Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11260

Projektin nimi: Tartu hetkeen!

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.12.2009 ja päättyy 31.1.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0203851-2

Osoite: Asemakatu 7

Puhelinnumero: 044 - 577 2119

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.valtti.fi

Projektin kotisivun osoite: www.valtti.fi/tartuhetkeen

Vastuuhenkilön nimi: Niina Veko

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: niina.veko(at)valtti.fi

Puhelinnumero: 044 - 577 2119

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Honkajoki, Jämijärvi, Pori, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Siikainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat toisen asteen ja aikuiskoulutuksen nuoret opiskelijat, joilla on erityisen tuen tarvetta opiskelujen loppuunsaattamisessa sekä työpajanuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai joiden opinnot ovat keskeytyneet sekä ne nuoret joilla on elämänhallinnallisia vaikeuksia.

Kohderyhmänä ovat myös oppilaitosten ammatilliset opettajat ja työpajojen valmentajat.

Levittämis- ja juurruttamisvaiheessa 2012-2013 hankkeen kohderyhmä on laajempi. Varsinainen toiminta kohdistuu edelleen tuen tarpeessa oleviin opiskelijoihin ja työpajanuoriin sekä mallin kehittämiseen oppilaitoksiin ja pajalle. Koska projektin loppuvaiheessa on kuitenkin tavoitteena saada malli juurtumaan ja levittää projektissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä, ovat aiemmin välillisinä kohderyhminä olleet alueen muut oppilaitokset, työvoimahallinto, sosiaalitoimi, lastensuojelu, nuorisotyö, mielenterveys-, terveys- ja päihdepalvelut, muu oppilaitosten henkilöstö (opot, opiskelijahuoltoryhmät, rehtorit ja kuraattorit) sekä muut yhteistyötahot tarpeen mukaan ovat nousseet projektin varsinaiseksi kohderyhmäksi

3.3 Välilliset kohderyhmät

Alueen muut oppilaitokset, nuorten perheet, erilaiset viranomaisverkostot kuten työvoimahallinto, sosiaalitoimi, kela, terveydenhuoltopalvelut, mielenterveys - ja päihdepalvelut, opiskelijahuoltotyöryhmät, opinto-ohjaajat, työnantajat

Levittämis- ja juurruttamisvaiheessa 2012 - 2013 välillisiin kohderyhmiin luetaan kela, työnantajat, opiskelijan/nuoren läheiset ihmiset (vanhemmat, sisarukset, tukihenkilöt), sekä kolmas sektori työllistäjänä esim. yhdistykset (esim. Kankaanpään Seudun Reumayhdistys ja Kankaanpään Tekevät ry.)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74, joista naisia 42

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 13, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisten työpaikkoja 7

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten tutkintoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12, joista naisten tutkintoja 8

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elämänhallinnalliset ongelmat ja jaksamattomuus vaivaavat yhä useampia nykynuoria. Opettajien olemassa olevat keinot ja asenteet eivät riitä nykyresursseilla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Pirstaloitunut työelämä vaatii myös koulutukselta ja opettajilta sekä koulutusorganisaatioilta nopeaa reagointia muuttuvaan työkenttään.

Yhä useampi nuori keskeyttää opintonsa eikä löydä reittiään työelämään. Yhteiskunnasta syrjäytymisen haasteeseen pyritään vastaamaan työpajojen ja oppilaitosten hyvien käytäntöjen yhdistämisellä ja yhteistyön lisäämisellä. Pajatoiminta verkottuu osaksi oppilaitoksen toimintaa opiskelijoiden ja opettajien keskuuteen. Työpajan valmentaja toimii ns. rajamaastossa epävirallisen ja virallisen ympäristön välillä. Kokeilutoiminnan kautta pyritään edistämään opettajien käsitystä kasvatustehtävän laajentuneista tarpeista ja uudenlaisista työotteista, joita tuodaan osaksi oppilaitoksen arkea työpajatoiminnassa saatujen kokemusten ja toimintatapojen kautta.

Hankkeessa pilotoidaan oppilaitoksen ja työpajan yhteistyömallia nuorten tukemiseen opinnoissaan ja kehitetään joustavia ratkaisuja opintojen jatkamiseen ja loppuun suorittamiseen. Yhteisen toimintamallin kautta tehostetaan yhteistyötä ja tuodaan pajapedagogiikkaa osaksi oppilaitoksen arkea. Valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa opiskelija saa erityistä tukea ja ohjausta. Työpajan kautta tarjotaan tuettuja irtiottojaksoja ongelmatilanteissa ympäristön vaihdoksen ja toiminnallisuuden lisäämisen kautta. Vaihtoehtoisesti työpajanuorilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen koulutustarjontaan osana omaa urasuunnitelmaa sekä keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamisen osalta.

Tavoitteena on sitouttaa koko henkilöstön työskentelykulttuuri tukemaan ja vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden itsetuntoa ja tuottamaan onnistumisen kokemuksia oppimismotivaation parantamiseksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma. Ensimmäisenä vuonna tiedottaminen kohdistuu oppilaitoksen opiskelijoihin, työpajanuoriin, kouluttajiin ja etsivään työparitoimintaan sekä lehdistöön. Projektin viimeisenä vuonna keskitytään hankeessa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämiseen kohde- ja sidosryhmien ulkopuolelle ja mm. työpajayhdistyksen kautta laajemmalti työpajoille ja oppilaitosverkoston kautta oppilaitoksiin.

Työpajan nettisivuja päivitetään säännöllisesti ja tiedotetaan hankkeen kulusta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Yhteistyöverkosto toimii hankkeessa asiantuntijaryhmänä ja on mukana myös hankkeen tulosten levittäjänä.

Hankkeen aikana pilotoidaan toimenpidemalleja ja analysoidaan prosesseja. Onnistuneita malleja siirretään yhteistyöoppilaitoksien, työpajojen ja moniammatillisen verkoston käyttöön.

Kohderyhmiltä kerätään jatkuvaa palautetta, joka analysoidaan. Palaute kerätään rahoittajaviranomaisen ja oppilaitoksen laatujärjestelmän mukaisesti. Toimintamallien hyviä käytäntöjä kerätään ja levitetään systemaattisesti yhteistyöverkkoon kautta.

Rahoittajalle ja ohjausryhmälle raportoidaan tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 301 710

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 301 710

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 476

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 363 716

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa tarjottiin erilaisille, paljon haastetta antaville opiskelijoille mahdollisuutta erilaiseen oppimisympäristöön ja henkilökohtaisempaan auttamiseen opintojen etenemisessä sekä tekemällä käytännön työtehtäviä pajoilla työvalmentajien johdolla että oppimisvalmentajien opastamana lukuaineiden parissa. Pajalla oli mahdollisuus edetä omien tavoitteiden mukaan, toiset nopeasti ja toiset hyvinkin verkkaisesti.

Pajaympäristössä ammattiopiston työskentelytapa korvattiin erilaisena käytännön pajatyöskentelynä, mutta oppiaineen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet opiskelun sisällössä ja laadussa säilyivät. Tasalaatuisuus ja verrattavuus oppilaitoksessa tehtyihin opintoihin nähden hankkeessa varmistettiin ammattiopiston opettajien tekemällä opetussuunnitelmien purkamisella pajatyöskentelyyn soveltuviksi.
Hankkeessa poistettiin opiskelujen esteitä mm. yhdistämällä opiskelijan elämänhallinnallista tukemista ja perusopiskelua vaihtoehtoisessa ympäristössä eli opiskelija sai rauhassa suorittaa opintojaan ilman ympäristön hänelle asettamia "rooleja". Projektissa kiinnitettiin erityistä huomiota perinteisen opiskelun rinnalla opiskelijan oman elämänhallinnan parantamiseen, eli koulukuntoisuuden saavuttamiseen, koska mikäli elämänhallinta on kadoksissa, myös motiivi opiskelulle katoaa.

Yhteistyö yhteistyötahojen ja emo-organisaation kanssa oli joustavaa ja kaikilla tahoilla oli sama päämäärä, nuoren elämäntilanteen parantaminen, jolloin kaikki sitoutuivat hankkeen tavoitteisiin. Pajayhdyshenkilömalli sekä hankkeen jalkautuminen Sataedun projektipajalle ja ervatiimin kokouksiin helpottivat hankkeen ja oppilaitoksen välistä tiedonkulkua opiskelijan asioissa.

Tärkeitä yhteistyötahoja hankkeen ja siihen osallistuvan nuoren kannalta olivat myös Pohjois-Satakunnan TE-toimisto, sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö ja opiskelijahuoltoryhmät sekä mielenterveystoimisto ja opiskelijan lähipiiri. Yhteistyöllä räätälöimme opiskelijalle omannäköisen palvelupaketin.

Merkittävä ponnistus hankkeessa oli tunnistaa ja tuotteistaa pajapedagogiikka. Hankkeessa siitä työstettiin opas, jossa esiteltiin Tartu Hetkeen!-projektin (ESR) näkemys pajapedagogiikasta sekä Valtti-työpajan toiminta ja puitteet. Oppaaseen koottiin pajapedagogiikan pohjalla vaikuttavat teoreettiset suuntaukset sekä esiteltiin työ-, yksilö- ja oppimisvalmennuksen perusteet. Käytännön tietotaitoa oppaaseen saatiin haastattelemalla Valtti-työpajan henkilöstö sekä keräämällä palautetta Sataedu, Satakunnan ammattiopisto Kankaanpään opettajilta ja Tartu Hetkeen! -projektin ohjausryhmän jäseniltä. Erityisen tärkeä palaute saatiin opiskelijoilta ja heidän läheisiltään. Olemme tyytyväisiä kun Valtakunnallinen työpajayhdistys on ottanut oppaan yhdeksi lähdemateriaalikseen kun se alkaa tuottaa pajapedagogiikkaa valtakunnan tasolla.