Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11096

Projektin nimi: Prosessiteollisuusalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen, Proteko

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Länsirannikon Koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2245018-4

Osoite: Satamakatu 19

Puhelinnumero: 044 4557 ??

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.winnova.fi

Projektin kotisivun osoite: Projektin tiedot ovat WinNovan www-sivuilla yhtenä hankkeena.

Vastuuhenkilön nimi: Taina Kivioja

Asema: Kehityspäällikkö

Sähköposti: taina.kivioja(at)winnova.fi

Puhelinnumero: 044 4557 306

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Harjavalta, Eurajoki, Honkajoki, Eura, Jämijärvi, Pori, Luvia, Nakkila, Köyliö, Huittinen, Kankaanpää, Säkylä, Pomarkku, Merikarvia, Ulvila, Karvia, Kokemäki, Kiikoinen, Rauma, Siikainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat prosessiteollisuuden alan yritysten henkilöstö, joka osallistuu ammatilliseen koulutusyhteistyöhön sekä opinto-ohjaajat, alan opettajat, yhteistyöalojen opettajat esim. sähkö-, laboratorio- sekä kone- ja metallialoilta, ja työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan muu henkilöstö sekä WinNovan toimielimen jäsenet.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistuu, tulevat olemaan projektissa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten muu henkilöstö sekä alojen opiskelijat ja peruskoulujen oppilaat.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat prosessiteollisuuden perustutkinnon uudistamistyöryhmä, tutkintotoimikunnat, koulutusalakohtaiset työelämäjaokset, TE-keskus sekä alueelliset kehittämisorganisaatiot, esim. POSEK, RSK Oy ja Pohjois-Satakunnan Kehitys Oy.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 394, joista naisia 108

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Prosessiteollisuusalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen, Proteko on vv. 2009-2012 toteutettava prosessiteollisuuden ammatillista koulutusta kehittävä sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyöverkoston toimivuutta lisäävä hanke. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty mm. Opetusministeriön työryhmän esiselvitystä Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa (2008), kehittämissuunnitelmaa Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012, (OPM 2007) sekä paikallisia innovaatio-ohjelmia ja palveluvisioita.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Rauman kaupungin/Rauman ammattiopiston (hankkeen hallinnoija), Porin ammattiopiston (osatoteuttaja)sekä paikallisten yhteistyöyritysten Ahlstrom Kauttua Oy, Boliden Harjavalta Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, UPM-Kymmene Oyj kesken. Yhteistyötä tehtäneen myös Tampereen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kohderyhmänä ovat prosessiteollisuuden perustutkinto- ja näyttötutkintokoulutusten sekä ammatillisten lisäkoulutusten toteuttamiseen osallistuvat opettajat, työpaikkaohjaajat ja ko. yritysten muu henkilöstö. Heidän kanssaan tehdään tiivistä projektiyhteistyötä tutkinnon perusteiden käytäntöön viemisessä ja opetuksen sekä ohjauksen toteuttamisessa. Työssäoppimistyöpaikkojen henkilöstö on kohderyhmänä myös työpaikkaohjaajien perus- ja päivityskoulutusryhmiin osallistujina sekä muunto- ja jatkokoulutustarpeen kartoittamisessa, ko. koulutuksen suunnittelussa ja mahdollisesti myös koulutukseen osallistumsessa. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat opinto-ohjaajat, joiden tehtävänä on osallistua peruskouluihin suunnattavaan opiskelijarekrytointiin. Projektiin osallistuvia yrityksiä tulevat olemaan em. koulutuksiin osallistuvien opiskelijoiden työssäoppimispaikat, peruskoulut sekä ne yritykset ja organisaatiot, joista on edustus hankkeen ohjausryhmässä. Välillisiä kohderyhmiä ovat em. oppilaitosten, yritysten ja organisaatioiden muu henkilöstö sekä alojen opiskelijat.

Projektin tuloksia ovat muun muassa:
- 10 opettajan laajentunut työelämäosaaminen ja oppilaitoksille kehitetty yrityskohtainen malli myöhempään käyttöön
- Toimiva ja käytössä oleva 40 ov:n laajuinen työssäoppimisen toteutusmalli, johon liittyvät yritysten toimintakokonaisuuksiin kehitetyt ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet, jotka samalla palvelevat yrityksen työprosessien kehittämistä
- Yhteensä noin 90 uutta työpaikkaohjaajaa ja arvioijaa
- Alan peruskoulutuksen toteutunut alueellinen kehittyminen
- Verkko-opetuksen ja muiden opetusmenetelmien toimiva hyödyntäminen koulutuksessa
- Osaamiskartoitukset 200:lle alan työntekijälle ja niiden pohjalta laadittu muunto- ja jatkokoulutussuunnitelma
- Toimivan yhteistyöverkoston syntyminen oppilaitosten (ammattiopistot, ammatti- ja tiedekorkeakoulut) ja prosessiteollisuuden yritysten välille
- Alan koulutuksen tunnetun osaamiskeskittymän syntyminen Satakuntaan
- Motivoiva, elinikäistä oppimista tukeva oppilaitos- ja yritysrajat ylittävä oppimisympäristö.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Yksilöity tiedottamissuunnitelma tullaan laatimaan projektiryhmässä projektin käynnistyttyä.

Tiedottaminen tullaan toteuttamaan käyttämällä seuraavia kanavia:
internet, painetut julkaisut ja tiedotteet, paikallislehdet, mahdollisesti paikallisradio ja -tv, teemakohtaiset seminaarit ja oppilaitosten kotisivut, yrityskohtaiset tutustumis- ja vierailukäynnit, sähköposti, oppilaitosten henkilöstön koulutustilaisuudet sekä tiimi-, koulutusala- ja toimialakohtaiset yhteistilaisuudet, joissa esittellään projektin tavoitteita ja toimintaa.

Projektin alussa järjestetään projektia esittelevä aloitusseminaari ja projektin lopulla saavutetuista tuloksista kertova päätösseminaari, joiden sisällöt ja toteuttaminen suunnitellaan projekti-/ohjausryhmässä.

Tiedottamiseen ja markkinointiin valitaan ko. alueen osaava henkilö, joka mahdollisesti toimii myös projektisihteerinä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- Prosessiteollisuuden perustutkinnon perusteiden käyttöönotosta tiedottaminen keväällä 2010 alan työpaikkaohjaajille sekä oppilaitos- ja yritysjohdolle
- Prosessiteollisuuden perus-, täydennys- ja lisäkoulutusten toteutusmalleista tiedottaminen päätösseminaarin yhteydessä
- Alan työpaikoille räätälöidystä työpaikkaohjaajakoulutuksesta tiedottaminen lukukausien alussa ja päätösseminaarin yhteydessä
- Opettajien työelämäosaamisen päivitysmallista tiedottaminen lukukausien alussa ja päätösseminaarin yhteydessä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 441

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 441

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 597 672

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 597 838

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Proteko-projektin lähtökohtana oli uusien prosessiteollisuuden perustutkinnon perusteiden muka-naan tuoma tarve kehittää alan koulutusta, sillä uusi perustutkinto yhdisti paperi-, levy-, saha- ja kemianteollisuuden perustutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Paperialan heikkojen suhdanteiden vuoksi alan nuorisoasteen koulutukseen ei Raumalla ollut kolmeen vuoteen uusia tulijoita. Prosessiteollisuusalan tunnettuus ja vetovoimaisuus olivat koko ajan heikentyneet. Projektissa pyrittiin monin eri keinoin vaikuttamaan alan vetovoimaisuuden ja tunnettavuuden lisäämiseen.

Työpaikkaohjaajakoulutukset olivat vanhentuneet ja uusia työpaikkaohjaajia tarvittiin. Projektissa haettiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämiseksi, tavoitteena myös kouluttaa 90 työpaikkaohjaajaa.

Projektilla oli yhteensä kymmenen erilaista tavoitetta, jotka kaikki tähtäsivät alan koulutuksen kehittämiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen.

Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat prosessiteollisuuden alan yritysten henkilöstö, opinto-ohjaajat, alan opettajat ja oppilaitoksen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan muu henkilöstö. Välillisiä kohderyhmiä olivat projektissa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten muu henkilöstö, alojen opiskelijat ja peruskoulujen oppilaat, prosessiteollisuuden perustutkinnon uudistamistyöryhmä, tutkintotoimikunnat, koulutusalakohtaiset työelämäjaokset sekä alueelliset kehittämisorganisaatiot.

Projektiin osallistuvia yrityksiä pyrittiin saamaan mukaan monipuolisesti eri teollisuuden aloilta ja paikkakunnilta. Peruskoulut valittiin alueellisen sijoittumisen perusteella ottaen huomioon myös alle 18-vuotiaiden kulkeminen kouluun. Opintopolku prosessialalle-toiminnan pilottiryhmäksi valittiin Harjavallan keskustan koulun oppilaat, koska paikkakunnalla on hyvin alan työpaikkoja ja meille hakeutui vain vähän oppilaita.

Mukana olleet yritykset olivat: Oy Aga Ab, Boliden Harjavalta Oy, Corenso United Oy Ltd, Eckart Pigments Ky, Jujo Thermal Oy, Kiilto Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Luvata Pori Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Nab Labs Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Oras Oy, Outotec (Finland) Oy, Prizztech Oy, Pori Energia Oy, Sachtleben Pigments Oy, Talvivaara Sotkamo Oy ja UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas. Projektiin osallistui myös muita organisaatioita, yhteensä 53.

Projektin keskeisiä tuloksia ovat:
- yhdeksän opettajaa on ollut työelämäjaksolla
- on kehitetty laajennetun työssäoppimisen toimintamalli
- työpaikkaohjaajakoulutusten uudistaminen ja päivittäminen
- 181 työpaikkaohjaajakoulutettua ja 33 päivityskoulutettua
- kaksi opettajaa on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen
- opintopolku prosessialalle -toimintamalli ja 727 peruskoululaisen perehdyttäminen alaan
- paperialan koulutuksen uudelleen käynnistäminen kolmen vuoden tauon jälkeen
- uuden opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen käyntiin ajaminen
- mittavat hankkeet yhteistoiminnan kehittämiseksi alan yritysten kanssa, mm työpaikkaohjaaja-koulutus ja ammattitutkintokoulutukset, WinNovalle täysin uutena paperiala
Työpaikkaohjaajakoulutuksen erilaisista kokeiluista löydettiin toteutukseen useita suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Projektissa on kehitetty Opintopolku prosessialalle- toimintamalli, joka on sovel-lettavissa myös muille aloille. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa osana alan markkinointia. Mallia on otettu käyttöön metallialalla ja se on esitetty Internetissä wikispaces-sivulla.
Proteko- projekti on ollut voimakkaasti mukana alan paikallisen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Vetovoimaisuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet näkyvät niin ensisijaisten kuin kaikkien hakijoiden määrissä. Syksyllä 2012 prosessi- ja laboratorioalan ryhmät Porissa saatiin alkamaan täysinä. Paperiteollisuuden alalla nuorisoasteen koulutus Raumalla on voitu säilyttää ja aloittaa uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus.
Myös aikuiskoulutuksessa näkyy vetovoimaisuuden lisääntymistä. Tällä hetkellä on käynnissä seitsemän oppisopimusryhmää eri yrityksissä ja uusia ryhmiä on vuoden 2013 alussa käynnistymässä. Rekrytointi näyttää vilkastuneen, aikuiskoulutuksen puolelta työllistyy nyt noin 40 henkilöä vuosittain.
Yhteistyötä alan yritysten kanssa on voitu kehittää merkittävästi. Tästä tuloksena ovat olleet mm. alle 18-vuotiaille mahdollisuus työssäoppimiseen joissakin yrityksissä ja yhteiset aikuiskoulutus-hankkeet, joiden kehittäminen edelleen jatkuu. Paperialalla on kehitetty koulutusmalleja, joista on kiinnostuttu jo laajemminkin.
ProSuomi hankkeen kanssa on vertaisoppimisen avulla verkostoiduttu myös muihin alan oppilaitoksiin ja opettajiin.

Projektin tiedot ovat WinNovan www-sivuilla yhtenä hankkeena.
www.facebook.com sivuille on perustettu ryhmä Prosville, missä Proteko-projekti on esillä.
ProSuomi-projektin ylläpitosivut: prosessi.wikispaces.com