Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11264

Projektin nimi: Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03 - 828 19

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lamk.fi, www.phkk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/erovanhemmuus

Vastuuhenkilön nimi: Tuula Piensoho

Asema: Aikuiskoulutuspäällikkö

Sähköposti: tuula.piensoho(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 044 708 0601

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat Suomen, erityisesti Uudenmaan ja Hämeen, sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, Lahden kaupungin, Espoon, Vantaan, Helsingin tai muun pääkaupunkiseudun kunnan, Tampereen kaupungin tai muun Hämeen tai Suomen kunnan sosiaalitoimessa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa, yhdistyksissä tai seurakunnissa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat eroperheet, eroperheiden työnantajat ja eroperheiden lasten hoitopaikat. Välillisesti eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isien roolin vahvistaminen lisää miesten ja naisten tasa-arvoisuutta työelämässä. Hoivavastuun jakamisen tasapuolisuus vähentää ulkopuolisen lastenhoidon tarvetta. Myös eroperheiden vanhempien työterveyshuolto on välillisenä kohderyhmänä. Projektin järjestämät kehittämisfoorumit (3 kpl, toteuttamispaikkoina Lahti, pääkaupunkiseutu, Tampere?) suunnataan työpaikkojen työterveyshuolloille, huoltajuuspäätöksiä tekeville tuomareille, maahanmuuttajatyön viranomaisille, päivähoitopaikkojen henkilöstölle ja sosiaalialan korkeakoulutusta järjestäville oppilaitoksille ajatuksena lisätä tietoa eroperheiden tilanteista ja eron vaikutuksista perheeseen. Työterveys voi toiminnallaan ehkäistä eroperheiden vanhempien sairastumista (psyykkinen) ja syrjäytymistä tukemalla eroprosessissa. Päivähoitohenkilökunnan tietoisuus eroihin liittyvistä isä/äiti-näkökulmista auttaa heitä tukemaan hoidossa olevaa lasta ja siten ennaltaehkäisemään lapsen mahdollista oireilua tai jopa sairastumista. Projektin tuotoksena tehtävää täydennyskoulutusta tai sen osia voidaan jatkossa hyödyntää myös tulevien koulutusohjelmien opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakoulututkintoja suunniteltaessa. Foorumien tarkoituksena on tuoda laajempaan tietoisuuteen lapsiperheiden erotilanteiden tasa-arvokysymyksiä ja stereotypioita.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 60, joista naisia 52

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60, joista naisia 52

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projekti on Lahden ammattikorkeakoulun Aikuiskoulutuspalvelut -yksikön hallinnoima projekti. Projektin tavoitteena on tuottaa koulutus, joka lisää ammattilaisten kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen vailla perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Projektin painopisteenä on isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella voidaan isien osallistumista lasten elämään parantaa.
Kohderyhmänä ovat Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa. Välillisiä kohderyhmiä ovat eroperheet, eroperheiden työnantajat ja eroperheiden lasten hoitopaikat, työterveyshuolto, huoltajuuspäätöksiä tekevät tuomarit ja sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset. Eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isien roolin vahvistaminen lisää miesten ja naisten tasa-arvoisuutta työelämässä.
Tavoitteet:
-Sosiaalialan ammattilaiset tulevat tietoisiksi erovanhemmuuden tasa-arvoisuuden merkityksestä ja siihen vaikuttavista arvoista ja asenteista.Ammattilaiset osaavat lisätä isänäkökulmaa ja pohtia työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia ohjatessaan eroperheitä.
-Eroperheiden huoltajuusasioiden ja perheenjäsenten kohtaaminen tasa-arvoisesti paranee.
-Koulutuksia voidaan hyödyntää tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opetussuunnittelutyössä.
-Eroperheiden kanssa työskentelevistä kootaan verkosto, joka voi jakaa kokemuksiaan ja tietoa.
-Eroperheitä kohtaavat tahot saavat tietoa eron vaikutuksista perheeseen, yksilöön ja terveyteen.
Toimenpiteet:
-Kootaan projektin henkilöstö.Kartoitetaan opinnäytetyötarpeet.
- Rekrytoidaan kouluttajat kilpailuttaen
-Tehdään osaamiskartoitus kohderyhmälle projektin alussa ja lopussa.
-Kootaan asiantuntijaraati, joka suunnittelee osaamiskartoituksen tulosten pohjalta koulutuksen tarkennukset.
-Suunnitellaan koulutus (10 op), jotka (3 kpl) toteutetaan peräkkäisinä ajankohtina syksy/2010 - syksy 2011.Kootaan opiskelijapalautetta.
-Muokataan seuraavaa koulutusta edellisestä saadun palautteen pohjalta.
-Järjestetään kolmella paikkakunnalla avoin kehittämisfoorumi.
-Järjestetään kaksi päiväkoulutusta teema-alueesta (Turku, Oulu)
-Järjestetään verkostoseminaari tarkoituksena saattaa projektin aikana kertynyt tieto osallistujien käyttöön ja koota verkosto, joka voi hyödyntää asiantuntijuuttaan jatkossakin.
-Toimitetaan oppimateriaali koulutuskokonaisuuteen ja erillinen opas lapsiperheiden erotyöskentelyyn tasa-arvonäkökulmasta.
-Arvioidaan loppuraportissa jatkohankkeita ja -toimenpiteitä hyvien käytänteiden turvaamiseksi jatkossakin.Arviointi toteutetaan itsearviointina ja siitä vastaa Lahden ammattikorkeakoulu. Projektin arvioinnissa hyödynnetään myös ulkoisesti kerättyä palautetta organisaatioilta sekä koulutukseen osallistuvilta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektilla on oma tiedotus- ja levittämissuunnitelma, jonka mukaan projektista tiedotetaan säännöllisesti koko toteutuksen ajan. Markkinointi- ja rekrytointivaiheessa sisäinen tiedottaminen tapahtuu omassa organisaatiossa intrassa ja tiedotuslehti Lamboreessa. Keskeiset yhteistyötahot tiedottavat projektista omissa organisaatioissaan sekä sähköisesti että esimerkiksi henkilöstölehdissä. Koulutuksen markkinointi tapahtuu yhteistyötahojen organisaatioissa, valtakunnallisesti kohderyhmän organisaatioissa sekä kohderyhmälle suoraan sähköisesti sekä painettuna koulutusesitteenä. Edellä mainitun lisäksi koulutuksia markkinoidaan lehti-ilmoitusten avulla kohderyhmän alan ammattilehdissä sekä suurimmissa alueellissa sanomalehdissä. Projektihenkilöstö kirjoittaa myös itse artikkeleita projektista.
Toteuttamisvaiheessa yhteydenpito kohderyhmän/opiskelijoiden ja kouluttajien sekä hankeorganisaation kesken tapahtuu sähköisesti verkko-oppimisalustaa ja sähköpostia käyttämällä. Opiskelijapalautteen ja muun arvioinnin yhteenvedot ja johtopäätökset viedään mahdollisimman pian projektin verkkosivuille ja hankeesseen osallistujille suoraan.
Projektin päättyessä tiedotetaan koulutuksiin osallistujien kokemuksista, kehittämissuunnitelma ja projektin onnistumisesta projektin verkkosivuilla, myös ns. suurelle yleisölle. Oppimateriaalin ja oppaan julkistamisesta kohderyhmän organisaatioiden eri tilaisuuksissa, alan koulutuksen oppilaitoksissa, alan ammattilehdissä sekä sähköisesti verkkosivulla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuottaman täydennyskoulutuksen myötä koulutuksen tuottamat hyvät käytännöt erotyöskentelyssä leviävät koulutukseen osallistuvien ammattilaisten työpaikoille suoraan asiakaspalveluun ja mahdollisesti osallistujien toteuttamana työpaikkakoulutuksena. Projektin aikana järjestettävien kehittämisfoorumien myötä tietoisuus hyvistä käytännöistä lapsiperheiden tasa-arvoisessa erotyöskentelyssä leviää myös kohderyhmän kanssa yhteistyössä toimiviin yrityksiin, työterveyshuoltoon, oppilaitoksiin, maahamuuttajaviranomaisille ja eroperheiden kanssa toimiville tahoille kuten päiväkoteihin ja hoitopaikkoihin.
2010: Projektisuunnitelma ja alustava koulutusohjelma esitellään ohjausryhmälle ja yhteistyötahoina toimiville organisaatioille. Projektista tiedotetaan lehdistölle.
Toteutetaan 1. koulutus. Verkkosivut otetaan käyttöön ja niiden kautta tiedotetaan koulutusten sisällöistä, kokemuksista, kehittämissuunnitelma, palautteesta ja väliarvioinnista ja niistä syntyneistä tarpeista, ajatuksista ja jatkoaiheista. Tuotetaan lehtiartikkeleita koulutuksen aihepiiristä.
2011: Toteutetaan 2. ja 3. koulutus. Verkostoseminaari kokoaa koulutuksen tuottamat tiedot ja käytänteet kaikkien osallistujien käyttöön. Verkoston materiaalin suhteen hyödynnetään tasa-arvotiedon Minna.fi sivustoja. Opas julkaistaan ja siitä tiedotetaan ja sitä markkinoidaan. Projektin tuloksista tiedotetaan lehdistölle ja kohdeorganisaatioille.Laaditaan projektin loppuraportti.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 900

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 303

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaan

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lähtökohdat:

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta - projekti toteutettiin vuosina 2010-2011. Tämä valtakunnallinen ESR projekti oli STM valvoma ja Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti. Projektin tavoitteena oli tuottaa koulutus, joka lisää ammattilaisten kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen vailla perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Projektin painopisteenä on isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa.

Projekti toteutettiin moniammatillisessa yhteystyössä projektin sisäisten ryhmien ja projektin ulkoisten ryhmien kanssa. Toteutuksessa hyödynnettiin Lahden ammattikorkeakoulun monialaista erikoisosaamista sekä sosiaalialan aikuisopiskelijoiden osaamista. Käytännön menetelminä toimivat kolme 10 op täydennyskoulutuskokonaisuutta sosiaalialan ammattilaisille, kolme avointa foorumia (Lahti, Tampere, Espoo), kaksi koulutuspäivää (Turku, Oulu) ja valtakunnallinen verkostoseminaari (toteutetaan myös jatkossa kerran vuodessa). Lisäksi osana projektia tehtiin valtakunnallisesti ainutlaatuinen opas erovanhemmuudesta. Projektin toimintaa on arvioitu koko ajan niin yhteistyön osa-alueilta kuin projektin toimintojen näkökulmasta.

Tavoitteisiin vastaaminen:

Projektin vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin tuloksellisesti. Tämä on perusteltavissa projektin koulutusten suosiolla (määrällinen onnistuminen) ja koulutuksista saadulla hyvällä palautteella (Laadullinen onnistuminen). Lisäksi projekti on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta erityisesti ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa (projekti on koonnut suuren yleisön ja ammattilaiset saman keskustelun ääreen). Onnistuminen on perusteltavissa myös yhteiskunnallisena luottamuksena.

Tulokset:

Projektin tuottama täydennyskoulutusformaatti ja muut menetelmät ovat osoittautuneet yhteiskunnallista tarvetta vastaavaksi. Täydennyskoulutusformaatti osoittaa, että yksilölliset yhteiskunnan / ammattikunnan tarpeesta nousevat täydennyskoulutukset koetaan tarpeellisina ja mielekkäinä. Innovatiivisuudesta hyvä esimerkki on myös projektin opas, joka on ainutlaatuinen eikä vastaavia oppaita ole aiemmin tehty. Oppaasta on ajatuksia ja toimintatapoja miettimään herättävä työvälinen haasteellisen arjen tueksi.

Myös eroisät ja muut asiasta kiinnostuneet saivat informaatiota projektin kautta, mikä lisää heidän ymmärrystä teema-aluetta kohtaan. Projektin yksi merkittävä tulos onkin ollut saada suuri yleisö ja ammattilaiset keskustelemaan yhdessä saman teeman ääreen. Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä tasojen välillä ja ehkäisee teemakentän barrikadisoitumista. Projektin tuloksista erityisesti avoimilla foorumeilla, päiväkoulutuksilla ja oppaalla on suoria vaikutuksia välillisiin kohderyhmiin. Seminaari, joka järjestetään myös jatkossa kerran vuodessa, mahdollistaa puolestaan hyvien käytänteiden ja toimintatapojen laadun kehittymisen.

Projektin voidaan katsoa osaltaan edistäneen eroisyys teeman tietoisuuden leviämisessä valtakunnantasolla niin ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa. Tästä todisteena ovat esimerkiksi kehittämistehtävien pohjalta liikkeelle lähteneet kehittämishankkeet osallistujien työorganisaatioissa. Täydennyskoulutusten kehittämishankkeet ovat käytännön esimerkkejä paikallisista hyvistä käytänteistä/toimintamalleista

Tiivistettynä voidaan todeta, että projektin tulokset vaikuttivat todistettavasti (arviointi projektin aikana) sekä välittömään kohderyhmään että välillisiin kohderyhmiin. Vaikutusten voidaan katsoa olevan pitkäkestoisia, sillä ne ovat vaikuttaneet itse palveluprosesseihin.

Yhteenveto

Kokonaisuutenaan projektin tulosten (erityisesti täydennyskoulutusten ja seminaari) voidaan katsoa vaikuttaneen välittömään kohderyhmään (sosiaalialan ammattilaiset), sillä koulutuksen käyneet ammattilaiset kokivat koulutuksen tulleen tarpeeseen ja kannustaneet heitä / työyhteisöjä erovanhemmuuden palveluprosessien ja siihen liittyvien työtapojen kehittämiseen / arvioimiseen (yksilö, organisaatio ja kuntatasolla). Tämän kautta vaikutukset tulevat näkymään myös isien kohtaamisessa (ajanmukaiset vaikuttavat palveluprosessit).

Tiivistettynä voidaan todeta, että projektin tulokset vaikuttivat todistettavasti (arviointi projektin aikana) sekä välittömään kohderyhmään että välillisiin kohderyhmiin. Vaikutusten voidaan katsoa olevan pitkäkestoisia, sillä ne ovat vaikuttaneet itse palveluprosesseihin.

Projektin voidaan katsoa osaltaan edistäneen eroisyys teeman tietoisuuden leviämisessä valtakunnantasolla niin ammattilaisten kuin suuren yleisön keskuudessa. Tästä todisteena ovat esimerkiksi kehittämistehtävien pohjalta liikkeelle lähteneet kehittämishankkeet osallistujien työorganisaatioissa. Täydennyskoulutusten kehittämishankkeet ovat käytännön esimerkkejä paikallisista hyvistä käytänteistä / toimintamalleista.