Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11128

Projektin nimi: PYRI - Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt yrittäjyyden edistäjänä

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.3.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tampereen yliopisto, opettajankoulutus, luokanopettajakoulutus

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Osoite: PL 513

Puhelinnumero: (03)3551 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uta.fi/laitokset/okl/hokl

Projektin kotisivun osoite: www.uta.fi/laitokset/okl/hokl/projektit/pyri/index.html

Vastuuhenkilön nimi: Heleena Lehtonen

Asema: Tutkimusjohtaja

Sähköposti: heleena.lehtonen(at)uta.fi

Puhelinnumero: 050-381 3443

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Heinola, Orimattila, Nastola, Hollola, Kärkölä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat yrittäjyyskasvatuksen 1) opettajat ja kouluttajat, 2) viranomaiset ja päätöksentekijät ja 3) kansalliset ja kansainväliset yrittäjyysvalmiuksien tutkijat ja kehittäjät.
Näiden roolit ovat usein päällekkäisiä. Opettajat toimivat tutkijoina ja päinvastoin, samoin viranomaiset opettajina ja tutkijoina.
Yrittäjyyskasvatuksen opettajat, kouluttajat ja muut toimijat ovat eri koulutusasteilta (peruskoulu, ammatillinen koulu, ammattikorkea ja yliopiston opettajankoulutus). Suurin kohderyhmä ovat perusasteen opettajat, mutta interventioihin osallistuu opettajia, kouluttajia ja toimijoita toiselta asteelta, korkeakouluista ja yliopistoista sekä kunta- ja yrityssektoreista. Yksinomaan perusasteen opettajia hankkeessa mukana olevissa kunnissa on 1390.

Hankkeessa tuotettuja toimintamalleja pystyy hyödyntämään, jalostamaan ja edelleen kehittämään laaja kansallinen ja kansainvälinen toimija- ja tutkijaverkosto, jossa hankkeen toteuttajat ovat mukana.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Sekä varsinaisia että välillisiä kohderyhmiä ovat ammatillisen koulutuksen, ammattikorkean ja opettajankoulutuksen opiskelijat, joita koulutetaan hankkeessa toimimaan tutoreina.
Erityisesti opettajaksi opiskelevien kautta yrittäjyyskasvatuksen osaaminen leviää tehokkaasti hankkeen ulkopuolellekin ja laajentaa välillisiä kohderyhmiä valtakunnallisesti.

Viranomaiset, päätöksentekijät ja yrittäjyyskasvatuksen muut toimijatahot (erityisesti yrittäjät) ovat osaltaan myös välillisinä kohderyhminä. Projekti tuottaa tietoa, joka voi suunnata ja auttaa päätöksentekoa ja toimintaa. Tämä edesauttaa tulosten laajenemista, vaikuttavuutta ja elinkykyä.

Lopullisina hyötyjinä ovat erityisesti perusasteen oppilaat sekä myös ammatillisen, ammattikorkean ja opettajankoulutuksen koulutuksen opiskelijat. Pelkästään perusasteen oppilaita koko Päijät-Hämeen alueella on noin 22000.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 37, joista naisia 29

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PYRI-hanke: Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt yrittäjyyden lisäämisessä

Yrittäjyyden edistäminen yrittäjyyskasvatuksen keinoin on tullut hyvin ajankohtaiseksi niin Suomessa kuin myös Euroopan laajuisesti. Yritysten elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja sitä kautta kansantaloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille on äärimmäisen tärkeää, että nuorista kasvaa yrittävästi käyttäytyviä tulevaisuuden tekijöitä ja uusia yrittäjiä. Tulevaisuuteen suuntautumisen puute ja päämäärättömyys sekä heikot tulevaisuustiedot ja -taidot ovat tällä hetkellä nuorten ongelma ja aiheuttavat ajelehtimista ja syrjäytymistä.

Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikkö toteuttaa PYRI-hankkeen Päijät-Hämeen seudulla yhteistyössä koulutoimen, kauppakamarin ja alueen yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään yrittäjyyttä lisääviä oppimisympäristöjä, joissa korostuvat toiminnallisuus, käytännönläheisyys ja työelämäyhteys. Kehittämistoiminnassa lisätään perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkean ja opettajankoulutuksen sekä työelämän välistä yhteistyötä ja tehostetaan moniammatillista yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Hankkeella luodaan uusia käytänteitä erityisesti perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja yrityksiin. Lisäksi hanke kehittää ammattikorkean ja opettajankoulutuksen toimintoja.

Hanke koostuu koulutuksesta, ohjatusta pilotoinnista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta. Laaja-alainen yrittäjyyskasvatuksen koulutus kehittää opettajien valmiuksia toteuttaa yrittäjyyskasvatusta yrittäjyyden pedagogiikkaan pohjaten. Pilotointi tuottaa innovatiivisia opetuskäytäntöjä työelämälähtöiseen yrittäjyyskasvatukseen eri koulutusasteiden yhteistyönä.

Hanke tuottaa uutta koulukulttuuria. Uutta on verkostoituneen yhteistyön malli eri kouluasteiden ja yritysten välillä. Sen avulla toteutetaan työelämälähtöistä oppimista. Uutta on myös opetussuunnitelman malli, jossa yrittäjyyskasvatus toteutuu jatkumona alkaen alaluokilta ja edeten toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen.

Hankkeeseen liitetyllä tutkimuksella toimintaa arvioidaan ja kehitetään edelleen. Verkottuneen rakenteen ansiosta hankkeen tulokset leviävät nopeasti sekä kotimaisiin että kansainvälisiin verkostoihin ja pedagogisiin käytäntöihin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottaminen tapahtuu seuraavien kanavien kautta: 1) Internet-sivusto, kun projekti on käynnistynyt. Sivuja päivitetään tarpeen mukaan. 2) Kirjalliset esitteet ja virtuaaliseen levitykseen powerpoint-kuvasarja. Ne ovat jatkuvasti käytettävissä hanke-esittelyissä ja tiedotuksessa. 3) Eri medioita informoimaan hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista. 4) Kansalliset ja kansainväliset konferenssit, symposiumit, work-shopit ja tutkijatapaamiset. 5) Suomen- ja englanninkielisiä esitelmiä ja artikkeleita toiminnasta ja tuloksista sekä artikkeleista koostuva kokoomateos. 6) Koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat. Hankkeessa järjestetään myös omia koulutustilaisuuksia ja seminaareja, joissa levitetään saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeen päättyessä on loppuseminaari, johon kutsutaan sekä hankkeeseen osallistuneet organisaatiot että ulkopuolisia tahoja. 7) Tiedottamisessa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden, Hämeen kauppakamarin, Tampereen yliopiston ja Päijät-Hämeen alueen kuntien koulutoimien verkostoja. Rekrytointivaiheessa kauppakamarilla on tärkeä rooli työpaikkojen suuntaan. Kun hankkeeseen otetaan uusia pilottikouluja, hanketta käydään esittelemässä ko. kouluilla. 8) Pilottikouluista muodostuu uudenlaisen toimintakulttuurin osaajakouluja eli "resurssikeskuksia". Koulujen opettajat toimivat osaamisen jakajina ja konsultteina. Tietoa levitetään pilottikoulujen taholta verkostomarkkinoinnin toimintaperiaatteella.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009
1. www-sivustot ja esitteet
2. Yhteistyökumppaneiden verkostot
3. Koulutustilaisuudet ja erilaiset tapahtumat (kunnalliset, alueelliset, valtakunnalliset, kansainväliset)
4. Julkaisut: artikkelit kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa
5. Tutkija- ja toimijatapaamiset
6. Mediat

2010
1. www-sivustot ja esitteet
2. Yhteistyökumppaneiden verkostot
3. Erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat (mm. koulutus- ja julkistamistilaisuudet sekä päätösseminaari
4. Julkaisut: artikkelit kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa sekä kokoomateos
5. Tutkija- ja toimijatapaamiset: konferenssit, symposiumit, work-shopit
6. Mediat

2011
1. www-sivustot ja esitteet
2. Yhteistyökumppaneiden verkostot
3. Erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat (mm. koulutus- ja julkistamistilaisuudet sekä päätösseminaari
4. Julkaisut: artikkelit kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa sekä kokoomateos
5. Tutkija- ja toimijatapaamiset: konferenssit, symposiumit, work-shopit
6. Mediat

Hanketta esitellään lisäksi seuraavissa tapahtumissa:
YKTT-päivät: 2009 JKL, 2010 TKU, 2011 LPR
Kasvatustieteenpäivät 2009 TRE, 2010 ROI
Aikuiskasvatuspäivät 2010
European Summer University on entrepreneurship and entrepreneurship education research ESU (www.esu.fi) 2010 Viro
Lisäksi 2010 ja 2011 pyritään saamaan esityksiä hankkeen tuloksista muihin kansainvälisiin konferensseihin.
Kaikissa näissä yrittäjyyskasvatuksen toimijat ja tutkijat tapaavat ja hankkivat uusinta tietoa alasta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 473

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 208 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 205 511

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin toteutuksessa edettiin suunnitelman mukaisesti. Laaja-alaista yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa avaavaa koulutusta suunnattiin koko Päijät-Hämeen alueelle. Koulutuksesta edettiin oppilaitostasolla luomaan oppimisympäristöjä, joissa toteutuu yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka. Oppilaitoksia tuettiin kehittämisseminaareilla ja work-shopeilla. Pilotointikouluissa kehitettiin ympäröivää yhteiskuntaa hyödyntävää työpainotteista ja toiminnallista oppimista ja työstettiin yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma. Toimintaa arvioitiin tutkimuksilla, mm. opinnäytetöillä.

Projektin tuloksena luotiin koulun toimintaa ulospäin avaavia yhteistyöverkostoja yrittäjyyden toimintakulttuurin mukaisesti. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaan kehittyi oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppijoiden luovaa, innovatiivista tulevaisuuteen suuntaavaa toimintaa. Tulevaisuuteen suuntaamisessa luotiin pohjaa tulevaisuuskasvatukselle yläluokilla ja yritysyhteistyöhön kolmen vaihtoehdon OPPILAS-OPE-TET-malli. Alakoulujen pilotoinneissa kehitettiin Yhteisöllistä koulua ja Hyvän olon koulua.

Projektin tutkimukset tuottivat mallin yrittäjyyden ydintekijöiden dynamiikasta ja arvokasta tietoa nuorten tulevaisuusorientaatiosta. Meneillään on opinnäytetyöt yhteisöllisyydestä ja motivaatiosta sekä oppimisympäristöstä luovuuden tukijana