei ole, vaan sen toiminta on esitysten ja kannanottojen laadintaa rehtori-kokouksille tai toimialajohtajalle.

Yksi PNK:n tehtävistä on järjestää yhteisen teemapäivän aineryhmäosiot palve-lemaan opettajien tarpeita. Aineryhmän johtamisessa PNK:n jäsenet toimivat oman aineryhmänsä vetäjinä.

Pedagoginen neuvottelukunta on lisännyt johdon ja opettajien välisen tiedonkulkua. Opettajat ovat saaneet enemmän vastuuta lukiokoulutuksen kehittämisessä ja oman osaamisensa ylläpitämiseksi. Maakunnallinen aineryhmätyöskentely on tuonut vasrsinkin pienten lukioiden opettajille kaivattua kollegiaalista tukea oman oppiaineen opettajilta. Nämä kaikki lisäävät työssäviihtyvyyttä ja jaksamista sekä monipuolistavat opetusta. Välillisenä hyödynsaajana ovat siis lukioiden opiskelijat.
Lukiokoulutuksen kehittämisessä Pedagoginen neuvottelukunta toimii työvälineenä. Uudet ja toiminnassaoleville kehittämishankkeille on olemassa valmis työväline opettajien rekrytointiin kehittämistyössä.