Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11263

Projektin nimi: WELLAB, Oulun korkeakoulujen yhteinen hyvinvointitekniikan laboratorioverkosto

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oulun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Osoite: Hallintopalvelut, Pentti Kaiteran katu 1

Puhelinnumero: (08) 554 1011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto

Projektin kotisivun osoite: www.bme.oulu.fi

Vastuuhenkilön nimi: Tapio Seppänen

Asema: Professori

Sähköposti: tapio.seppanen(at)ee.oulu.fi

Puhelinnumero: 040 726 2125

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajat, jotka osallistuvat hyvinvointitekniikan alan uudenlaisen laboratoriokeskeisemmän opetustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Opettajien koulutustaso kohoaa merkittävästi, kun he perehtyvät aiempaa moninverroin monipuolisemmin ihmisen mittaamisen mahdollisuuksiin ja teknologioihin todellisten tutkimushankkeiden kautta . Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen laboratorioverkoston jäsenet, arviolta n. 3 henkilöä laboratoriota kohti.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Edellä mainittujen lisäksi projektin kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka pääsevat labrojen kautta mukaan todellisiin tutkimushankkeisiin tekemään opinnäytetöitä paljon nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin. Tästä hyötyvät niin opiskelijat, opettajat, organisaatioiden muu henkilökunta kuin opinnäytteitä tilaavat yrityksetkin.

Hyötyjiä ovat myös hyvinvointitekniikan alan alueen toimijat laajemminkin, kun he tulevat mm. projektin puitteissa järjestettävän workshop-toiminnan kautta tietoisiksi toisistaan ja laboratorioiden mahdollisuuksista, sekä saavat yhteistyön avulla tehostettua toimintaansa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 146, joista naisia 77

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oulun seudun hyvinvointi- ja terveysalaan liittyvää erityisosaamista ovat lääketieteen tekniikka, ihmisen mittaaminen sekä tietotekniikan lukuisat sovellukset. Hyvinvointiteknologian kehittymistä tukee voimakas alueellinen informaatioteknologian kehitys, vahva lääketieteen ja luonnontieteiden osaaminen sekä tulevaisuudessa nanoteknologian uudet sovellutusmahdollisuudet. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla ylläpidetään ja kehitetään yliopiston ja ammattikorkeakoulun hyvinvointitekniikan korkeatasoista opetusta, erityisesti ihmisen mittaamiseen keskittyvien laboratoriotöiden systemaattisen tuottamisen, ylläpitämisen ja suorittamisen osalta laajassa Oulun seudun laboratorioverkostossa. Kehitettävä laboratorioverkosto ja sen toimintamalli nostavat korkeakoulujen hyvinvointitekniikan opetuksen uudelle tasolle, mikä vastaa paremmin seudun kasvavia tarpeita ja odotuksia toimialan kehittämisessä. Ajantasaisessa laboratoriossa suoritettavat harjoitustyöt, päättötyöt ja tutkimushankkeet mahdollistavat aiempaa monipuolisemman ja laadukkaamman koulutuksen opiskelijoille, sekä vahvistaa opiskelijarekrytointia opiskelupaikan houkuttelevuuden ansiosta. Hankkeen ovat suunnitelleet yhteistyössä Oulun yliopiston WellTech Oulu -yksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö, ja Oulu Wellness Instituuttisäätiö (OWI). OWI on selvittänyt yritystarpeiden näkökulmasta tarvetta ja korkeakoulut on yhteisesti suunnitelleet hankkeen toteuttamisen. Hanke pyrkii toteuttamaan Oulun seudun korkeakoulujen Triple Helix -yhteistyötä sekä Oulu inspiroi -innovaatiostrategiaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen toteutumisesta tiedotetaan säännöllisesti Oulu Wellness Instituuttisäätiön, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimesta. Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa asiakaslehtien ja asiakaskirjeiden välityksellä. Tiedotuksessa painotetaan laboratorion sisällön tarjontaa. Tiedotuksen pääkohteena laboratorioverkoston toimijat, korkeakoulun laitokset sekä opiskelijat. Lisäksi tuloksista tiedotetaan OSBE:n weppisivustolla koko hankkeen ajan: www.bme.oulu.fi.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa kehitettävä toimintamalli pelisääntöineen on aktiivisen kehittämisen kohteena kaksi vuotta. Vasta kun se on saatu kypsään muotoon, voidaan sen periaatteista jakaa kokemusperäistä tietoa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana 2010 siitä käydään tiiviitä keskusteluja laboratorioverkoston sisällä. Palautetta haetaan keskusteluilla muiden korkeakoulujen kanssa Suomessa. Esimerkiksi Kuopion yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa on laajaa aktiviteettia hyvinvointitekniikassa, joten dialogi heidän kanssaan avataan. Tässä keskustelussa edesauttaa valtakunnallinen Lääketieteen tekniikan ja fysiikan yhdistys (LFTY ry), jonka hallitukseen prof. Tapio Seppänen kuuluu.Vuoden 2011 aikana toimintamallia voitaneen esitellä tämän foorumin tilaisuuksissa, jolloin saadaan laajaa palautetta ja voidaan ehdottaa hyviä käytäntöjä muillekin korkeakouluille. Hankkeessa mukana oleva prof. Timo Jämsä toimii kansainvälisessä EAMBES-järjestössä korkeakoulujen muodostamassa divisioonassa, jossa kehitetään yhteiseurooppalaista hyvinvointitekniikan koulutusta. EAMBES-yhteyden kautta saadaan kansainvälistä palautetta toimintamallistamme.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 505

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 031

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 334 292

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 464

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointitekniikan alan koulutusta annetaan Oulussa yliopiston kolmessa tiedekunnassa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Koulutuksessa keskeisessä osassa ovat erilaiset laboratoriotyöt, joiden kautta opiskelijat perehtyvät käytännön mittauksiin. Oulun seudulla on paljon korkeatasoisia laboratorioympäristöjä, joissa oli potentiaalia opiskelijoiden käyttöön myös aiempaa enemmän, mutta laboratoriot ovat hajallaan eri toimijoiden yksityisessä käytössä. Varsinaisten mittauslaboratorioiden lisäksi myös monilla pienilläkin hyvinvointialan yrityksillä on käyttämättömiä mahdollisuuksia molempia osapuolia hyödyttävään opiskelijayhteistyöhön, mutta niissä ei tunneta käytänteitä niin hyvin, että opiskelijoita osattaisiin käyttää työvoimana.

Tämän hankkeen tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, joka saattaa tämän verkoston tarjoaman potentiaalin opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön kustannustehokkaasti toimivana poikkitieteellisena laboratoriona. Tästä hyötyvät niin opettajat, organisaatioiden muu henkilökunta kuin opinnäytteitä tilaavat yrityksetkin. Projektin kohderyhmänä olivat Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajat sekä alueen laboratorioverkoston jäsenet. Välillisenä kohderyhmänä projektissa olivat opiskelijat, jotka pääsivat labrojen kautta mukaan todellisiin tutkimushankkeisiin tekemään opinnäytetöitä nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin. Lisäksi projektista välillisesti saivat hyötyä kaikki hyvinvointitekniikan alan alueen toimijat laajemminkin mm. tapahtumien, verkottumisen ja nettisivuston informaation ansiosta.

Toimintamallia voidaan kuvata tiimalasimallina, jossa korkeakoulujen henkilökunta, opiskelijat, laboratoriot ja yritykset linkittyvät toisiinsa OSBE-sivuston (www.bme.oulu.fi) ja keskeisten yhteyshenkilöiden kautta.
Toimintamallin keskeisenä osana on OSBE-nettisivusto, jonka kautta niin laboratorio- ja yritysväen kuin opiskelijoiden ja opettajienkin on mahdollista kohdata toisensa. Sivusto on kokonaisuudessaan toteutettu myös englanniksi.

Toimintamallin kannalta nettisivuston merkittävimpiä osia ovat 1) lopputyö- ja projektityö- ja harjoittelupaikkapankki opiskelijoita varten, 2) harjoitustyöpankki opetushenkilökuntaa varten sekä 3) hanketietokanta, johon on koottu mahdollisimman kattavasti Oulun seudulla käynnissä olevat hyvinvointitekniikan alan hankkeet.

Lopputyö- ja projektityö- sekä harjoittelupaikkapankin tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä Oulun yliopisto- tai Oulun seudun ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja alan toimijoiden välillä. Pankkien tarkoituksena on myös tarjota opiskelijoille hyviä lopputyöaiheita sekä harjoittelupaikkoja ja yrityksille tuoretta ja asiantuntevaa osaamista sekä työvoimaa.

Harjoitustyöpankki sisältää kymmeniä erilaisia harjoitustyöaihioita, joiden tarkoituksena on antaa ideoita opetushenkilökunnalle, miten Oulun seudun usean eri laboratorion mittalaitteita voidaan hyödyntää harjoitustöissä. Pankki on suunniteltu antamaan osaamista, jota tänä päivänä hyvinvointialalla tarvitaan.

Hanketietokanta sisältää Oulun seudun erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita tarjoamaan tietoa ja verkottumismahdollisuuksia alan tutkijoille, opiskelijoille, opetushenkilökunnalle, yritysten edustajille ja kaikille alan nykyhetken tutkimuksesta kiinnostuneille. Hanketietokannan avulla on mahdollista löytää uusia yhteistyökumppaneita suunnitteilla oleville hankkeille.

Lisäksi projektin aikana järjestettiin viisi suurempaa tapahtumaa toimintamallin käytänteiden edistämiseksi. Näitä olivat: Hytke-päivä toukokuussa 2010, Opiskelijaseminaari syyskuussa 2010, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteinen lääketieteentekniikan alan opetuksen kehittämispäivä toukokuussa 2011, Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä -seminaari lokakuussa 2011 sekä Hyvinvointialan ideasta mobiilisovellukseksi -tule, opi ja kokeile -tapahtumapäivä toukokuussa 2012.
Projekti osallistui myös useisiin muiden tahojan järjestämiin tapahtumiin ja järjesti tiedotustilaisuuksia lähialueen lukioissa. Projektin aikana myös kerättiin palautetta toimintamallin toimivuudesta, tehtiin kansallinen ja kansainvälinen toimintamallikartoitus sekä levitettiin hyviä käytänteitä kansallisesti Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin ja Kuopioon. Projektin päättyessä sovittiin korkeakoulujen kesken, että käytänteiden levittäminen jatkuu yhteistyössä.