Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11127

Projektin nimi: Joustavasti työelämään

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0206289-7

Osoite: Vanhankyläntie 2, PL 119

Puhelinnumero: 03 574 21

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.vaao.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vaao.fi/vaao/projektit/joustavasti_tyoelamaan/joustavasti_tyoelamaan-projekti/

Vastuuhenkilön nimi: Raimo Alarova

Asema: kuntayhtymän johtaja

Sähköposti: raimo.alarova(at)vsky.fi

Puhelinnumero: 0400 800972

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, , Tampereen, Lounais-Pirkanmaan

Kunnat: Pälkäne, Akaa, Urjala, Valkeakoski, Kangasala, Lempäälä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa (nuoret) on tällä hetkellä n. 860 opiskelijaa, joista ensisijaiset kohderyhmät ovat kaikki erityisopiskelijamme (normaaliryhmiin integroidut erityista tukea tarvitsevat opiskelijat n. 117, erityisopiskelijat (omat ryhmät 42 opiskelijaa) ja normaalisti opiskelevat opiskelijat, joilla on tarvetta jatkuvaan tukeen, opintojen ohjaukseen ja motivointiin opinnoissaan n. 180 opiskelijaa). Työelämävalmennuksen tulee näiden erityisopiskelijoiden kohdalla alkaa jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Luomalla laajaa ja tiivistä koulutuksellista yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten välille voidaan parhaiten varmistaa valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen sekä työvoiman ja sen tarpeen oikea kohdentuminen. Ammatillisten opintojen tukeminen erityisopettajien ja -ohjaajien toimesta parantaa erityisopiskelijoiden ja ongelmaopiskelijoiden ammatillisia valmiuksia. Osaltaan työelämän edustajia halutaan tuoda myös tutustumaan oppimisympäristöihin sekä käytettäviin opetusmenetelmiin. Kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta yhteistyö koulun ja työpaikan välillä takaa parhaan mahdollisen oppimistuloksen.
Ohjausmalleja voidaan hyödyntää myös Työ Netissä olevien, ammatillisesti koulutettujen nuorten, työelämään ohjauksessa. Tarvittaessa voidaan suunnitella myös räätälöityä ammattitaidon päivittämistä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden huoltajat ja muu tukiverkosto. Lisäksi kohderyhmään kuuluu Valkeakosken kaupungin työntekijöitä eri hallintokunnista mm. sosiaali- ja terveystoimesta, nuorisotoimesta, kasvatus- ja opetustoimesta. Näiden lisäksi välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston, Työvoiman palvelukeskuksen sekä Valkeakosken Kelan henkilökunta.
Työelämän organisaatiot koulutuskuntayhtymän alueella hyötyvät myös toiminnasta, sillä heidän on mahdollista saada tarpeitansa vastaavia ammattilaisia oppilaitoksestamme.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 191, joista naisia 87

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26, joista naisten tutkintoja 12

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viimeisen puolen vuoden aikana Etelä-Pirkanmaalla työttömyysaste on selkeästi noussut. Lupaavat työllistymisnäkymät katosivat, kun useiden opiskelijoiden vanhemmat joutuivat lomautetuiksi tai irtisanotuiksi. Tästä huolimatta työvoimasta tulee lähivuosina olemaan pulaa ja osaltaan yhteiskuntatakuu edellyttää ammatillisilta oppilaitoksilta työelämän tarpeiden tehostettua tarkastelua. Projektissa kehitetään toisen nivelvaiheen yhteistyötä oppilaitoksen, työvoimahallinnon sekä viranomaisten välillä ja suunnitellaan joustavia ja tarvittaessa tuettuja reittejä työllistymiseen. Lisäksi selvitetään koulutuksen sisäisiä niveliä, jotka saattavat aiheuttaa opintojen keskeyttämisiä ja osaltaan lisätä syrjäytymisen riskiä. Keskeisiä sisältöjä ovat työelämätietouden lisääminen, alueellisen työvoimatarpeen kartoittaminen ja yksilöllisen työelämävalmennuksen/ohjauksen kehittäminen. Työelämään siirtymisen vauhdittamiseksi kehitetään myös sisäistä ohjausta esim. opiskelua tehostamalla. Ammatillisen kasvun tukemiseksi kehitetään oppilaitoksen ohjaussuunnitelmaa lisäämällä siihen sisältöjä työelämä- ja työnhakuvalmennuksesta ja oppimaan ohjauksesta. Lisäksi perustetaan Jouste- ryhmä keskeyttämisvaarassa oleville 1.vuoden opiskelijoille opintojen etenemisen tueksi ja jaksamisen, elämänhallinnan, aktiivisuuden ja itsetunnon kehittämiseksi.
Työnantajat tulevat tutustumaan VAAOon.
Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita Valkeakosken ammattiopistossa on noin 140 ja he opiskelevat joko erityisryhmissä (auto-, catering- ja rakennusala) tai integroituina normaaliin opetukseen. Työelämään siirtymisen viivästyessä erityisopiskelijoilla on vakava syrjäytymisen riski.
Projektin kehittämistyö toteutetaan oman henkilökunnan resursseja lisäämällä. Erityispedagogista osaamista omaava ammatin opettaja etsii osastolleen sopivia toiminta- ja ohjausmalleja. Hyviksi todetut käytännöt siirretään vuosien 2011-2012 aikana opinto-ohjaajille, erityisopettajille ja -ohjaajille, ervoille sekä työssäoppimista ohjaaville opettajille.
Projektin aikana luodaan:
- Joustavasti Työelämään- sapluuna, ohjausmalli kaikille opiskelijoille keskeyttämisen ehkäisyyn ja työmarkkinoille siirtymiseen
- Jouste-ryhmät keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille
- laajennetun työssäoppimisen malli Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistoon
- laaja TOP-paikkojen rekisteri (erityistä tukea tarvitsevien tarpeet huomioiden),
- työnhakuun ja urasuunnnitteluun liittyvää materiaalia,
- sisäisen ohjauksen foorumi.

Projektin vaikuttavuutta voidaan mitata sekä kvantitatiivisesti (työllistyneiden opiskelijoiden/ keskeyttäneiden lukumäärien muutokset) että kvalitatiivisesti (laadullinen kysely yhteistyökumppaneille sekä opiskelijoille ja henkilöstölle).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma, jolla varmistetaan monipuolinen markkinointi sekä tiedottaminen eri tilanteissa sidos- ja kohderyhmien mukaisesti. Tavoitteena on ylläpitää positiivista mielikuvaa, joka tukee osallistujien hankintaa, yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja sitä kautta nuorten sijoittumista työelämään sekä EU-rahoitteisten projektien imagoa. Tiedottamiseen ja markkinointiin liittyvää yhteistyötä tehdään työvoimatoimistojen, yhteisyökumppaneiden sekä työelämän kanssa. Tiedottamiskanavina käytetään seuraavia:
- www-sivut (koulutuskuntayhtymä, kunnat, rahoittaja, jne.)
- projektin aikana valmistettu tiedotus- ja markkinointimateriaali
- ilmoitukset ja lehtiartikkelit paikallislehdissä
- työpaikkakäynnit ja ohjauskäynnit yhteistyöyrityksissä
- tiedotuskäynnit mm. työvoimatoimistoihin, sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin
- projektiyhteistyö ja verkostoituminen muiden ESR-projektien kanssa
- oppilaitosyhteistyö muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa
- oppilaitosyhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa
- (oppilaitos)yhteistyö Campus-alueen toimijoiden (VASKE, HAMK, Valkeakosken lukio, jne.) kanssa
- ohjausryhmän kokoukset
- osallistuminen valtakunnallisiin seminaareihin ja foorumeihin
- messutapahtumat ja muut esittelytilaisuudet

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa luotujen hyvien käytäntöjen levittämistä tehdään koko projektin ajan. Hyviksi todettujen käytäntöjen levittämistä vastaavat kaikki projektissa toimivat henkilöt sekä koulutuskuntayhtymän johto ja ohjausryhmän jäsenet. Vastuu levittämisestä on projektipäälliköllä. Hyvien käytäntöjen levitttämistä toteutetaan kohdassa 11.1 mainittuja kanavia käyttämällä. Projektin aikana luotoua kirjallista materiaalia hyvistä käytännöistä sekä toimintamalleista levitetään aktiivisesti erilaisten tapahtumien yhteydessä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 238

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 238

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 650

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 389 650

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Joustavasti työelämään -projektin avulla saatiin luotua Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistoon ohjausta ja erityisopetusta tukeva toimintamalli, joka on seuraavanlainen:
1. Ennaltaehkäisevän toiminnan hyvät käytänteet ja toimintamallit:
Kaikille aloittaville ryhmille opiskelutekniikat otetaan osaksi ryhmäytymistä ja Innostu VAAO:sta viikkoa. Opinto-ohjaajan toimintaa syvennetään oppimaan oppimisen (eli sisäinen yrittäjyys, itsetuntemus ja opiskelutekniikat) parissa yhdessä ammatinopettajien ja mielenterveys- ja päihdetyöntekijän kanssa.

Koulutetut tutorit osallistuvat ryhmäytymisiin, ja osa heistä voi suorittaa tutorkoulutuksen (1 ov) lisäksi vertaisohjaajakoulutuksen. Tukiopiskelijoiden kautta kantautuu tieto apua tarvitsevista opiskelijahuoltoryhmälle.

Projektissa tuotettu I ov:n laajuinen tutorkoulutus sisältää oman itsetuntemuksen ja vuorovaikutuksen lisäämistä, toisen ja erilaisen ihmisen kohtaamisista, riita- ja kiusaamistilanteisiin puuttumista sekä opintojen ohjaamista.

Opiskelutekniikoihin perehtyminen edesauttaa oppimista, toiminnalliset työmenetelmät opiskelutekniikoita opetettaessa edesauttavat ryhmäytymistä. Oman alan materiaalit käytössä opiskelutekniikkaa opetettaessa niin opiskelutekniikka mielletään omaan alaan kuuluvaksi, eli sitä ei koeta turhaksi. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijä on erittäin tarpeellinen lisä opiskelijahuoltohenkilöstöön.

2. Ohjaustarpeen arviointi
Ennaltaehkäisevä toiminta tuottaa informaatiota, jonka pohjalta kuraattori ja opinto-ohjaaja sekä mielenterveys- ja päihdetyöntekijä saavat tietoa ohjaustarpeen arviointia varten. Tähän informaatioon yhdistetään vielä terveydenhoitajalta saatu tieto ohjaustarpeesta.

3. Pajatoiminta
Pajatoimintaa tarjotaan vaihtoehdoksi opiskelijoille, joilla on vaikeita elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja mahdollisia mielenterveys- ja päihdeongelmia.

4. Pienryhmätoiminta
Jouste-pienryhmätoimintaa tarjotaan avuksi niille 1. ja 2. vuoden opiskelijoille, joille on kertynyt useita rästiopintoja, jotka ovat esteenä opintojen etenemiselle.

Tavoitteena on saada opiskelija takaisin omaan opiskeluryhmäänsä, lisätä hänen elämänhallinnallisia kykyjään tai kartoittaa muita vaihtoehtoja suorittaa opintoja, esim. laajennettu työssäoppiminen.

5. Työnhakuvalmennus ja jatko-ohjaus
Työnhakuvalmennukseen saatiin luotua opetusmenetelmä- ja materiaalipaketti, jonka avulla saadaan nuoret ymmärtämään työhakuprosessin merkitys ja luomaan heille valmiuksia työnhakuun.
Kurssin sisällöt täsmentyivät saatujen kokemusten perusteella seuraavanlaisiksi:
1. Tunne itsesi (persoonallisuus ja osaaminen ammatti-identiteetin näkökulmasta)
2. Työnhaun perusedellytykset ja strategiat sekä oman ympäristön hyödyntäminen
3. Työuran suunnitteleminen omien edellytysten pohjalta
4. Työnhaun asiakirjat
5. Työhaastattelu ja siihen valmistautuminen (vuorovaikutus)
6. Pelisääntöjä työsopimuksesta työlainsäädäntöön
7. Työnhaun kanavat ja väylät
8. Ohjeita työttömyyden varalle

Jatko-ohjaukseen luotiin toimintamalli ja materiaalipaketti, jota vuosittain päivitetään. Toimintamalli on jo käytössä koko oppilaitoksessa.

6. Laajennettu työssäoppiminen
Laajennetun työssäoppimisen edellytyksenä on opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatiminen.

Laajennetun työssäoppimisen avulla saadaan opiskelijat pois epäonnistumisen kehästä, saavutetaan onnistumisen kokemuksia työpaikalla ja motivoidaan opiskelijoita etenemään opinnoissaan. Laajennetulla työssäoppimisella on selkeä opiskelumotivaatiota kasvattava vaikutus. Erityistä tukea tarvitsevilla täytyy olla oma tukihenkilö myös työssäoppimisen yhteydessä, näin toimien onnistuu myös laajennettu työssäoppiminen.

Opiskelijat, joille tämä opiskelumuoto sopii, voivat olla myös
kouluallergisia, eli sopeutumattomia luokkamuotoiseen opiskeluun. Työpaikka oppimisympäristönä ja oikeat työtehtävät edistävät heillä oppimista. Luonnollisesti kinesteettiset opiskelijat soveltuvat laajennettuun työssäoppimiseen.

Laajennettu työssäoppimiminen soveltuu opiskelumenetelmäsi myös ujoille opiskelijoille, joilla on kommunikaatiovaikeuksia oman ikäistensä kanssa. Näille opiskelijoille on osoittautunut hyväksi tueksi mielenterveysohjaajan tuki ja ohjaus työssäoppimisen lisäksi. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat kevennetyn opiskelusuunnitelman laajennettu työssäoppiminen soveltuu myös opetusmenetelmäksi.

Opiskelijat, jotka haluavat laajentaa ammatillista osaamistaan poiketen koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta hyötyvät myös laajennetusta työssäoppimisesta, samoin kuin lahjakkaat opiskelijat, joilla on jo mahdollisesti aikaisempia opintoja taustalla, tai he kokevat oppilai-tosopiskelun liian hitaaksi. Työssäoppimalla oppii nopeammin.