Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11249

Projektin nimi: Energia- ja nanoteknologiaa sekä toiminnallisia materiaaleja kehittävän avoimen innovaatioympäristön rakentaminen - ENNA

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hermia Oy

Organisaatiotyyppi: Muu

Y-tunnus: 2271637-6

Osoite: Hermiankatu 1

Puhelinnumero: 046 712 3100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hermia.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hermia.fi/enna

Vastuuhenkilön nimi: Juha Leppänen

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: juha.leppanen(at)tamlink.fi

Puhelinnumero: 03 3165100

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta

Seutukunnat: Jyväskylän, Porin, Tampereen

Kunnat: Pori, Tampere, Jyväskylä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Toiminta kohdistuu Tampereen teknillisen yliopiston Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen, TTY:n Materiaaliopin laitoksen Tampere Wear Centerin, TTY:n Energia- ja prosessitekniikan laitoksen ja Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centerin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan ja Merenkulun toimialan avoimen innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Ko. organisaatioiden henkilöstön, tutkijoiden ja opetushenkilöstön osaamista, ammattitaitoa ja valmiuksia sunnitella, kehittää, toteuttaa ja hyödyntää avointa innovaatiotoimintaa parannetaan. Hankkeeseen osallistuu myös Nanoteknologian ja Tulevaisuuden energiatenkologioiden osaamisklusterin henkilöstöä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat Tampereen, Porin ja Jyväskylän seudun energia- ja nanoteknologiaa sekä toiminnallisia materiaaleja kehittävät, käyttävät ja hyödyntävät yritykset. Näiden yritysten tarpeita on kartoitettu mm. Sentre-, Tampere Wear Center ja LCC Finland -yritysverkostojen kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 261, joista naisia 56

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisten yritysten menestys perustuu laadukkaaseen tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoimintaan. Yritysten innovointikapasiteettia saadaan vahvistettua ottamalla käyttäjät, kehittäjät ja tutkijat mukaan yhdessä kehittämään uusia tuotteita ja palveluita. Projektin peruslähtökohtana on parantaa mukana olevien korkeakoulujen tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyötä systemaattisen avoimen innovaatiotoiminnan avulla. Projekti toiminta edistää kansallista innovaatiostrategian toteuttamista ja palvelee pk-yrityksiä niiden liiketoiminnan kehittämisessä avoimen innovaatiotoiminnan avulla.

Projektin tuloksena tehostetaan yhteistä toimintaa sekä kohdennetaan tutkimus- ja opetustoimintaa eri osaamisalojen välille ja siten on uudistettu, kehitetty ja vahvistettu kansallista innovaatiojärjestelmää. Pk-yritykset saavat TTY/ORC:lta, TWC:ltä, EPR:lta, SAMK:lta, NSC:ltä entistä ratkaisukeskeisempää ja kysyntälähtöisempää palvelua. Korkeakoulujen innovaatio- ja palvelurakenteet ovat kehittyneet palvelemaan entistä nopeammin pk-yritysten tuote- ja tuotannonkehityksen tarpeita. Avoimen innovoinnin avulla kehitetään uusia sovelluksia olemassa oleville tutkimustuloksille ja teknologioille.
Pk-yritykset ovat oppineet hyödyntämään lisää yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja asiantuntijapalveluja ja käyttämään erilaisia avoimia innovaatioalustoja. Systemaattista, suljettua tuotekehitysprosessia tehostetaan ns. luovuuspotentiaalilla ja avoimissa innovaatioympäristöissä ketterillä innovaatioilla saadaan aikaiseksi nopeasti tuloksia. Pk-yritykset saavat aikaisempaa helpommin ratkaisut ongelmiinsa. Sovelluslaboratorio pystyy mukautumaan yritysten erilaiseen kysyntään ja tarjoamaan ratkaisuja monipuolisesti. Tuloksena on yritysten tehokkaampi ja nopeampi tuotekehitys ja kasvu.
Innovaatioverkosto ja yrityspalvelukonsepti muodostavat yhdessä laajan osaajien arvoverkoston, johon kuuluu toimijoita koko tuotekehitysketjusta eli yrityksiä, tutkijoita, asiantuntijoita, asiakkaita sekä käyttäjiä.

Hankkeen osatoteuttajia ovat Tampereen teknillinen yliopisto Optoelektroniikan tutkimuskeskus, TTY Materiaaliopin laitos, Tampere Wear Center, TTY Energia- ja prosessitekniikan laitos, Satakunnan ammattikorkeakoulu Tekniikka ja Merenkulku, Jyväskylän yliopisto Nanoscience Center, Nanoteknologian klusteriohjelma, Hermia Oy ja Jyväskylä Innovation sekä Tulevaisuuden energiateknologiat klusteriohjelma.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotus ja viestintä on osa projektin toimintaa. Viestintä rakennetaan toimivaksi, yksinkertaiseksi ja selkeäksi prosessiksi yhdessä projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Ensisijaisesti projektin tiedotusta hoitaa projektin henkilöstö. Tarvittaessa markkinointitoimistosta ostetaan palveluita esim. raporttien painatukseen ja projektin markkinointiviestintään. Projektille luodaan www-sivut, joiden kautta saa tietoa hankkeesta. Projektin tuloksia ja toimintamalleja esitellään tarpeen mukaan seminaareissa, messuilla ja tapaamisissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen painottuu projektin loppupuolelle, jolloin projektissa syntyneiden esiselvitysten ja kehityshankkeiden tuloksia voidaan alkaa hyödyntämään. Tarkoituksena on, että projektin hyvät toimintamallit ja -menetelmät ovat siirrettävissä muiden kehittäjäorganisaatioiden, tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten sekä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyöverkostojen käyttöön.
Projektin tuloksia ja toimintamalleja esitellään seminaareissa, tapahtumissa ja projektin www-sivuilla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 576 093

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 520 443

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 741 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 612 287

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

ENNA Avoimen innovaatioympäristön kehittämishanke

Hankkeella haetttiin vastauksia siihen, minkälaisia uusia yhteisiä toimintatapoja ja valmiuksia korkeakouluissa ja tutkimusryhmissä tarvitaan, jotta tutkimusosaaminen saadaan kanavoitua yrityksiin, miten yritysten tarpeita voidaan paremmin ohjata huippututkimusyksiköihin ja kuinka tämä toiminta saadaan kytkettyä osaksi opetustoimintaa.

Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen sekä tutkimusryhmien valmiuksia:

1.) Kohdentaa alansa huippuosaamista yritysten tarpeisiin
2.) Kytkeä tieteelliseen osaamiseen liittyvä yritysyhteistyö osaksi opetustoimintaa

ENNA projektin lisäarvo pohjautui eri osaamisalojen väliseen yhdessä tekemiseen. Projektin tärkein tulos on kehitetyt ja toimiviksi havaitut innovaatioalustat. Muita tärkeitä tuloksia projektissa oli yritysyhteistyön kehittyminen sekä projektiin osallistuneiden korkeakoulujen henkilökunnan innovaatio-osaamisen kehittyminen yhteistyön kautta. Projektilla kehitettiin lisäksi mm. keksintöopas ja Yrityspäivät tapahtuma innovaatiotoiminnan tehostamiseksi.

Projekti oli kolmen Tampereen teknillisen yliopiston yksikön, Energia- ja Prosessitekniikan laitoksen, Materiaaliopin laitoksen (TWC), Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) sekä Satakunnan Ammattikorkeakoulun (Merenkulku ja tekniikka) ja Jyväskylän yliopiston (Nanoscience Center) yhteishanke. Yksi erittäin potentiaalinen osatoteuttajien yhteinen sovellusala on aurinkoenergia.