Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11193

Projektin nimi: MONIKKO - MONIKULTTUURISEN KASVATUSTYÖN, KOTOUTUMISEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMINEN

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245897-1

Osoite: PL 111

Puhelinnumero: (013) 251 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: www.aducate.fi/monikko

Vastuuhenkilön nimi: Ulla Turtiainen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: ulla.turtiainen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 040 566 6670

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
a) opetushenkilöstö
b) muu maahanmuuttajien kanssa työskentelevä kuntien henkilöstö
c) päivähoidon henkilöstö
d) muut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tekevät työtä maahanmuuttajanuorten kanssa, esim. Pohjois-Karjalan maahanmuuttajakouluttajien resurssirengas ry, MLL, yhdistykset ja järjestöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Maahanmuuttajat

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 276, joista naisia 249

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

MONIKKO - Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittämishanke


Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittämishanke toteutetaan Pohjois-Karjalassa 1.1.2010-30.6.2012. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto. Pääyhteistyökumppaneina ovat Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta, jotka samalla toimivat pilottikuntina kehittämistyössä.

Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja ehkäistä heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta antamalla valmiuksia käyttää uusia toimintamalleja ja kehittää työmenetelmiä maahanmuuttajien opetuksessa ja kasvatustyössä. Malleja monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimiseen ja tietotaitoa keskinäisen yhteistyön tekemiseen maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi haetaan Pohjoismaista. Muualla hyväksi havaitut toimintatavat kuvataan ja mallinnetaan niin, että niitä pystytään hyödyntämään myös Itä-Suomessa.
Luomalla hyvät edellytykset nopealle ja onnistuneelle kotoutumisprosessille edistetään segregaation purkua, lisätään tasa-arvoa ja vähennetään syrjintää koulutuksessa, työelämään pääsyssä ja työmarkkinoilla.
Opetuksen toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään siten, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynnin sujuvuus pystytään varmistamaan. Heidän siirtymätilanteeseensa varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen luodaan malleja, jotka varmistavat koulutuspolun jatkuvuuden. Maahanmuuttajavanhempien kanssa tehtävää kasvatuksellista yhteistyötä selkeytetään niin, että sitä voidaan jatkossa paremmin käyttää etenkin koulupolun varhaisvaiheiden työvälineenä. Sosiaalitoimen toimintatavoista varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö strukturoituu ja maahanmuuttajaperheiden sijoittuminen kunnan palveluihin, merkittävimpinä varhaiskasvatus ja perusopetus, nopeutuu. Kolmannen sektorin kanssa luodaan malleja, joiden avulla näiden toimijoiden kasvatuksellinen panos tukee kunnallisten toimijoiden linjaa, ja edelleen laajentaa suvaitsevaisuuskasvatuksen toimintakenttää.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
Maahanmuuttajatyön hyvien pohjoismaisten käytänteiden hakeminen, mallintaminen ja jakaminen;
kasvatus- ja opetusyhteisön ja vanhempien tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen kannustavaa toimintamallia kehitetään;
tuotetaan materiaalia ja kehitetään suvaitsevaisuuskasvatusta;
ammattihenkilöiden koulutustapahtumat kielellisen ja psyykkisen kehityksen tukemisesta sekä traumaattisten kokemusten kohtaamisesta;
oppilaitosten välisen yhteistyön tukeminen oppilaiden siirtymävaiheiden onnistumiseksi;
opetusmenetelmien kehittäminen suomen kielen opetuksen valmiuksien lisäämiseksi;
maahanmuuttajaperheiden vastaanottotyötä tekevien henkilöiden tukeminen palvelujen kehittämiseksi;
moniammatillisen yhteistyön mallintaminen sosiaalitoimen ja muiden hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja toimijoiden kesken.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeeseen laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja tarkistetaan säännöllisesti. Tiedottamisessa hyödynnetään median välineitä (internet, maakuntalehdet, ammattilehdet, valtakunnalliset lehdet, radio) ja tiedottamiseen tuotettavaa materiaalia (esitteet yms). Hankkeesta ja sen toiminnasta tiedotetaan yleisesti Itä-Suomen yliopiston tiedotuksen kautta, jolloin tieto leviää tasapuolisesti kaikille tiedotusvälineille. Kohdennettua tiedotusta suunnataan hankkeen kohderyhmille kuten maahanmuuttajatyötä ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville henkilöstölle, kolmannen sektorin edustajille sekä muille henkilöille, jotka ovat hankkeen vaikutuspiirissä. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan myös kansainvälisesti niille mm. tahoille joiden kanssa yhteistyötä tehdään hyvien käytänteiden kartoittamisen ja soveltamisen osalta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aikana luotuja menetelmiä ja ohjeita kootaan oppaiksi päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen käyttöön ja ne julkaistaan internetissä hankkeen sivuilla. Näistä tiedotetaan ja materiaalia julkaistaan hankkeen aikana ja loppuvaiheessa loppuraportin valmistuttua. Joensuun ja Kontiolahden koulutoimi ja päivähoito vie käytäntöön hankkeen aikana luotuja hyviä toimintatapoja koko hankkeen ajan. Kansainvälisten käytänteiden soveltuvuudesta toimintaan laaditaan erillinen raportti. Raportin pääkohdista tiedotetaan myös niitä kansainvälisiä toimijoita, joiden kanssa hankkeen aikana on toimittu. Tiedottamisessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopiston tiedotusta ja hankkeen internetsivuja. Hankkeessa järjestetään myös loppuseminaari huhtikuussa 2012, jossa hyviä käytänteitä käsitellään.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 410 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 406 145

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 451 050

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 927

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Monikko-hankkeen strategiatason tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien ja maahan-muuttajaperheiden kotoutumista sekä ehkäistä yhteiskunnallista syrjäytymistä.

Tavoitteeseen pyrittiin luomalla uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä sekä parantamalla kuntatason viranomaispalveluita tuottavien yksiköiden henkilöstön toimintavalmiuksia kohdata ja tehdä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja perheiden kanssa. Hankkeen läpäisevänä tavoitteena oli suvaitsevuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja rasismin vastustaminen.

Monikko -hanke järjesti pilottialueilla Joensuussa ja Kontiolahdella maksutonta koulutusta ja valmennusta, jonka päämääränä oli kehittää tavoitteiden suunnassa alueen henkilöstön osaamista työskennellä kulttuurisesti monimuotoistuvassa ympäristössä. Hankkeessa toteutettiin työyhteisön kehittämistoimintaa moniammatillisen yhteistyön edistämiseksi maahanmuuttajatyössä. Alun perin oli kaavailtu, että toiminta voisi tässä tapauksessa koostua osallistujien omien toiveiden mukaisesti mm. haastatteluista, tapahtumien kirjaamisesta, vuorovaikutteisista keskusteluista, palavereista, palautekeskusteluista, arvioinnista ja itsearvioinnista, tietoiskuista jne. Nämä mainitut työskentelytavat myös toteutuivat kehittämistoiminnan aikana. Mukana oli kaksi työyhteisöä, joista molempien kanssa järjestettiin 5 istuntoa sekä yksi erityistoiveeseen perustuva tilaisuus. Istunnot kestivät kerrallaan 1,5-2 tuntia.

Suomen kieltä maahanmuuttajille opettaville opettajille kehitettiin sosiaalista mediaa hyödyntävä ja opetusmenetelmien toiminnallisuutta painottava täydennyskoulutusohjelma. Tähän osioon sisältyy ajatus siitä, että jokainen maahanmuuttajalasta opettava opettaja on samalla hänen suomenkielenopettajansa. Pohjoismaisten hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi ja vertailemiseksi järjestettiin opintomatka Tukholmaan lokakuussa 2010.

Monikko-hankkeessa järjestettiin 11 seminaaria ja 21 koulutustapahtumaa, joista suurin osa koostui 2 tai useammasta koulutuskerrasta ja jotka olivat kaikille avoimia. Lisäksi järjestettiin 5 webinaaria eli reaaliaikaisesti verkossa järjestettyä online-seminaaria.

Monikko-hanke teki yhteistyötä hankkeen pilottialueiden lisäksi muun muassa Rikosuhripäivystyksen Ulrik-projektin, Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkosto MOVE:n, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMonin, SPR:n sekä Monikulttuurisen hoitotyön työryhmän kanssa. Yhteistyö oli tiivistä myös ESR -hankkeiden Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt (Pohjois-Karjalan ELY) sekä Monikulttuurinen Lieksa (Pohjois-Karjalan AMK) kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani oli myös Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Maahanmuuttajien neuvontapiste sekä Moi-monikulttuurisuushanke.

Monikko osallistui aktiivisesti rasisminvastaisen työryhmän työskentelyyn ja oli mukana Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt hankkeen organisoimassa Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtumassa. Monikulttuurinen Lieksa -hankkeen toimijat osallistuivat Monikon järjestämiin koulutuksiin ja suunnittelupalavereihin.

MONIKKO-hankkeesta tiedotettiin laajasti verkostojen, konferenssi- ja seminaaritapahtumien, sähköpostilistojen, kotisivujen ja lehti-ilmoitusten avulla.

Julkaisut ja sähköinen materiaali

- Monikko Makasiini (painossa)
- Varhaiskasvatuksen monikulttuurisuusopas (toimituksessa)
- Rasisminvastainen esite (2010)
- Monikko -koulutuskalenteri 2011
- Sosiaalista mediaa hyödyntävä ja opetusmenetelmien toiminnallisuutta painottava täydennyskoulutusohjelma
Sähköinen materiaali:
- www.aducate.fi/monikko
- koulutuksissa ja seminaareissa syntynyt aineisto
- aihepiiriin kuuluvien olemassa olevien materiaalien kartoitusraportti
- Monikko-hankkeen haastatteluraportti
- Työskentelyraportti: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työyhteisöjen kulttuurien välisten valmiuksien kehittäminen toiminnallisen työskentelyn avulla
- rasisminvastainen tukimateriaali opettajille (pdf-tiedostona jaettavissa)
- tietoa kiinalaisesta, kurdilaisesta, somalialaisesta ja venäläisestä perhe- ja tapakulttuureista eri kielille (kurdi-sorani, kiina, somali, venäjä englanti) maahanmuuttajataustaisten henkilöiden käyttöön

Hankkeen toimenpiteiden tuottamat tulokset ja niiden jatkuvuus syntyvät koulutuksissa omaksuttujen taitojen, kehitettyjen palvelumuotojen ja toimintatapojen siirtyessä normaaleiksi työkäytännöiksi. Viemällä projektissa kehitettyjä malleja ja toimintoja työyhteisöjen käytännön toimintaan parannetaan myös maahanmuuttaja-asiakkaiden kotoutumista ja edistetään heidän tasavertaista osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan. Tähän käytäntöön viemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota koko hankkeen ajan kaikissa koulutuksissa ja toimintojen mallintamisessa.