Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11257

Projektin nimi: Rakennemuutos yritysten ja oppilaitosten kehittämiskumppanuuden vauhdittajana - RAKEVA

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2009 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Salon seudun koulutuskuntayhtymä/Salon seudun aikuisopisto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0139545-4

Osoite: Venemestarinkatu 35

Puhelinnumero: 02-77041

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sskky.fi/aikuisopisto

Projektin kotisivun osoite: www.sskky.fi/aikuisopisto/projektit/rakeva/

Vastuuhenkilön nimi: Eeva Nuottasaari

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: eeva.nuottasaari(at)sskky.fi

Puhelinnumero: 044-7704278

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon

Kunnat: Salo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisina kohderyhminä ovat:

1. Salon seutukunnan alueella mutta myös koko Varsinais-Suomen alueella asuvat kone- ja metallialan koulutuksen/työkokemuksen omaavat nuoret työttömät ja pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat syrjäytymisuhan alaisia.

2. Salon seutukunnalla mutta myös koko Varsinais-Suomen alueella toimivat kone- ja metallialan sekä muovialan pilottiyritykset
a. yritysten jo olemassa oleva henkilöstö
b. alalle pyrkivä henkilöstö
c. yritysten työpaikkaohjaajat

3. alan ammatilliset oppilaitokset ja niiden opiskelijat

Kehitettäviä toimintamalleja pilotoidaan sekä Salon seudun ammattiopiston että Salon seudun aikuisopiston omilla kone- ja metallialan opiskelijaryhmillä. Työttömiä em. alojen työnhakijoita ehdotetaan tilannekohtaisesti pilottiryhmiin työ- ja elinkeinotoimiston kautta työelämävalmennuksen, työkokeilun tai yhdistetyn työ- ja koulutuskokeilun kautta. Asiasta on keskusteltu Salon Te-toimiston johtajan Kari Kettusen sekä Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Maaret Rantolahden kanssa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisen kohderyhmän muodostaa puolestaan koko elinkeinoelämä, mikä saa pilottiyritysten kautta mallinnettuja ja dokumentoituja toimintamalleja ja käytäntöjä sekä työllistymistä helpottavia tukipalveluja sovellettavaksi omalle alalle.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hallitus nimesi Salon seutukunnan yhdeksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun asti. Seutukunnassa on menetetty 2 000 työpaikkaa vuoden sisällä teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Erityisesti nuorten työllisyystilanne on vaikeutunut merkittävästi.

Taantuma puraisi nopeasti myös kone-, metalli- ja muovialaa. Taantuman aiheuttamat epävarmuustekijät ovat saaneet alan yritykset tarkastelemaan erilaisia kehittämisratkaisuja muutostilanteisiin tulevaisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiassa 2009-2015 yhdeksi tavoitteeksi nostetaan osaavan työvoiman varmistaminen. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutuksia yhteistyössä työelämän kanssa.

Sekä V-S:n aikuiskoulutusstrategiassa että elinkeinostrategiassa korostuu myös opetushenkilöstön työelämäosaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen yritysten osaamistarpeita vastaavana sekä työelämäsuhteiden kehittäminen työelämäjaksojen tai muun työelämäyhteistyön avulla.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää, mallintaa ja pilotoida työelämälähtöistä koulutussuunnittelua ja koulutusten toteutuksia yhteistyössä kone- ja metallialan sekä muovialan yritysten kanssa työllistymisedellytysten parantamiseksi sekä koulutusten keskeytysten vähentämiseksi. Täten vahvistetaan myös jo työssä olevien että rekrytoitavan uuden henkilöstön työllistymisedellytyksiä heidän osaamista lisäämällä yhteistyössä toteutettavissa, yrityksissä tapahtuvissa koulutuksissa. Hankkeen tavoitteena on myös levittää kehitettyjä toimintamalleja ja käytänteitä.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa alan kouluttajien ammattitaitoa ja työelämäosaamista ja luoda malli kouluttajien osaamisen kehittämiseksi lisäämällä yritysten ja oppilaitoksen vuorovaikutteisuutta.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat:

1. Salon seutukunnan alueella mutta myös koko Varsinais-Suomen alueella asuvat kone- ja metallialan koulutuksen/työkokemuksen omaavat nuoret työttömät ja pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat syrjäytymisuhan alaisia.

2. Salon seutukunnalla mutta myös koko Varsinais-Suomen alueella toimivat kone- ja metallialan sekä muovialan pilottiyritykset
a. yritysten jo olemassa oleva henkilöstö
b. alalle pyrkivä henkilöstö
c. yritysten työpaikkaohjaajat

3. alan ammatilliset oppilaitokset ja niiden opiskelijat

Välillisen kohderyhmän muodostaa puolestaan koko elinkeinoelämä, mikä saa pilottiyritysten kautta mallinnettuja ja dokumentoituja toimintamalleja ja käytäntöjä sekä työllistymistä auttavia tukipalveluja sovellettavaksi omalle alalle.

Hankkeen tuloksia ovat mm:
- toimintamalli kouluttajien tutustumisprosessista yritysten toimintatapoihin ja tuotantoprosesseihin
- toimintamalli yhdessä työelämän kanssa tapahtuvasta koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista
- kokemukset em. asioiden pilotoinnista

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma. Siinä huomioidaan hankkeen kohderyhmät sekä määritellään tiedotuksen sisältö, menetelmät, aikataulu ja toimijoiden vastuut. Alkuvaiheessa tehdään hankkeen tavoitteita ja toimintaa tunnetuksi sisäisen tiedotuksen kautta yhteistyöverkoston sisällä eri tahoille. Sisäistä tiedotusta tehdään mm. sähköpostin, tilaisuuksien ja tapaamisten yhteydessä.

Ulkoisessa tiedotuksessa hyödynnetään mm. paikallisia medioita ja oppilaitoksen Internet-sivuja. Tiedottamista tehdään myös erilaisten info-, seminaari- ja keskustelutilaisuuksien välityksellä. Hankkeessa laaditaan tarpeen mukaan tiedotteita ja hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista tiedotetaan alan lehdissä, seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Hankkeen päättyessä laaditaan informatiivinen loppuraportti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeelle laaditaan suunnitelma hankkeen tulosten levittämiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan kohderyhmät, toimenpiteet tulosten levittämiseksi sekä aikataulu. Tietoa hyvistä ja/tai mahdollisesti hankkeessa todetuista toimimattomista menetelmistä ja käytännöistä levitetään pääosin hankkeen loppupuolella.

Tulokset, joita levitetään, ovat kokemukset toimintamallien ja niiden sisältämien käytäntöjen toimivuudesta sekä pilotoinnista saadut kokemukset. Tuloksissa huomioidaan onnistumiset sekä mahdolliset epäonnistumisen kokemukset. Projektitoimijat pitävät yllä aktiivista vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä alueellisella ja seudullisella tasolla. Hyviä käytäntöjä tullaan levittämään erilaisten tapahtumien, tapaamisten, tiedotteiden ja tilaisuuksien yhteydessä. Hyvien käytäntöjen levittämisen aikataulut täsmentyvät hankkeen aikana.

Opitut hyvät käytännöt tullaan jalkauttamaan organisaatioiden (sekä oppilaitokset että pilottiyritykset) pysyväksi toiminnaksi mm. tuotteistettuina toimintamalleina sekä resurssoinnin keinoin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 88 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 975

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 104 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 103 500

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa kehitettiin uudenlainen toimintamalli kone- ja metallialan yritysten osaamisen kehittämiseen ja koulutusten toteuttamiseen sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyön vahvistamiseen. Kehitetyn toimintamallin kautta on mahdollista edistää paitsi työttömien työnhakijoiden ja oppilaitosten alan opiskelijoiden myös yrityksissä jo työskentelevien ammatillista osaamista.

Toimintamallissa koulutus siirtyy pitkälti yrityksiin, jolloin koulutus kyetään toteuttamaan työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Uusi toimintamalli mahdollistaa paremmin suunnitellut, yritysten ja opiskelijoiden omiin tarpeisiin räätälöidyt koulutusjaksot. Myös työssäoppimisen ohjausta kyetään tarjoamaan enemmän ja suunnitelmallisemmin, kun yrityksen työpaikkaohjaajan lisäksi työssäoppimista ohjaa oppilaitoksen kouluttaja.

Toimintamalli mahdollistaa opetuksen toteutuksen tarpeen mukaan joustavasti hyödyntäen sekä oppilaitoksen että yrityksen oppimisympäristöjä. Oppilaitos voi järjestää omissa tiloissaan käytännön perusopetusta ennen kuin opiskelija siirtyy yritykseen jatkamaan harjoitteluaan. Näin opiskelun alkuvaiheessa vältetään yrityksen koneiden vaurioitumisriski eikä aiheuteta viivästyksiä yrityksen tuotannolle. Opiskelijoiden taitojen kasvaessa he voivat siirtyä yritykseen ja vaihe vaiheelta osaksi yrityksen normaalia tuotantoa. Osaamisenlaajentamiseksi opiskelija voidaan myös joustavasti siirtää työskentelemään eri kohteisiin yrityksen tuotannossa.

Koulutuksen toteuttaminen pitkälti yrityksissä mahdollistaa uuden työvoiman sijoittumisen tuotantoon varhaisemmassa vaiheessa kuin perinteisessä koulutusmallissa. Uuden toimintamallin myötä opiskelija tutustuu joustavasti yrityksen työyhteisöön ja toimintatapoihin omaksuen samalla yrityskulttuuria. Toimintamallin kautta opiskelija voidaan myös helposti täsmäkouluttaa johonkin yrityksen erityistarpeeseen.

Uuden toimintamallin myötä työelämä saadaan entistä kiinteämmin mukaan koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä edistää ja tiivistää osaltaan oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

Uudenlainen toimintamalli muuttaa merkittävästi myös kouluttajan perinteistä työnkuvaa. Koska koulutus tapahtuu pitkälti alan yrityksissä, on kouluttaja näkyvä toimija myös yrityksissä ja niiden tuotannossa. Hänen tavoitteenaan on olla alansa paras asiantuntija ja tuoda lisäarvoa yritykseen toimimalla yrityksen omien työpaikkaohjaajien tukena. Tämä edellyttää myös oppilaitoksen kouluttajan ja yrityksen työpaikkaohjaajien roolien ja vastuiden entistä tarkempaa määrittelyä.

Projektissa kehitetty toimintamalli dokumentoitiin oppilaitoksen ja yrityksen väliseen yhteistyösopimukseen. Sopimuksessa määritellään muun muassa sopimusaika, fyysinen oppimisympäristö yrityksessä, hankittava osaaminen ja sen tavoitteet sekä opiskelun laajuus. Lisäksi sopimuksessa määritellään oppilaitoksen, yrityksen ja opiskelijan vastuut sekä kustannusten jakautuminen. Sopimuksen tavoitteena on sitouttaa yrityksen johto ja työpaikkaohjaajat työssäoppijan tavoitteelliseen oppimiseen.

Projektissa laadittiin yhteistyösopimus viiden alan yrityksen kanssa. Näiden yritysten kanssa myös pilotoitiin hankkeessa kehitettyä toimintamallia. Yhteistyö sopimuksen puitteissa jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen.

Projektissa toteutettiin yhteensä 19 yritysvierailua. Niiden kautta paitsi tiedotettiin projektista ja sovittiin yhteistyökuvioista projektiin liittyen, myös kartoitettiin yritysten osaamisen kehittämisen tarpeita laajemminkin. Projektissa tehtiin myös kohderyhmän tutustumiskäyntejä yrityksiin. Vierailujen kautta luotiin yhteistyöverkostoa oppilaitoksen ja yritysten välille ja keskusteltiin mm. työssäoppimismahdollisuuksista yrityksissä. Yritysvierailujen kautta myös opiskelijoiden verkostoituminen työelämän suuntaan lisääntyi. Parhaimmillaan vierailut voivat vahvistaa alan imagoa ja lisätä alan houkuttelevuutta opiskelijoiden keskuudessa. Yrityksissä nämä tutustumiskäynnit otettiin positiivisesti vastaan ja sitä kautta avautui mahdollisuuksia työssäoppimispaikkoihin.

Usean alueella toimivan ESR-projektin yhteistyönä toteutettiin Vörkkii-työnhakutapahtuma 5.10.2011. Tilaisuuden tarkoituksena oli järjestää alueen työnantajille ja työtä etsiville tilaisuus kohdata, keskustella ja tutustua. Tilaisuudessa oli eri alojen yrityksiä esittelemässä toimintaansa sekä kertomassa omista kokemuksistaan työntekijöinä, työnantajina ja yrittäjinä. Lisäksi työnhakijoilla oli mahdollisuus kysellä ja kuulla, mitä työnantajat arvostavat työnhakijoissa ja työntekijöissä. Tapahtumaan osallistui yli 200 työnhakijaa ja toimintaansa oli esittelemässä noin 15 työnantajaa ja muuta toimijaa.

Keväällä 2012 projektissa toteutettiin sähköinen kartoituskysely alueen metallialan yrityksille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää mm. mahdollisia työssäoppimispaikkoja ja uuden henkilöstön rekrytointitarvetta. Samoin selvitettiin yritysten mahdollisia koulutustarpeita ja yhteistyöhalukkuutta oppilaitosten kanssa.