Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11140

Projektin nimi: PARASTA YRITYSTOIMINTAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖSSÄ, PYRY II

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Sastamalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0204964-1

Osoite: Ratakatu 36

Puhelinnumero: 03-52121

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sasky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pyry.aiko.fi

Vastuuhenkilön nimi: Ilpo Moisio

Asema: aikuiskoulutusjohtaja

Sähköposti: ilpo.moisio(at)sasky.fi

Puhelinnumero: 050 5255255

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Ylä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan

Kunnat: Eura, Virrat, Ruovesi, Huittinen, Punkalaidun, Kokemäki, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pienyritysten työntekijät, yrittäjät, ammatillisen oppilaitoksen henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Elinkeinoelämä, työvoimahallinto, muut seudulliset hankkeet ja koulutuksen järjestäjät

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 103, joista naisia 43

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10, joista naisten työpaikkoja 4

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke toteutetaan yritylähtöisistä kehittämistarpeista, jotka on selvitetty ja valittu yhdessä yrityksen johdon ja alan asiantuntijoiden kanssa (PYRY). PYRY :n keskeisenä tavoitteena oli viedä tarvittavat palvelut suoraan yritykseen. PYRY II :n keskeisenä tavoitteena on laatia yrityskohtaiset selvitykset ja suunnitelmat henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi sekä uusien oppimisprosessien käyttöönottamiseksi yrityksissä. Hankekoulutuksissa hyödynnetään Pyry-bussia, joka liikkuu yritysten välilllä ja on varustettu ajanmukaisilla tiedonsiirtovälineistöllä ja henkilöstöllä.
Asiantuntijat ja kouluttajat kehittävät ja toteuttavat uudentyyppisen yrityskohtaisen oppimistapahtuman. He ovat aikataulun mukaisesti ratkaisemassa ongelmia yhdessä yritysten edustajien tai yrittäjien kanssa. Ongelmat voivat olla mm. tuotteeseen, tuotantoon, turvallisuuteen tai markkinointiin liittyviä tai esim. uuden malliston tai tuotteen kehitystyöhön liittyviä. Tavoitteena on antaa asiantuntemusta ja koulutusta hankkeessa mukana oleville yrityksille säännöllisesti muutamia tunteja/viikko/yritys, sen tarvitseman ajan.

PYRY I -hankkeessa nousseet kehittämistarpeet suuntautuvat selkeästi koulutuksen järjestäjien toimintatapojen kehittämiseen. Koulutuksen järjestäjien tulee kehittää omia toimintatapojaan enemmän asiakaslähtöisiksi. Koulutuksen järjestäjien on löydettävä uusia toimintatapoja, joilla he voivat tuottaa asiakaslähtöistä koulutuspalvelua erityisesti pienyritysten henkilöstölle. PYRY I-hankkeessa selvisi, että pienyrityksissä ei ole valmiutta kouluttaa henkilöstöään nykyisin tarjolla olevia palvelumuotoja käyttäen. Pienyritysten toimintakulttuuriin ei ole sisältynyt suunniteltua henkilöstökoulutusta, vaan koulutuksiin osallistutaan sattumanvaraisesti. Luokkahuonemuotoista oppimistapahtumaa pidettiin vaikeasti saavutettavana. Koulutuksen järjestäjät eivät saa yhteyttä koulutettaviin niin, että pienyrityksissä ymmärrettäisiin koulutuksen merkitys osana kehittyvää yritystoimintaa. PYRY II-hanke keskittyy kehittämään ja tuottamaan uuden tyyppisiä koulutuspalveluja. Hanke rakentuu ryhmämuotoisen ja tukiopetustyyppisen koulutuspalvelun tuottamiseen uudella tavalla ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Hankkeessa koulutuksen järjestäjät saavat kokemuksia uudella tavalla toteutettavan oppimistapahtuman vaikuttavuudesta, sen toteuttamistavoista ja kustannuksista. Hankkeen aikana muodostuu myös seudullisia yritysverkostoja, joiden avulla ammatillista koulutusta voidaan kehittää.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan alueradiossa,valtakunnallisissa ja paikallislehdissä, neuvottelukunnissa sekä muiden hankkeiden yhteistapaamisissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeesta tiedotetaan oppilaitoksen kotisivuilla sekä valtakunnallisissa seminaareissa. Hankkeen loppuseminaarissa esitellään hankkeen laajemmat käyttömahdollisuudet eri yhteistyötahoille (elikeinoelämä, työhallinto, oppilaitokset).

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 600 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 565 791

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 709 824

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 675 615

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

PYRY II-hankkeen tavoitteena on ollut pienyritystoiminnan kehittyminen laadukkaamman, kohdennetumman ja paremmin saavutettavan koulutuksen avulla sekä yritysten toimintaedellytysten paraneminen sekä tehokkaampi yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa on toteutettu yli 100 koulutusprosessia ja niiden avulla on kehitetty uuden tyyppisiä koulutuspalveluja ja oppimisympäristöjä sekä tiivistetty yritysten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Hankkeen kehitystyö tehtiin yrityksissä toteutettujen koulutusprosessien avulla, joita tuotettiin ky:n omien kouluttajien sekä kilpailutettujen koulutuspalvelujen avulla. Koulutusten avulla saatiin selville koulutussisältöjen ja koulutusten tuottamistapojen tarpeita. Koulutusten sisällöt jakautuvat 1.markkinointiin, 2.myyntiin, 3.tuotekehitykseen, 4.tietotekniikkaan, 5.tuotannon prosesseihin ja laatutyöhön, 6.johtamiseen, vuorovaikutukseen, töiden organisointiin ja asiakaspalveluun ja 7.kielten opetukseen ja kv-asioihin. Merkittävä kehitystyö tehtiin liikkuvan oppimisympäristön suunnittelussa, hankinnassa ja koulutuskäytössä.
Hankkeen innovatiivisuus on näkynyt kokemuksen, nykyisyyden ja tulevan ennakoinnin yhdistämisenä ennakkoluulottomalla ja kyseenalaistavalla tavalla. Hankkeessa on huomioitu niin lokaalisuus koulutusten tuottamisen lähikenttänä kuin yritysten ja koulutuksen järjestäjän haasteellistunut globaali toimintakenttä.
Hankkeen hyvinä käytäntöinä olivat Pyry-bussin käyttö koulutuksissa, kerronnallisuus yrityskartoituksissa, kehityskeskustelut palvelun tuottajien kanssa osittaisesta verkostomaisesta palvelujen tuottamisesta pienyrityksille ja pienyritysten aikuiskoulutuksen pedagoginen Aiko-malli.
Hankkeen vaikutuksina on ollut laadukkaampi koulutustuotanto ja tiiviimmin asiakasrajapinnassa toteutuva koulutusten kehittäminen. Yritysten henkilöstön ja ky:n kouluttajien osaaminen on lisääntynyt yritysten liiketoiminnan tuottavuuden parantamiseksi. Nämä vaikutukset saavutettiin hankkeessa saadun uuden tiedon avulla. Uusi tieto koski täsmäopetuksena tuotettavia pienyritysten koulutussisältöjä ja sitä, miten koulutuskysyntää saadaan lisättyä sekä, miten yritysten osaamistarpeita ja koulutustuotannon vastaavuutta saadaan lisättyä. Uutta tietoa saatiin myös liikkuvan oppimisympäristön hyödyistä ja käytettävyydestä koulutuksissa sekä koulutuspalvelujen tiedottamisesta koko ky:n toiminta-alueella. Hankkeen vaikutusten saavuttamiseksi tärkeää oli myös se yritysten koulutuskulttuuria koskeva tieto, joka huomioidaan entistä paremmin koulutusten markkinoinnissa, sisällöissä ja koulutusten hyödynnettävyydessä pienyritysten liiketoiminnan parantamiseksi.
Tasa-arvon näkökulmasta suurin vaikutus on ollut hankkeen tavoitteessa saada yrittäjät ja yritykset mm. sijaintipaikasta ja liiketoiminnallisesta osaamisesta riippumatta osaamisen kehittämiseen, seutukunnalliseen yrityksiä tukevaan toimintaan ja laajempien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien yhteyteen.