Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11146

Projektin nimi: Reiska - ratkaisuja rakennemuutokseen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2009 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Ylä-Savon Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 0736149-0

Osoite: Kankaankatu 1 A6

Puhelinnumero: 020 743 4090

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.yla-savo.fi

Projektin kotisivun osoite: www.reiskaprojekti.fi, www.facebook.com/reiskaprojekti

Vastuuhenkilön nimi: Petri Pietikäinen

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: petri.pietikainen(at)yla-savo.fi

Puhelinnumero: 0407284350

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Keitele, Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Pielavesi, Lapinlahti, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmän muodostavat irtisanotut/irtisanottavat henkilöt (sekä lomautetut, joiden irtisanominen on todennäköistä). Pääkohderyhmänä on myös määritellyiltä aloilta 25-60 -vuotiaat työttömät, joiden työsuhde on päättynyt tai päättymässä ja työttömyyden kesto on alle kuusi (6) kuukautta. Heidät työllistetään työstä työhön periaatteella. Määriteltyjä aloja ovat konepaja- ja rakennusmetallityö, sihteeri- ja toimis-totyö, tavaroiden myyntityö, talonrakennustyö, sähkötyö ja terveyden- ja sairaanhoitotyö. Projektin kohderyhmä tavoitetaan pääasiassa TE-toimistojen asiakkuuksien kautta.
Projektin kohderyhmänä ovat myös lisäksi perustelluista syistä määrittelemättömiltä aloilta yli 6 kk työttömänä olleet työnhakijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Ylä-Savon alueen yritykset, joilla on työvoiman tarvetta ja joilla on suunnitteilla uusia työllistäviä mahdollisuuksia. Työvoimantarve ja uudet mahdollisuudet kartoitetaan ja muutos-/uudelleenkoulutuksella irtisanottuja työllistyy näihin yrityksiin. Myös yksityisten ja julkisten investointien työllistävät mahdollisuudet hyödynnetään. Projekti auttaa työtä ja työntekijää kohtaamaan toisensa.

Lisäksi kohderyhmänä lomautetut työntekijät tai lomautusuhan alla olevat henkilöt, joihin kohdennetaan tiedotustoimintaa ja joiden koulutus- ja ym. tarpeista välitetään tietoa tarvittaessa yhteistyötahoille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 600, joista naisia 200

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 626, joista naisia 171

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 150, joista naisten työpaikkoja 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 182, joista naisten työpaikkoja 33

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 12, joista naisten perustamia 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6, joista naisten perustamia 2

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ylä-Savon elinkeinoelämän tilanne muuttui poikkeuksellisen radikaalisti viime vuoden alkusyksyllä.
Koko valtakunnan keskitasoa nopeammin kehittynyt vienti pysähtyi äkillisesti ja valtakunnan eturintamassa. Metalli- ja konepajateollisuudessa investointilaman vaikutukset näkyvät edelleen ja vaikutukset tuntuvat myös alihankintayrityksissä. Myös metsä- ja puuteollisuuden vaikeudet näyttävän jatkuvan ja vaikuttavan Ylä-Savon tilanteeseen.Teollisuuden investointeja ei juurikaan ole. Työllisten määrä lähtee selvään alenemaan, koska teollisuus on vaikeuksissa. Vähenemä johtuu erityisesti teollisuudesta ja kuljetuksista. Heinäkuun 2008 ja heinäkuun 2009 välisenä aikana irtisanottiin 415 työntekijää. Keskimääräinen työttömyysaste kohoaa lähemmäs 15 prosenttia. Seudun joissakin kunnissa työttömyysaste on noussut n. 9 %:sta pahimmillaan 16 %:iin. Alueella on ollut lomautettuna noin 4-5 prosenttia työvoimasta. Lomautuksista merkittävä osa on toistaiseksi lomautettuja tai pitkäkestoisesti määräaikaisesti lomautettuja (58 %). On suuri riski, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi erityisesti veturiyrityksistä riippuvaisissa alihankkijayrityksissä.

Projektin keskeisenä tehtävänä on vahvistaa tulevaisuusajattelua työllistymisessä. Projekti tehostaa ja toteuttaa työllistymistä tukevia toimenpiteitä Ylä-Savossa. Pääkohderyhmän muodostavat irtisanotut/irtisanottavat ja muut työtä vaille jäävät henkilöt. Irtisanottuja aktivoidaan työnhakuun, toteutetaan työllistymissuunnitelmia ja -ohjelmia sekä annetaan tukea elämänhallintaan. Välillisenä kohderyhmänä ovat Ylä-Savon alueen yritykset, joilla on työvoiman tarvetta ja joilla on suunnitteilla uusia työllistäviä mahdollisuuksia. Työvoimantarve ja uudet mahdollisuudet kartoitetaan ja muutos-/uudelleenkoulutuksella irtisanottuja työllistyy näihin yrityksiin. Myös yksityisten ja julkisten investointien työllisyysvaikutus hyödynnetään. Projekti auttaa työtä ja työntekijää kohtaamaan toisensa. Lisäksi kohderyhmänä lomautetut työntekijät tai lomautusuhan alla olevat henkilöt sekä yritysten murrosvaihetta elävät työntekijät. Lomautettujen koulutus- ja ym. tarpeista välitetään tietoa tarvittaessa yhteistyötahoille.
Vaikutusta työllistymiseen kasvatetaan, kun välittömien työvoimaan kohdistuvien työllistymistoimenpiteiden rinnalla otetaan nykyisten toimialojen työllistämiskyvyn vahvistaminen: investoinnit, työllistyminen ja uudistuminen murrosvaiheessa, elvytystoimien työllistävän vaikutuksen edistäminen ja työllistymisen uudet mahdollisuuksien ja liiketoiminta-alueet.

Projektin tulostavoitteet:
50 % hankkeen työnhakija-asiakkaista työllistyy.
35 % ohjautuu täydennys/jatkokoulutukseen ja työllistyy sitä kautta.
2 % perustaa oman yrityksen.
13% siirtyy työelämän ulkopuolelle (eläkeratkaisu tms.) tai on muissa hallinnon toimenpiteissä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikkö laatii projektin alussa tiedotussuunnitelman.
Tiedottamisessa hyödynnetään paikallismediaa ja projektin yhteistyötahojen mm. yrittäjäkärjestön kanavia.
Markkinointimateriaali laaditaan sekä pääasiallisen kohderyhmän että työnantajien käyttöön. Tarkoituksena on laatia helposti omaksuttavaa aineistoa, joka kokoaa keskeisimmät työllistymiseen liittyvät tiedot ja yhteystiedot. Alueellisessa markkinoinnissa hyödynnetään Ylä-Savon Kehitys Oy:n markkinointimateriaalia.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiivis loppuraportti sijoitetaan yhtiön kotisivuille ja kokemuksia ja käytännön tuloksista tiedotetaan kunnille ja sidoryhmille. Työ- ja elinkeinoviranomaiset levittävät tietoa omia kanaviaan hyödyntäen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 496 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 441 650

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 539 635

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 480 051

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Ylä-Savon elinkeinoelämän tilanne muuttui poikkeuksellisen radikaalisti syksyllä 2008 globaalin talouslaman seurauksena. Työllisten määrä lähti selvään alenemaan, koska teollisuus oli vaikeuksissa. Satoja työntekijöitä irtisanottiin ja lomautettiin. 7/2008-7/2009 aikana 415 työntekijää irtisanottiin. Lomautukset olivat runsaista, jopa 5 prosenttia alueen työvoimasta oli lomautettuna. Lomautuksista merkittävä osa oli toistaiseksi voimassa olevia, jolloin oli suuri riski, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi erityisesti veturiyrityksistä riippuvaisissa alahankintayrityksissä. Työttömyysaste nousi joissain kunnissa jopa 17 %:iin.Ratkaisuksi rakennemuutokseen tarvitaan vahvaa tulevaisuusajattelua; ripeitä ratkaisuja henkilöiden työllistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Toisin sanoen Remontti-Reiskan otetta.
Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoima Reiska ratkaisuja rakennemuutokseen -hanke käynnistettiin joulukuussa 2009. Hankkeen ensisijainen kohderyhmänä olivat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut ja pitkäaikaisesti lomautetut yläsavolaiset henkilöt.
Reiska -ratkaisuja rakennemuutokseen projekti teki tavoitteellista työtä hankkeen työnhakija-asiakkaiden työllistämiseksi, työmarkkinoilla pysymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Ylä-Savossa. Lisäksi Reiskan avulla seudulle haettiin uutta yritystoimintaa, kartoitettiin uusia liiketoiminta-alueita ja vahvistettiin alueen osaamisperustaa. Toiminnan tavoitteena oli saada alueelle syntymään uutta kaupallista liiketoimintaa ja sitä kautta uusia työpaikkoja rakennemuutoksen myötä kadonneiden tilalle.

Projektin keskeiset toimenpiteet olivat.
- hankeasiakkaiden lähtötilanteen kartoitus Te-hallinnolla olevan tiedon perusteella ja työllistymissuunnitelman laadinta ja seuranta sekä pitkäjänteinen asiakasohjaus.
- Aktivoitiin kohderyhmän henkilöitä työnhakuun tai koulutukseen järjestämällä työnantaja tapaamisia ja yritysesittelyjä.
- Hankittiin ammattitaitokartoitus ryhmälle, jonka työllistymistä sen katsottiin parantavan.
-Järjestettiin yrittäjyydestä kiinnostuneille tapaamisia, tiedotusta ja ohjausta
-Työllistymiskehityksen tueksi järjestettiin foorumitoimintaa
-Yrityskontakteilla haettiin yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeita ja aktivoitiin yrityksiä työvoiman palkkaamiseen. Työnantajille annettiin tietoa tarjolla olevista yrityspalveluista.
-Uuden yritystoiminnan syntymisiä aktivoitiin sekä kartoitettiin uusia liiketoiminta-alueita ja mahdollisuuksia, jotka tulevaisuudessa tulisivat työllistämään alueen työvoimaa.
-Vahvistettiin alueen nykyisten toimialojen työllistämiskykyä

Hankkeen tavoitteet ja tulokset olivat:
Hankkeeseen tuli mukaan 626 hankeasiakasta (tavoite 600), joista
68 %, 423 henkilöä työllistyi. Tavoite 50 %.
14 %, 88 henkilöä lähti pitkäaikaiseen, tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoite 35 %.
1.5 %, 10 henkilöä työllistyi omaan yritykseensä. Tavoite (2 %)
16,5 %, 105 henkilöä jäi työttömäksi tai siirtyi työelämän ulkopuolelle. Tavoite (13 %)

Kaiken kaikkiaan 88 % (=työssä, koulutuksessa, lisäpäiväoikeus) hankkeen asiakkaista löysi uuden polun työelämään ja 12 % jäi työttömäksi tai siirtyi työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Hankehenkilöstö vieraili hankeaikana 151 yrityksessä kartoittamassa työvoima- ja koulutustarpeita. Samalla työnantajille jaettiin tietoa tarjolla olevista yrityspalveluista. Yrityskäynnit osoittivat sen tosiasian, että alueen yrityspalvelutarjonta on hajanaista ja tietoa palveluista ja niiden sisällöstä on niukasti tarjolla tai tietoa on vaikea etsiä. Palveluista tiedottaminen koettiin tärkeäksi tehtäväksi työnantajakäynneillä.

Työvoimakartoituksen myötä 182 työpaikkaa voitiin laittaa julkiseen hakuun. Hanke oli tukemassa työnantajia rekrytointiprosesseissa. Työvoimaan palkattiin joko suoraan tai rekrykoulutusten myötä. Palkkatuettu työllistäminen ei noussut hanketoiminnassa merkittäväksi työllistymisen edistämiskeinoksi.

Rekrykoulutusprosesseissa työnantajalle suunnattu opastus ja tuki koettiin tärkeänä jo siitäkin syystä, että koulutusprosessiin liittyy paljon selvitettäviä kysymyksiä, joiden kanssa yritykset ovat kokeneet painivansa yksin.

Hyviä hankekäytäntöjä olivat mm:
-Asiakkaiden henkilökohtaisia ominaisuuksia tukeva pitkäjänteinen ja tiivis asiakasohjaus, jonka tueksi muu hanketoiminta (mm. foorumitoiminta, ammattitaitokartoitus) rakennettiin.
-Foorumi ja seminaaritoiminta, jonka tavoitteena oli yritysten työllistämiskyvyn vahvistaminen, yritysten verkostoitumisen edistäminen sekä uusien työllistävien toimialojen syntymisen vahvistaminen
-Työnantajakäyntien yhteydessä jaettu informaation työnantajapalveluista
-Muutosturvainfot irtisanotuille ja lomautetuille
-Työnantajien tukeminen rekrytointiprosesseissa
-Yhteistyö ja verkostotoiminta työllisyyden hoidon ja osaavan työvoiman saatavuus ongelmia ratkovien toimijoiden kesken

Hankkeen hyviä toimintamalleja tullaan toteuttamaan yhteistyöverkostoissa hankkeen päättymisen jälkeen.