Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11156

Projektin nimi: Hymykuopat - hyvinvointipalveluiden monialaiset yhteistuotannot

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2009 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Salon kaupunki / Kulttuuritoimisto

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Osoite: Tehdaskatu 1

Puhelinnumero: 02 7784900

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.salo.fi

Projektin kotisivun osoite: www.salo.fi/hymykuopat, hymykuopat.ning.com (suljettu, vain yhteistyökumppaneille)

Vastuuhenkilön nimi: Mirjam Martevo

Asema: kulttuuritoimenjohtaja

Sähköposti: mirjam.martevo(at)salo.fi

Puhelinnumero: 044 778 4900

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke tuottaa ensisijaisesti uusia menetelmiä ja osaamista kulttuurialan yhdistyksille. Toimintamuodot kehitetään tiiviissä yhteistyössä kuntien eri yksiköiden ammattilaisten kanssa.

a. kulttuurialan yhdistyksien jäsenet, ammattitaiteilijoiden työllistymistä tukevien yhdistysten jäsenet ja vapaaehtoistyöhön perustuvien kotiseutuyhdistysten jäsenet sekä muut paikalliskulttuuritoimijat, kuntia kiinnostavien ostopalvelutuotteiden ja hyvinvointimenetelmien kehittäminen

b. kuntien hyvinvointitapalveluita ostavien yksiköiden henkilökunta (vanhuspalvelut, erityiskasvatus, kulttuuripalvelut, koulutoimet, johtavat virkamiehet tai tilaaja-tuottajamallia toteuttavien kuntien tilaajapäälliköt), kuntien tuottajaosapuolet sekä luottamushenkilöt - kulttuurityön merkitykseen tutustuminen ja monialaisten hyvinvointipalveluiden ostotaidon kehittäminen

c. kuntien hoito- ja kasvatushenkilökunta, kulttuurityön merkityksen ymmärtäminen osana hoitotyötä, tuotteistamiseen sekä täydennyskoulutukseen osallistumisen kautta

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hanke on toiminnallinen, jolloin kehitettäviä menetelmiä testatataan ja muovataan välittömien asiakaskontaktien kautta. Tällöin välillisiä kohderyhmiä ovat:

a. kotona ja palvelukodeissa asuvat vanhukset, kuntien vanhustyön yksiköiden asiakkaat, liikkumisen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen, merkityksen lisääminen

b. oppimisvaikeuksia omaavat lapset alakouluissa ja varhaiskasvatuksen piirissä, ongelmien ehkäisy

c. taideterapian ja yhteisöllisten taide- ja kulttuurihankkeiden tarvitsijat, muutokseen sopeutuminen ja kriisitilanteiden käsittely

d. haja-asutusalueiden asukkaat lähikulttuuripalveluiden vastaanottajina

e. perheet, yhteisen harrastamisen ja ajankäytön lisääminen

f. koululaiset, lapset ja nuoret, taitoaineiden vähenemisen täydentäminen, lasten ja nuorten oman vaikuttamisen keinojen lisääminen, lasten ja nuorten osallistuminen oman ympäristön rakentamiseen

g. nuoret, aktiivisuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen, nuorten näkyminen ja osallisuus yhteiskunnassa

h. nuorisotoimet, henkilökunnan kouluttaminen yhteisöllisiin menetelmiin, henkilökunnan kouluttaminen ostamaan palveluita kolmannelta sektorilta

i. terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijat, kulttuurin ja hoitotyön yhdistämisen merkityksen ymmärtäminen, vapaavalintaisten kurssien sisällön suorittaminen

j. kulttuurituottaja ja yhteisöpedagogian opiskelijat, kuntien tarpeiden mukainen työn strateginen suunnittelu

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 121, joista naisia 95

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hymykuopat - hyvinvointipalveluiden monialaiset yhteistuotannot -hankkeen aikana
kehitetään joustavia ja nopeasti tarpeisiin reagoivia hyvinvointipalveluja kunnille. Hanke lähtee oletuksesta, että kunnilla on hyvinvointitarpeita, kuoppia, joita yhdistysten tuottamat palvelut voivat joustavasti täyttää. Kolmas sektori voidaan tarvittaessa kunnan palvelutarjonnan täydentäjäksi, kunhan yhdistysten tarjonta vastaa kunnan laatuvaatimuksia. Lisäksi yhdistyksillä täytyy olla valmiudet ostopalveluiden tuottamiseen, myyntitoimintaan ja henkilökunnan palkkaukseen. Hanke tähtää neljän hyvinvointia tukevan menetelmän kehittämiseen, jotta tuotteet ovat osatoteuttajien ja muiden toimijoiden hyödynnettävissä hankkeen jälkeen osana kuntien ostopalveluja.

Hankkeen tuotteet (hyvinvoinnin ketjureaktio, elämysmatkalaukku, LUOTO ja lähikulttuuripalvelut) tähtäävät seniorien kotona asumisen tukemiseen, piktäaikaishoidossa olevien dementoituneiden vanhusten osallisuuden, voimaantumisen ja merkityksellisyyden kokemisen lisäämiseen taiteen keinoin, nuorten omatomisuuden ja kansalaisaktiivisuuden kehittämiseen, oppimisvaikeuksia omaavien lasten ongelmien ehkäisyyn, yhteisölliseen lähikulttuuriin sekä muihin hyvinvointia ihmisläheisesti lisääviin kulttuuritekoihin. Hankkeessa hyvinvointipalveluita kehitetään kulttuurityön erityispiirteiden kautta, sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Kukin hyvinvoinnin uusi idea on paikallisisten tarpeiden kautta muovautuvaa, vaikka niitä kehitetäänkin valtakunnallisen verkoston välityksellä.

Hymykuopat -hanke rakentuu kolmesta laajemmasta paikallisesta verkostosta sekä itsenäisesti yhdellä paikkakunnalla toimivien osatekijöiden tuotoksista. Tällä tavoin hankkeessa on vahvoja kehitysmoottoreita, jotka paikallisen yhteistyön kautta pystyvät vahvaan tuotekehitykseen ja kokemusten heijastamiseen. Hankkeen aikana valtakunnallisena jakeluväylänä toimivat yhdistyshautomo-toiminnan kautta mukaan tulevat pienemmät toimijat ja ne kunnat, jotka pystyvät sitoutumaan kehitystyöhön pienemmin resurssein. Tällä tavoin hanke tukee kulttuuriyhdistysten kenttää, joka on useista pienistä ja yksin toimivista tekijöistä muodostuva. Hankkeessa on kuitenkin mukana myös valtakunnallisia verkostoja kuten tanssin aluekeskusohjelmassa mukana olevia yhdistyksiä.

Hymykuopat-hanke tuottaa tietoa valtakunnallisista hyvinvointitarpeista ja niiden täyttämisen mahdollisuuksista. Tarpeet vaihtelevat alueittain, samoin mahdolliset tuottajat. Lisäksi kukin maantieteellinen alue määrittää toiminnan puitteet - tarvitaanko paikallisesti suunnattuja palveluita vai helposti kauemmaksinkin kierrätettäviä ratkaisuja. Hankkeen aikana sen toteutukseen osallistuvat tekijät ympäri Suomea tuottavat myös innovaatioita ja paikallisia hankeideoita. Hankkeen toteuttamiskulttuuri on kuunteleva ja kohtaamisia lisäävä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeessta tiedotetaan rahoittajan edellyttämällä tavalla. Hankkeelle luodaan oma verkkosivusto salon kaupungin sivuille, joka toimii ulkosen sekä sisäisen tiedotuksen tukena. Sivuston kautta on mahdollista seurata hankkeen neljän kehittämislinjan edistymistä ja syntyneitä tuloksia. Sisäistä tiedottamista varten sivustolla on oma intra-osionsa, jossa hankkeiden yhdistykset, kuntatoimijat ja muut kumppanit pystyvät keskinäiseen ajatuksenvaihtoon. Intra-sivustolla on myös jaossa se tieto tuloksista ja kehitystyöstä, josta ei vielä avoimesti tiedoteta.

Hanke toimii useammalla paikkakunnalla Suomessa. Jokaisella hankealueella tiedotetaan hankkeen alkamisesta syksyllä 2009. Lisäksi mielenkiintoa hankkeen tuloksia kohtaan pidetään yllä tiedottamalla aina saavutetuista tuloksista ja osatoteuttajien mielenkiintoisista tuloksista, esimerkiksi lapsi-vanhus tai nuoriso-osien tuotoksista. Jokaisen hankkeen teemaseminaarin yhteydessä järjestetään laajempi tiedotuskierros joko paikallisille tai kohdennetusti valtakunnallisille medioille.

Osatoteuttajat sitoutuvat kukin omaan tiedotussuunnitelmaan ja tulosten esiintuomiseen paikallisissa medioissa. Hankkeen tarkoituksena on levittää tietoa kulttuuri- ja hyvinvointityön yhdistämisestä, jolloin jokainen mediahuomio vaikuttaa myös yleiseen mielipiteeseen aiheen hyödyllisyydestä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tammikuussa 2010 ja 2011 sekä syyskuussa 2010 ja 2011 toteutetaan teemaseminaarit, joissa osatoimijoiden siihen asti syntynyttä tietoa hyvistä käytänteistä käydään yhdessä läpi. 14.9. seminaari ja 30.11. ja 1.12.2011 taiteilijoiden yhteistyö- ja koulutustapaaminen sekä Turussa että Salossa, Hankasalmi mukana.

Syksyllä 2009 ja 2010 valittavat yhdistyshautomojen jäsenet jalkauttavat tuloksia vuosien 2010 ja 2011 aikana laajemmin Suomen alueelle. Hankkeeseen alkuvaiheessa sitoutuneet kunnat (Salo, Turku, Jyväskylä, Hankasalmi ja Forssa) ovat kehitysalustoja, joissa syntyneitä toimivia malleja jaetaan yhdistyshautomojen kautta laajemmalle jo hankken aikana.

Hanke tuottaa verkkosivuston, jonka intra-osio toimii osatoimijoiden välisen tiedottamisen välineenä. Puolen vuoden syklien päätyttyä julkaisukelpoinen tieto viedään sivuston julkiselle puolelle. Verkkoa hyödynnetään myös yhdistysten osaprojektien levittämisessä. Hankasalmen kunnalla on omaa kehitystoimintaa verkon yli siirrettävien kulttuuritapahtumien ja -esitysten verkkoalustasta. Mahdollisuuden yhdistämistä hankkeen tulosten jakelukanavaksi tutkitaan Hymykuopat hankkeen aikana.

Loppuseminaari hyvinvoinnin teemalla 24-25.5.2012 on avoin ja kohdennetaan kuntien ostopalveluista päättäville ja yleisölle. Loppuseminaarissa julkaistaan neljän syntyneen hyvinvointituotteen menetelmät, kerrotaan niiden toimintatavoista innovaatioista liittyen ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä yhteisöllisen lähikulttuurin verkostoihin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 623 021

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 581 874

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 761 924

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 719 935

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hymykuopat on taide- ja kulttuurityön kirjossaan kuin postmoderni ajattelu. Se on sitonut yhteen menneisyyttä ja rakentanut uutta. Menneisyyttä edustavat mikrotason kertomukset, vanhusten elämänhistorian palat ja lasten piilossa olevat mahdollisuudet. Uutta se, miten sitä on taiteen ja kulttuurin avulla saatu prosessoitua näkyväksi. Taiteilijat, lapset ja vanhukset kutoivat eilispäivän osasista uutta, moninaisin tavoin elämän esiintuovia kertomuksia ja yhteisesti jaettua ymmärrystä.
Kehittämistyötä on mahdollista jäsentää sosiokulttuurisen innostamisen käsitteellä. Sosiokulttuurinen innostaminen on mahdollisuus tukea aktiivista, luovaa ja onnellista vanhuutta (Kurki 2000; Malmivirta & Taivainen 2012). Lasten kohdalla sosiokulttuurisessa innostamisessa korostuu oikeus vaikuttaa ja osallistua tulevaisuuden rakentamiseen. Kurjen näkemys kietoutuu kulttuurisen demokratisaation ja kulttuurisen demokratian -käsitteiden välille. Kulttuurinen demokratisaatio tavoittelee keskustelua, jonka innostajat herättävät tekoina sekä uutena ymmärryksenä.

Toiminnan tavoitteena oli saavutettavuus ja mahdollisimman suuren joukon kulttuurinautintojen mahdollistaminen. Kulttuurisen demokratian tavoite on syvempi. Siinä sosiokulttuurinen innostaja tähtää ihmisten omaan osallistumiseen. Tavoitteena on lisätä toimeliaisuutta, antaa yksilöille mahdollisuus olla kulttuurinsa tuottajia. Silloin kulttuurityö on inhimillisen käyttäytymisen olennainen osa. Sosiokulttuurinen innostaminen toteuttaa kulttuurista demokratiaa. Sen tavoitteena on yhteiskunnan kehittäminen osallistujien yhteistoiminnan tuloksena, ei ulkopuolelta määriteltynä. Kasvu uuteen ja kehitys, tapahtuu vuorovaikutuksessa, yhteisöllisyydessä, keskustelussa, osallistumisessa, herkistymisessä ja luovaan toimintaan sitoutumisessa. (Hämäläinen ja Kurki 1997; Kurki 2002; Malmivirta 2011; Malmivirta & Taivainen 2012) Kulttuurinen innostaminen kehittää luovuutta ja monipuolista ilmaisua. Työssä ilmaisuvoimainen taide on voimakas apu.

Hyvinvoinnin ketjureaktiossa ja Elämysmatkalaukussa taiteilijat loivat mahdollisuuden vanhusten yksilölliselle ja yhteisölliselle kohtaamiselle. LUODOLLA kasvatettiin, tavoiteltiin lasten ydintä, persoonaa ja yksilöllisen kehittymisen mahdollisuuksia, tulevaisuuden rakentamisen voimavaroina. Jokainen toimista pyrki asennemuutokseen, kriittisen ajattelun kehittymiseen, oman vastuun tiedostamiseen, herkistymiseen ja motivaation herättämiseen. Yksilön omasta kulttuurisesta vaikuttamisesta toiminta ulottuu ryhmään ja jälleen yhteiskuntaan, osallistumalla sen hyvinvointiin yhdessä vaikuttaen. Hyvinvointi rakentuu silloin aktiivisista ja omaehtoisista toimista, ei pelkästään vastaanottamisesta. Taiteilijat ovat toimineet sosiokulttuurisina innostajina. He ovat vieneet sosiokulttuurisina innostajina taiteen ja kulttuurin lähelle ihmistä. Hymykuopat synnytti pilkettä sinne, missä sen ajateltiin jo sammuneen. Iloa ja eloa ilmaantui hiljaiseksi muuttuneeseen elämänmenoon. työ rauhoitti turhan riehakkaita ja rohkaisi vetäytyneitä. Taiteilijat toivat taiteen keskelle arkea, keskinäisen ihmettelyn, hämmästelyn ja ihastuksen aiheeksi.

Taiteilijoiden tavoitteista taiteellista toimintaa voidaan jäsentää taidekasvatuksella. Taidekasvatus on näkemään ja kokemaan saattamista taiteen välinein, materiaalein ja menetelmin. Se pyrkii avaamaan niitä ilmaisemisen, tunnistamisen ja ajattelemisen mahdollisuuksia, joita jatkuvan kasvun ihmisessä on. Taiteilijat ovat nähneet ihmisen elinikäisenä oppijana. Taidekasvatus esiintyy oikeutena eheytyä, tuntea saavuttaneensa saavutettavan. Tämä vahvistaa yhteisön ihmisarvon kunnioitusta, yhdenvertaistaa oikeuden täyteen elämään toimintakyvystä tai sairauksista välittämättä. Taiteilijoiden ihmisyyden johdattelu kiinnittyy deweyläiseen kokemukselliseen taidepedagogiikkaan (Dewey 1997; Malmivirta 2011; Malmivirta & Taivainen 2012). Siinä on havaittavissa Jaques-Dalcrozen (Damasio 2000; Juntunen 2011) taidepedagogiikan keskeiseen tehtävään kuuluva aistimusten herättäminen, soivien, visuaalisten ja kinesteettisten mielikuvien synnyttäminen. Näillä yhteyksillä katsotan olevan yhteys hyvinvointiin (Damasio 2000; Juntunen 2011).
Taiteilijana esiintyminen vahvistaa tekemisen taideyhteyttä ja tarjoaa kaikille osallistujille mahdollisuuden synnyttää taidetta. Taiteilijan työnkuvan laajeneminen on postmodernin kulttuurin piirre. Aiemmin rajatut alueet liittyvät nykyisin luontevasti toisiinsa, eikä mikään alue voi määritellä itseään vain omista tavoitteistaan tai historiastaan käsin. Hymykuopat on kiinnittynyt samaan aikaan sekä taiteeseen että uutta rakentavaan pedagogiseen ajatteluun. Siinä on luotu menetelmiä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen heidän kanssaan sekä korkeatasoisen ja tinkimättömän taiteen luomiseen.

Kulttuuri ja taide mahdollistivat myös osallisuuden oman paikan ja tilan määrittelemiselle uudessa toimintaympäristössä kuntaliitoskunnissa. Lähikulttuuripalvelut synnyttivät hyvinvointia yhdessä tekemisestä.