Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11113

Projektin nimi: Sosiaalinen Sirkus

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.10.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Osoite: Tutkivan teatterityön keskus

Puhelinnumero: 0505648926

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://t7.uta.fi

Projektin kotisivun osoite: www.sosiaalinensirkus.fi

Vastuuhenkilön nimi: Mika Lehtinen, Tutkivan teatterityön keskus / Tampereen yliopisto

Asema: Johtaja, Tutkivan teatterityön keskus

Sähköposti: mika.j.lehtinen(at)uta.fi

Puhelinnumero: 050-5648926

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Sirkukset, sirkusalan toimijat, järjestöt ja sirkuksen koulutusalan ammattilaiset
- Kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja nuorisotyöstä vastaavat henkilöt ja toimijat

-Julkisen sektorin eri hallinto- ja toimialojen edustajat (kaupunkien sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri-, kasvatus- ja
opetustoimi, vapaa-aika- ja liikuntatoimi sekä kaupunginkansliat)
-Yksittäiset yhdistykset ja yritykset joiden toimialana on sosiaalinen työ (esim. huumevieroitustyö, maahanmuuttajaorganisaatiot jne.)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Erityislapset ja -nuoret, sekä heidän ympärillään olevat tavallista laajemmat aikuisturvaverkot. Omat vanhemmat ja sisarukset, sukulaiset, vertaistukiverkosto, erilaiset kuntoutustoimenpiteet. Kaikille näille tahoille on merkitystä, jos erityisesti lapsen ja nuoren elämään saadaan lisää hänen kehitystään ja itseluottamusta tukevia elementtejä.

Osatoteutushankkeissa pidettävien työpajojen ja kurssien osallistujina välillisiin kohderyhmiin kuuluu mm. kehitysvammaisia, liikuntarajoitteisia, autismin kirjoon kuuluvia, sosiaalis-emotionaalisista häiriöistä kärsiviä, syrjäytymisuhan alla olevia, maahanmuuttajia, päihdekuntoutujia ja tuoreita vanhempia.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 67, joista naisia 47

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 7, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21, joista naisten työpaikkoja 16

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalinen Sirkus -projektin tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalisen sirkuksen käytäntöjä ja malleja osana sirkusalaa ja kolmannen sektorin tarjoamia hyvinvointipalveluita. Sosiaalinen sirkus antaa uusia elämyksellisiä ja kasvattavia kokemuksia lapsille ja nuorille, joilla on erityistarpeita opetuksessa tai sosiaalisessa kasvussa tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa.

Sirkus antaa taiteenmuotona erinomaiset edellytykset sosiaaliseen työhön sen monipuolisuuden vuoksi. Se tarjoaa mahdollisuudet omien rajojen ylittämiseen monenlaisella tekemisellä, joista jokainen voi löytää oman kiinnostuksenkohteensa. Sirkuksen keinoin voidaan vaikuttaa ryhmän yhteisöllisyyden löytämiseen ja vahvistamiseen, sosiaalisten taitojen löytämiseen sekä antaa uskallusta toimia ja vaikuttaa ryhmässä omana persoonana. Sirkuksen taiteellista työtä, liikunnallisuutta, keskittymistä ja ryhmätyötaitoja edistävät sisällöt sekä työskentelymuodot edesauttavat monin tavoin sosiaalisen kehittymisen mahdollisuuksia. Sirkuksen kielettömyys ja vahva visuaalisuus murtavat kommunikaatioon liittyviä esteitä, ja antavat monikulttuurisille ryhmille mahdollisuuden toimia yhdessä.

Sosiaalisen sirkuksen perinteet ovat Euroopassa pitkät, mutta se on Suomessa alana vielä nuori. Jotta sosiaalinen sirkus saataisiin Suomessakin merkittäväksi osaksi hyvinvointipalveluita, on sen käytäntöjä ja toimintamalleja vakiinnutettava, yhteistyötä eri tekijöiden välillä parannettava ja tekijöiden liiketoimintaosaamisen ja palvelujen tuotteistamisen taitoja parannettava.

Sosiaalinen Sirkus -projektissa toteutetaan vuosien 2009 - 2011 aikana 27 erillistä sosiaalisen sirkuksen työpajaa Tampereella, Lempäälässä, Orivedellä, Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Työpajojen kohderyhmiä ovat kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset, autismin kirjoon kuuluvat, sosiaalis-emotionaalisista häiriöistä kärsivät, päihdekuntoutujat, maahanmuuttajat ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret.

Projektin aikana järjestetään myös kolme valtakunnallisia sosiaalisen sirkuksen seminaaria, joihin kutsutaan suomalaisia ja kansainvälisiä luennoitsijoita ja kouluttajia sosiaalisen sirkuksen ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista. Aloittavassa seminaarissa 2009 kuullaan kokemuksia sosiaalisesta sirkuksesta ja erityisryhmien kanssa työskentelystä, kouluttavassa seminaarissa perehdytään sosiaalisen sirkuksen eri muotoihin syvällisemmin ja esittelevässä seminaarissa tuodaan hankkeen tuloksia ja sosiaalista sirkusta tutuksi mm. kunnan päättäjille ja sosiaali- ja terveysalan toimijoille.

Sosiaalisen sirkuksen hanke pyrkii olemaan tukena valtakunnallisen sosiaalisen sirkuksen verkoston muodostumisessa ja kehittämään pilottiprojekteista saatujen tietojen ja huomioiden avulla toimivia toimintamalleja sosiaalisen sirkuksen käytäntöjen vakiinnuttamiseksi. Päämääränä on tehdä sosiaalisesta sirkuksesta pysyvä ja helposti lähestyttävä osa kuntien tarjoamia hyvinvointipalveluita.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotussuunnitelma laaditaan elokuussa 2009 (Projektipäällikkö)

- www-sivujen kautta tapahtuva tiedotus
- yhteistyö Sirkuksen Tiedotuskeskuksen ja Suomen nuorisosirkusliiton kautta tapahtuvalla tiedotuksella
- yhteistyö Taikalamppu verkoston kanssa
- seminaarien yhteydessä tapahtuva tiedotus
- loppuraporttin yhteydessä julkaistavaa hyvien käytäntöjen opasta levitetään sekä suomen- että englanninkielisenä laajasti sekä sirkusalan että kuntatyöntekijöiden keskuudessa tulosten hyödynnettävyyden edistämiseksi
- Sirkuksen tiedotuskeskuksen kirjaprojekti
- sähköisen median hyödyntäminen, mm. dokumenttiprojektin avulla

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009
- osatoteutushankkeiden seurantatietojen keräys, vertailu ja tiedotus projektin www-sivujen kautta
- aloittava seminaari
- seminaari- ja koulutusmateriaalien julkaisu mahdollisuuksien mukaan www-sivuilla
- aktiivinen mahdollisuuksien kartoitus muiden tiedotusvälineiden hyödyntämiseksi
- Pii Poon dokumenttiprojekti perhesirkuksesta

2010
- osatoteutushankkeiden seurantatietojen keräys, vertailu ja tiedotus projektin www-sivujen kautta
- kouluttava seminaari
- seminaari- ja koulutusmateriaalien julkaisu mahdollisuuksien mukaan www-sivuilla
- aktiivinen mahdollisuuksien kartoitus muiden tiedotusvälineiden hyödyntämiseksi jatkuu
- tiedotusiskut kunta-alan tapahtumissa
- Cirkon dokumenttiprojekti alkaa Helsingissä / Vantaalla.

2011
- osatoteutushankkeiden seurantatietojen keräys, vertailu ja tiedotus projektin www-sivujen kautta
- kuntaseminaarit
- seminaari- ja koulutusmateriaalien julkaisu mahdollisuuksien mukaan www-sivuilla
- loppuraportin ja hyvien käytäntöjen oppaan yleinen saatavuus suomeksi ja englanniksi www-sivujen, ja tärkeimmille kohderyhmille tehtävän postituksen kautta
- aktiivinen mahdollisuuksien kartoitus muiden tiedotusvälineiden hyödyntämiseksi jatkuu
- tiedotusiskut kunta-alan tapahtumissa jatkuvat

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 523 225

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 504 350

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 633 182

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 613 728

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli auttaa sirkusalan toimijoita tuottamaan laadukasta sosiaalisen sirkuksen opetusta, ja antaa välineitä sosiaalisen sirkuksen tuotteistamiseen ja markkinointiin hyvinvointipalveluna. Lisäksi haluttiin edistää sirkustoimijoiden verkostoitumista. Näin haluttiin vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi suomalaista sirkusalaa ja kuntien ostamia hyvinvointipalveluita, sekä lisätä sirkusalan työllisyyttä. Hankkeen kohderyhmänä olivat sirkusalan järjestöt ja toimijat, sekä kasvatusalan ammattilaiset ja julkisen sektorin toimijat, jotka tekevät töitä kohderyhmien kanssa.

Sosiaalinen sirkus tarjoaa sirkusharrastuksen sellaisille ryhmille, jotka jäävät normaalisti kulttuuriharrastusten ulkopuolelle. Sirkustaide antaa monipuoliset mahdollisuudet onnistua ja kokea uusia elämyksiä, ja sen avulla voidaan oppia tärkeitä elämässä tarvittavia taitoja. Hankkeessa oli välillisinä sirkusopetuksen kohderyhminä erilaisia erityisryhmiä, mm. kehitysvammaisia, maahanmuuttajien valmistavia luokkia, marginaaliasemassa olevia lähiönuoria, päihdekuntoutujia, sosiaalitoimen piirissä olevia perheitä ja erityisluokkia.

Hankkeen osatoteuttajat järjestivät kahden vuoden ajan sosiaalisen sirkuksen opetusta: Sorin Sirkus ja Flamma Tampereella, Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus Helsingissä ja Vantaalla, Espoon esittävän taiteen koulu Espoossa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Lempäälässä, Sirkus Supiainen Orivedellä ja Oulun Tähtisirkus Oulussa. Sirkusohjaajat kirjoittavat jokaisesta opetustunnista raportin, jossa he miettivät tunnin onnistumisia ja kehityskohteita. Päivittäiset raportit koottiin kuukausittain yhteen. Sirkusten projektivastaavilta kerättiin kuukausiraportteja hallinnon näkökulmasta. Hyviä käytäntöjä kirjattiin myös osatoteuttajille järjestettyjen keskustelupäivien ja sirkusohjaajavaihdon avulla. Lisäksi palautetta kerättiin yhteistyötahoilta ja sirkusohjauksen kohderyhmiltä. Kaiken kerätyn materiaalin pohjalta kirjoitettiin hankkeen loppujulkaisu, Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas, joka julkaistiin syksyllä 2011 suomeksi ja englanniksi.

Hanke järjesti kaksi laajaa sosiaalisen sirkuksen seminaaria, joissa kuultiin asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Seminaarien tarkoitus oli auttaa toimijoita verkostoitumaan, antaa käytännön ideoita ja ohjeita sosiaalisen sirkuksen toteutukseen, sekä esitellä sosiaalisen sirkuksen saavutuksia. Hanke järjesti myös kolme kunnille suunnattua Hyvinvointia Sirkuksesta -seminaaria, joissa julkaistiin hankkeen kuntakokemuksia esittelevä Hyvinvointia Sirkuksesta -esite ja kuultiin paikallisia menestystarinoita. Hankkeen päätösseminaarissa julkaistiin hankkeen loppujulkaisu, kuultiin puheenvuoroja kuntapäättäjiltä ja sirkusohjaajilta ja keskusteltiin sosiaalisen sirkuksen tulevaisuudesta.

Hanke teki yhteistyötä mm. lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkoston, Turun AMK:n Taideakatemian sosiaalisen sirkuksen erikoistumisopintojen, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. eurooppalaisten nuorisosirkusten Caravan-verkoston, Uuden Seelannin Circus Kumaranin kanssa, ja European Youth Circus Organisationin kanssa. Hanketta esiteltiin Sirkuksen tiedotuskeskuksen ja New Nordic Circus Networkin uutiskirjeissä, Sirkuspyramidi -lehdessä ja Teatteri-lehden sirkusnumerossa. Lisäksi hanke oli esillä erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa puheenvuorojen ja työpajojen muodossa. Hanke sai huomiota myös laajemmassa mediassa, ja siitä kirjoitettiin lehtijuttuja mm Helsingin sanomissa ja Aamulehdessä ja toimintaa esiteltiin Ylen alueuutisissa. Hankkeen loppujulkaisu lähetettiin isoimpiin kirjastoihin.

Projektin tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Hankkeen loppujulkaisu auttaa juurruttamaan sosiaalisen sirkuksen toimivat käytännöt sirkuskentälle. Se on ainoa soveltavasta sirkustoiminnasta kirjoitettu opaskirja ja on saanut laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Monissa sirkuksissa toiminta saatiin myös jatkumaan suorassa yhteistyössä sirkuksen ja kunnan kanssa. Sirkukset ovat pystyneet hankkeen jälkeen työllistämään yli 20 uutta työntekijää uusiin sosiaalisen sirkuksen projekteihin. Turun Taideakatemian sosiaalisen sirkuksen erikoistumisopinnot ja Kolmannen lähteen hyvinvointipalvelujen tuotteistamisen koulutus ovat luoneet sirkusalalle osaavia sosiaalisen sirkuksen ammattilaisia. Hankkeen antama näkyvyys sosiaaliselle sirkukselle on innostanut useita sirkuksia aloittamaan toimintaa eri puolella Suomea ja rohkaissut uusia tilaajia olemaan yhteydessä paikallisiin sirkuksiin. Välillisten kohderyhmien hankkeesta saama hyöty on ollut myös selvästi näkyvillä. Osallistujat ovat saaneet mm. lisää itseluottamusta, esiintymiskokemusta, uusia kontakteja, sosiaalisia ja motorisia taitoja, sekä ennen kaikkea tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Hankkeen päätteeksi alkanut Vaikuttava sirkus -jatkohanke jatkaa niiden asioiden parissa, joihin ei Sosiaalinen Sirkus -hankkeen aikana ehditty keskittyä.