Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11232

Projektin nimi: Puhevammaisen henkilön työhön paluun esteiden poistaminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.7.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kajaanin kaupunki, Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0214958-9

Osoite: PL 52 (Ketunpolku 3)

Puhelinnumero: (08) 618 991

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kajak.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kajak.fi/includes/loader.aspx?id=07069124-06d3-4bfc-8dc5-a1c968360fd2

Vastuuhenkilön nimi: Mika Määttä

Asema: johtaja

Sähköposti: mika.maatta(at)kajak.fi

Puhelinnumero: 044-7101 607

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä hanketoiminnoissa 1 ja 2 ovat henkilöt, joiden puhevamma ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat aiheuttavat vajaatyökykyisyyttä. Hankkeen koulutusosioon (hanketoiminto 3) voivat osallistua julkisella sektorilla toimivat työvalmentajat, työvoimaneuvojat, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, sosiaali- ja terveysalan toimijat, ammatinvalinnan psykologit sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun (Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan) opetushenkilöstö.

Kohderyhmänä on myös työelämä, erityisesti Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja välityömarkkinoita edustavat Nakertajan Ahjo (sosiaalinen yritys) ja Rajan Nuotta (perusteilla oleva sosiaalinen yritys), jotka saavat tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia palkata ja toimia yhteistyössä puhevamman vuoksi vajaakuntoisten työntekijöiden kanssa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös hankkeessa tuotettavan selkomateriaalin käyttäjäryhmät, kuten lukiongelmaiset (dysleksia), mielenterveyskuntoutujat, vanhukset, syrjäytyneet, lukemaan tottumattomat, autistiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hankkeesta hyötyy myös muu puhevammaisten henkilöiden sosiaalinen ympäristö ja läheiset. Tutkimustulokset (hanketoiminto 1 ja 2) ja selkokielinen materiaali ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä työvoiman palvelukeskuksissa luotaessa vajaakuntoisille henkilöille polkuja työelämään.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 69, joista naisia 52

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen lähtökohtana on puhevamman vuoksi vajaakuntoisten henkilöiden vaikeus työllistyä. Tällä hetkellä käytäntö on, että puhevammainen työikäinen joutuu useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle, koska puhevammaisilta puuttuu työelämään johtava polku. Puhevammaisella tarkoitetaan kuulevia henkilöitä, joiden on vaikea ilmaista itseään puheen avulla ja/tai ymmärtää puhetta. Puhevammojen taustalla voi olla neurologinen sairaus, aivovamma, kehityksellinen kielihäiriö, kehitysvamma tai CP-vamma. Puhevammaisella on sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä erityistarpeita, jotka ovat usein este työllistymiselle. He kohtaavat usein työpaikoilla ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista niin työnantajien kuin muiden työntekijöiden taholta. Työnantajien tietämys puhevammoihin liittyvien kielellisten ongelmien ratkaisukeinoista on usein puutteellinen, työterveyshuollon resurssit ovat riittämättömät heidän tukemisekseen ja puhevammaisten tulkkeja ja puheterapeutteja ei ole yleensä käytettävissä.

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja poistaa puhevammaisten vajaakuntoisten henkilöiden työhön paluun esteitä ja sitä kautta tukea heidän itsenäistä elämäänsä tasavertaisina ja täysivaltaisina kansalaisina.
Toimenpiteitä ovat: selvitys miten ja missä määrin puhevammat estävät vajaakuntoisten työllistymisen, tutkimus joka kohdentuu puhuttua kieltä korvaaviin menetelmiin ja puhetta korvaavien apuvälineiden testaamiseen ja edelleen kehittämiseen ja kommunikaatiokoulutus, johon osallistuu ammatinvalinta- ja kuntoutuspsykologeja, sosiaalityöntekijöitä, TYP:n työntekijöitä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia, työvalmentajia (työpajat, hankkeet), terveydenhuollon työntekijöitä.

Hankkeen tuloksena mallinnetaan puhevammaisten työllistymisen polku, on saatu tutkittua tietoa työ-markkinoiden käyttöön puhevammaisten työllistymisen esteiden poistamisesta, on luotu rakenteita, jotka mahdollistavat puhevammaisten työllistymisen välityömarkkinoille ja on kehitetty työelämän toimijoiden valmiuksia edistää ja tukea puhevammaisten ja muiden selkokielestä hyötyvien henkilöiden työllistymistä. Lisäksi syntyy helppokäyttöinen internet-pohjainen sovellus, jota voidaan hyödyntää puhevammaisten kuntoutuksessa ja keskinäisessä verkostoitumisessa.
Pitkän tähtäimen tulos on varautuminen taloudellisen laman jälkeiseen todennäköiseen työvoimapulaan luomalla valmiuksia vajaakuntoisten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Sisäinen tiedottaminen:
palaverit
ohjausryhmän kokoukset
puhelin sähköposti
sähköinen alusta
väli- ja loppuraportit

Ulkoinen tiedottaminen:
www.kajak.fi/projektit
seminaarit
tapahtumat
lehdistö
tiedotusvälineet
2-3 artikkelia kotimaisissa tai ulkomaisissa ammattilehdissä, osallistuminen konferensseihin ja seminaareihin

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Sisäinen tiedottaminen: 2009-2011
palaverit
ohjausryhmän kokoukset
puhelin sähköposti
sähköinen alusta
väli- ja loppuraportit

Ulkoinen tiedottaminen: 2010-2011
www.kajak.fi/projektit
seminaarit
tapahtumat
lehdistö
tiedotusvälineet
2-3 artikkelia kotimaisissa tai ulkomaisissa ammattilehdissä, osallistuminen konferensseihin ja seminaareihin

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 513

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 691

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 247 545

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 145

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa ja poistaa puhevammaisten vajaakuntoisten henkilöiden työhön paluun esteitä ja sitä kautta tukea heidän itsenäistä elämäänsä tasavertaisina ja täysivaltaisina kansalaisina. Hanke kohdistui osatyökykyisiin puhevammaisiin, työvoimahallinnon viranomaisiin, sosiaali- ja terveysalan toimijoihin, työhönvalmentajiin ja työnantajiin.

Tavoite 1: Selvitetään, miten ja missä määrin puhevammat estävät vajaakuntoisten työllistymisen. - Haettu keinoja, jotka mahdollistaisivat osatyökykyisen puhevammaisen työllistymisen. Haastateltiin 19 puhevammaista, 10 työnantajaa 16 työhönvalmentajaa ja 2 kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa. Puhevammaisen työhönpääsyn esteitä olivat mm. eläkkeen menettämisen pelko, sairauden vaikeusaste, pitkät työmatkat, työyhteisöjen asenteet, ja tietämättömyys mukauttavista toimenpiteistä ja niihin saatavista tuista. Suuri este työllistymiselle oli se, että puhevammaisten oli lähes mahdotonta saada työllistymispalveluja te-toimistoista. Työllistymistukiin oikeutetut puhevammaiset puolestaan väsyivät määräaikaisten työsuhteiden ja pitkien työttömyysaikojen vuorottelussa ja halusivat eläköityä keski-iässä. Nuoret puhevammaiset koulutettiin ammatteihin ja sen jälkeen heille kirjoitettiin eläkepaperit. Hankkeessa seurattiin 3 puhevammaisen polkua työmarkkinoille; heistä 2 työllistyi osa-aikaisesti toistaiseksi jatkuvaan työsuhteeseen. Mallinnettiin osatyökykyisen puhevammaisen polku työmarkkinoille; mallinnoksessa korostui työhönvalmentajan rooli puhevammaisen, kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien ja mahdollisen työnantajan/työyhteisön keskiössä. Levitettiin kartoituksen tuloksia raporteissa (2) ja asiantuntija-artikkeleissa (5)

Tavoite 2. Tutkitaan puhevammaisen vamman luonnetta ääneen lukemisen ja lukuprosessin dynamiikan mittauksen avulla käyttäen hyväksi silmänliikkeiden mittausta ja lukemiseen liittyvän stressin määritystä sykevariabiliteetin avulla. Kehitetään internet-pohjainen sovellus, jota hyödynnettään kuntoutusohjelman toteutuksessa ja puhevammaisten verkostoitumisen edistämisessä. - Aluksi tutkittiin puhevammaisen lukemista lukututkimuksen menetelmillä
(silmänliikkeiden määritys, lihasaktiivisuuden mittaus
äänihuulista, sekä sykemittaus, lukututkimusasetelmat,
puhevammaisille suunnitellut koeasetelmat). Tutkimukseen osallistui 8 koehenkilöä, joista 5 suoritti kaikki (7) koeasetelmat. Tutkimusaineiston analysointi osoitti, että silmänliikkeiden mittaus tarjoaa apua puhevammaisen ongelma-alueiden kartoittamiseen, ja auttaa hahmottamaan niitä puheongelman alueita,joille kuntoutus on tarpeellista. Suoritettujen mittausten perusteella kehitettiin internet-pohjainen kuntoutusohjelma, harjoitustekeemestarin.com, .
Ohjelman avulla näytölle esitettiin erilaisia kuva, ääni - ja sanavihjeitä ja koehenkilöt lausuivat esitetyn asian ääneen niin pian kun se oli mahdollista. Ohjelma tallensi lausutun vastauksen sekä ajankohdat lisävihjeiden pyytämisestä ja vastausajasta, joiden avulla tutkija pystyi
analysoimaan ja seuraamaan koehenkilöiden kehitystä. Kuntoutuksen edetessä tutkija lisäsi kuntoutusohjelmaan yksilöllisiä harjoituksia kuntoutettaville. Puheenkuntoutuksen ammattilaiset arvioivat ohjelman, ja saatu palaute oli erittäin positiivista. Myös useimmat kuntoutettavista
kokivat ohjelman hyödylliseksi. Kuntoutusohjelma soveltuu puheenkuntoutuksen apuvälineeksi, jolla henkilöt voivat harjoitella omatoimisesti esimerkiksi puheterapeutin kanssa suoritettuja harjoituksia. Ohjelmaa voidaan ehkä soveltaa myös maahanmuuttajien suomenkielen opiskelussa.

Tavoite 3. Koulutetaan työvalmentajia, työvoimaneuvojia, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia ja sosiaali- ja terveysalan toimijoita puhutun kielen täydentämisessä, tukemisessa tai korvaamisessa käytettävien menetelmien hallintaan
Hankkeen alussa kartoitettiin Kelalla ja te-toimistoissa saatavilla olevaa, työelämässä suoriutumista ja yhteiskunnassa selviytymistä edistävää materiaalia ja verkkopalveluja selkokielen kriteereillä. Silloin löytyi vain yksi selkokielinen esite, mutta hankeaikana selkokielistä materiaalia on tullut lisää mm. Selkokeskuksen hankkeen toimesta. Järjestetty yhteensä 5 koulutustilaisuutta: Näkökulmia puhevammaisuuteen, Kommunikaatio-ympäristön ja yhteisön ohjaaminen yhteistyössä, Puhutko afasiaa? - keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (2 pv) Selkokielinen vuorovaikutus ja Selkokielisen kirjallisen materiaalin tuottaminen (2 pv). Koulutuksiin osallistui n. 20 henkilöä, paitsi viimeiseen 5; osallistujat olivat lähinnä kehitysvamma-alan työntekijöitä. Osallistujat arvioivat koulutusten sisällöt ja toteutustavat hyviksi.