Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11103

Projektin nimi: Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelma

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turku Science Park Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 1731542-0

Osoite: Itäinen Pitkäkatu 4B

Puhelinnumero: 02 880 3100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.turkusciencepark.com

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Niilo Tapani Saarinen

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: n.tapani.saarinen(at)turkusciencepark.com

Puhelinnumero: +358 400 525 308

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Elintarvikealan kasvuhakuiset ja kansainvälistymiskykyiset pk-yritykset sekä elintarvikekehityksen klusteriin kuuluvien osaamiskeskusten kehittäjät.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu välillisesti muihinkin kuin projektiin osallistuviin elintarvikealan pk-yrityksiin. Kehittäjäorganisaatiot siirtävät koulutusohjelmassa kartuttamaansa tietoa ja osaamista näille yrityksille.

Koulutusohjelmaan osallistuvien yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöverkostot hyötyvät lisääntyneestä osaamisesta, jota voidaan siirtää myös yhteistyökumppaneiden käyttöön. Yhteistyökumppaneita ovat mm. muut elintarvikealalla toimivat organisaatiot ja muiden alojen osaamisklusterit.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 19, joista naisia 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15, joista naisia 7

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotimaisten elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen on vielä heikkoa, vaikka potentiaali on suuri. Elintarviketeollisuus on pk-yritysvaltainen teollisuudenala ja neljänneksi suurin Suomessa. Alan suuret yritykset ovat kansainvälistyneet. Pk-yrityksillä ei ole käytössä samanlaisia resursseja kansainvälistymisprosessiin, joten ne tarvitsevat verkostojen ja kehittäjäorganisaatioiden tukea.

Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelma antaa pk-yrityksille ja kehittäjäorganisaatioille perustaidot ja valmentaa kansainvälistymisen aloittamiseen. Koulutusohjelman tavoitteena on parantaa elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia selvittämällä yritysten nykytila, kehittämällä yritysten valmiuksia aloittaa kansainvälistymisprosessi sekä luomalla verkostoa yritysten tueksi.

Koulutusohjelman toimenpiteet keskittyvät pk-yritysten kansainvälistymisvalmennukseen. Koulutusohjelma kestää kaksi vuotta ja neljä kuukautta, ja koostuu 20 koulutuspäivästä. Koulutukset järjestetään pääosin kahden päivän mittaisina intensiivijaksoina, noin kuukauden välein. Koulutusjaksot käsittelevät mm. ennakointia ja tulevaisuuden trendejä, liiketoimintaosaamista, potentiaalisia markkina-alueita, kansainvälistä markkinointia, vientimenettelyjä ja kielitaitoa. Koulutuksen aikana arvioidaan osallistuvan yrityksen nykytila ja kasvuedellytykset sekä teetetään markkina- ja logistiikkaselvityksiä valituilta kohdealueilta. Lisäksi yritykset saavat hankkeen kautta mahdollisuuden koemarkkinoinnin suunnitteluun ja kv-strategian luomiseen.

Hankkeen tuloksena yritykset pystyvät soveltamaan oppimaansa tietoa omaan toimintaansa ja elintarvikealan kehittäjät kartuttavat osaamistaan opastaakseen muita yrityksiä kansainvälistymisessä ja siirtämään hyviä käytäntöjä eteenpäin. Hankkeen vaikutuksesta oikein kohdistetut panostukset kansainvälistymiseen näkyvät elintarvikeyritysten kasvuna ja vientitoiminnan lisääntymisenä. Kehittäjät toimivat vahvemmin kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten apuna koko prosessin ajan. Yritysten ja kehittäjien osaamista lisäämällä koko elintarviketoimiala kehittyy ja kansainvälistyy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan oma tiedotus- ja viestintäsuunnitelma yhteistyössä projektihenkilöstön ja osatoteuttajien kanssa. Turku Science Park Oy koordinoi tiedottamista ja auttaa viestintäsuunnitelman rakentamisessa sekä viestintätoimenpiteissä.

Kaikessa tiedottamisessa käytetään hanketta rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston EU-tunnusta sekä rahoittajan erikseen mahdollisesti vaatimia muita tunnuksia. Hankkeesta viestittäessä myös korostetaan hankkeen olevan Euroopan unionin osarahoittama hanke.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koulutusohjelman alkaessa syksyllä 2009 hankkeesta tiedotetaan osaamiskeskusverkoston, Ruoka-Suomi -verkoston, maaseutuneuvojien ja alueellisten TE-keskusten kautta. Koulutuksesta kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä. Elintarvikekehityksen osaamisklusterin kehittäjät viestivät hankkeesta aktiivisesti yrityksille ja seulovat yritysten joukosta potentiaaliset ja kansainvälistymishalukkaat osallistujat.

Hankkeen varsinaisen toteuttamisen aikana jaetaan tietoa koulutusjaksojen sisällöstä eri tiedotusvälineiden kautta. Hyvien käytäntöjen levittäminen alkaa heti ensimmäisestä koulutusjaksosta, kun kehittäjät voivat alkaa soveltaa oppimaansa muidenkin elintarvikeyritysten hyödyksi. Toteutettuja koulutussisältöjä voidaan käyttää yritysten ja kehittäjien kouluttamisessa toimialariippumattomasti.

Hankkeen lopuksi syksyllä 2011 järjestetään päätösseminaari, jossa esitellään hankkeen tulokset. Koulutussisällöt kootaan yhteen ja julkaisua levitetään yhteistyöverkoston käyttöön.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 754

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 86 312

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 143 043

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 312

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Aluelähtöisten osaamisklustereiden toiminnan edistäminen ja kansainvälistäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kotimaisten elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen on vielä heikkoa, vaikka potentiaali on suuri. Elintarviketeollisuus on pk-yritysvaltainen teollisuudenala ja neljänneksi suurin Suomessa. Alan suuret yritykset ovat kansainvälistyneet. Pk-yrityksillä ei ole käytössään samanlaisia resursseja kansainvälistymisprosessiin, joten ne tarvitsevat verkostojen ja kehittäjäorganisaatioiden tukea.

Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisohjelman tavoitteena oli antaa pk-yrityksille ja kehittäjäorganisaatioille perustaidot ja valmentaa kansainvälistymisen aloittamiseen. Tavoitteeseen pyrittiin parantamalla elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia selvittämällä yritysten nykytila, kehittämällä yritysten valmiuksia aloittaa kansainvälistymisprosessi sekä luomalla verkostoa yritysten tueksi. Projektin kohderyhmään kuuluivat ensisijaisesti kansainvälistymisen kannalta potentiaaliset elintarvikealan pk-yritykset sekä elintarvikekehityksen klusterissa mukana olevien osaamiskeskuksien kehittäjät. Kehittäjien välityksellä hankkeen toiminta pystyttiin kohdistamaan välillisesti myös muihin kuin projektiin osallistuviin elintarvikealan pk-yrityksiin.

Projektissa pilotoitiin koulutusohjelma, jonka toimenpiteet keskittyivät pk-yritysten kansainvälistymisvalmennukseen. Koulutusohjelma toteutettiin ajanjaksolla 3.2.2010 – 10.11.2011 ja se koostui kahdeksasta noin kahden päivän mittaisista lähiopetusjakoista, yhdestä neljän päivän ulkomaan jaksosta sekä loppuseminaarista. Koulutusjaksoista vastasivat alan parasta osaamista omaavat toimijat.

Koulutusjaksot laittoivat yritykset pohtimaan omia kansainvälistymistavoitteitaan, mahdollisuuksiaan sekä KV-strategiaansa. Jaksot käsittelevät ennakointia ja tulevaisuuden trendejä, liiketoimintaosaamista, potentiaalisia markkina-alueita, kansainvälistä markkinointia, vientimenettelyjä ja kielitaitoa. Koulutuksen aikana arvioitiin osallistuvan yrityksen nykytila ja kasvuedellytykset. Valmennuksen aikana teetettiin markkinakatsaukset yrityksille potentiaalisista vientimaista: Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Puolasta. Ulkomaan fact finding jaksolla tutustuttiin Saksan elintarvikemarkkinoihin sekä tapoihin päästä Saksan markkinoille. Lisäksi tutustuminen maailman suurimpaan elintarvikealan ammattilaismessuihin, Anugaan, antoi osallistujille käsityksen maailmalla olevista elintarviketrendeistä ja madalsi kynnystä viedä oma yritys messuesittelijäksi.

Koulutusohjelmaan osallistuminen oli tehty yrityksille erittäin helpoksi ja edulliseksi, silti hankkeeseen sitoutuminen oli heikkoa. Palautteiden perusteella varsinaista kritiikkiä ei annettu, jonka perusteella olisi voinut osallistumisaktiivisuuden vähyyttä perustella. Kaikkia koulutusaiheita pidettiin tarpeellisina, mutta toivottiin lähestymistapaa konkreettiseksi ja yrityslähtöiseksi. Yritykset pitivät hyvänä koulutusjaksojen konkreettista tietoa, asiantuntevia luennoitsijoita ja pienryhmätehtäviä. Tämän tyyppistä toimintaa on hyvä preferoida järjestettäessä seuraavia koulutuskokonaisuuksia.

Osallistuneet yritykset ja kehittäjät kokivat projektin suurimmaksi hyödyksi verkostoitumisen, viennin käynnistämiseen liittyvän käytännön tiedon karttumisen sekä tiedon lisääntymisen kohdemarkkina-alueesta. Hanke on antanut yrityksille materiaalia omille pohdinnoille. Hankkeen aikana on muutaman yrityksen vienti lisääntynyt tai alkanut. Kehittäjäorganisaatiot hyötyivät lisääntyneestä osaamisesta, jota he voivat siirtää yhteistyökumppaneiden käyttöön. Kehittäjät osaavat nyt paremmin tunnistaa potentiaaliset kasvuhaluiset pk-yritykset ja niiden kansainvälistymiseen liittyvät tarpeet sekä opastaa ja toimia yritysten tukena vahvemmin koko kansainvälistymisprosessin ajan. Hankkeessa tehtyjä markkina-analyysejä voivat jatkossa hyödyntää myös muut yritykset ja kehittäjäorganisaatiot kuin tähän hankkeeseen osallistuneet. Hankkeessa syntynyttä materiaalia voi jatkossa hyödyntää esimerkiksi kehitysprojekteissa, vientirenkaissa ja ruokaketjun kehittämisessä sekä kansainvälistymiseen auttavien koulutusjaksojen suunnittelussa myös muille kuin elintarvikealan pk-yrityksille.