Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11268

Projektin nimi: Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäminen Pohjois-Savossa: esiselvitys- ja pilotointivaihe (vaihe 1)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 1627

Puhelinnumero: 020 787 2211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: www.aducate.fi/hyvix

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Voutilainen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: paivi.voutilainen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 040 771 8103

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Keitele, Tervo, Rautalampi, Kaavi, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Rautavaara, Nilsiä, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Lapinlahti, Suonenjoki, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoissavolaiset
- hyvinvointialan liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja niiden henkilöstö
- hyvinvointipalveluja ostavat ja palvelutuotantoa ohjaavat tahot (kunnat, kuntayhtymät)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat palveluita käyttävät asiakkaat sekä hyvinvointiyrittäjyyttä ja -liiketoimintaa kehittävät tahot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 139, joista naisia 62

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 102, joista naisia 85

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvointijärjestelmään kohdistuu voimakkaita muutoshaasteita, jotka vaikuttavat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntään että niiden tarjontaan. Nykyiset hyvinvointipalvelujen tuottamismallit eivät kykene vastaamaan toimintaympäristön muutoshaasteisiin: muutos edellyttää palveluja tuottavien pienten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden nykyistä tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyön tiivistämistä myös palvelujen tilaaja- ja ostajaorganisaatioiden kanssa.

Haasteiden rinnalla avautuu myös uusia mahdollisuuksia hyvinvointiliiketoiminnalle sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvaessa. Yritysten on kuitenkin kyettävä toimimaan verkostomaisesti ja erikoistumaan palvelujen tuottamisessa, mikä lisää niiden kilpailukykyä suhteessa suurempiin kansallisesti ja kansainvälisesti toimiviin yrityksiin nähden.

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat pohjoissavolaiset
- hoivapalveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä niiden henkilöstö
- hoivapalveluita ostavat ja palvelutuotantoa ohjaavat tahot

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat
- palveluita käyttävät asiakkaat, joille tarjottavien palvelujen laatu ja kohtaavuus asiakkaan
tarpeisiin parantuvat pitkällä aikavälillä palvelutarjonnan ja palvelun tuottamistapojen
kehittymisen myötä
- hyvinvointiyrittäjyyttä ja -liiketoimintaa kehittävät tahot sekä toimijoiden verkostoitumista
edistävät tahot

Hankkeessa kehitetään uusia, innovatiivisia toimintatapoja hoiva-alan palvelutuotantoon muuttuvassa toimintaympäristössä. Näin hankkeen toimenpiteet tukevat toimialan rakenteellista kehittymistä sekä uusien toimintamallien syntyä ja käyttöönottoa.

Hankkeen toiminta jakaantuu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen:
1. Erilliselvitykset
2.Täsmäkoulutus, ajankohtaisseminaarit ja alueelliset verkostotapaamiset
3.Organisaatiokohtainen / organisaatioryhmäkohtainen kehittäminen

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle on laadittu viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedottamisen lähtökohtana on, että tiedottaminen on avointa ja tieto tavoittaa tehokkaasti sekä hankkeen keskeiset kohderyhmät ja keskeisimmät sidosryhmät. Erityisesti hankkeena alkuvaiheessa tiedottamisen tarkoituksena oli levittää tietoa hankkeesta mahdollisimman laajasti Pohjois-Savon alueen hyvinvointialanyrittäjille, yrittäjiksi aikoville ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Tiedottamisen erityisenä haasteena on julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden yhteistyön kehittäminen ja avoimuuden lisääminen erityisesti kilpailutusasioissa.

Tiedotuskanavina käytetään henkilökohtaisia tapaamisia, henkilökohtaista ja yleistä sähköpostikirjeenvaihtoa, kokouksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia, lehti-ilmoittelua, esitteiden jakamista sekä netti-/www-tiedottamista. Koulutuksen tukena käytetään moodle ympäristöä. Tiedotuksen välineinä käytetään hankkeesta yleis- ja koulutusesitteitä, sähköisiä diaesityksiä sekä muita viestintämateriaaleja (mm. julisteet, rollupit) ja logoilla varustettuja markkinointimateriaaleja.
Hankkeen medianäkyvyyttä raportoidaan lisäksi hankkeelle luoduilla ww-sivuilla (www.aducate.fi/hyvix).

Lisäksi hankkeen tuloksia raportoidaan erillisillä julkaisuilla ja artikkeleilla sekä niihin liittyvillä seminaareilla ja hankkeen tuloksia esitellään mahdollisuuksien mukaan kotimaisissa ja ulkomaisissa seminaareissa ja konferensseissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään hankkeen järjestämiä tilaisuuksia (ajankohtaisseminaarit), hankkeen erillisjulkaisuja ja lehtiartikkeleita (tieteelliset, ammatilliset julkaisut) sekä alan konferensseissa pidettäviä esityksiä.

Tämän esiselvitys- ja pilotointihankkeen kokemuksia voidaan hyödyntää sen jatkona mahdollisesti toteuttavassa 2. vaiheessa, jossa koulutuksia ja kehittämistyötä kohdennetaan laajemmalle kohderyhmälle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 466 170

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 466 170

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 789

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 488 610

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointialan kehityksen suuntaan erityisesti yksityisen sektorin osalta Pohjois-Savon alueella. Hanke kohdentui sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin jättäen ulkopuolelle kuitenkin erilaisia kehitys- ja tukipalveluita tuottavat organisaatiot. Yhtenä hyvinvointialan erityisteemana tässä hankkeessa paneuduttiin green care - toimialueeseen eli hoivamaatalouteen. Hankkeen tarpeellisuuden syyt hankkeen valmisteluvaiheessa kuin hankkeen päättymisvaiheessa ovat edelleen voimassa: väestön ikääntyminen, kustannusten nousu ja kiristyvä talous sekä pula henkilöstöstä. Hyvinvointipalvelujen tuottamismallit eivät kykene vastaamaan toimintaympäristön kehitykseen, joka edellyttää palvelun tuottajien tiiviimpää yhteistyötä ja vuorovaikutusta palvelujen tilaaja- ja ostajaorganisaatioiden sekä asiakkaiden kanssa. Palvelutuottajien olisi kyettävä tiivistämään yhteistyötä ja verkottumaan, jotta niiden kilpailukyky säilyisi tai lisääntyisi, mutta verkottaminen on ollut haasteellista.

Palvelujen kysyntä kasvaa koko ajan mm. ikääntymisen ja julkisen sektorin järjestämishaasteiden myötä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös hyvinvointialanliiketoiminnalle. Myös asiakkaan valinnanvapauden kasvaessa kunnallisissa palveluissa avaa ovia myös uusille asiakkaille, mutta toisaalta pakottaa yrittäjiä profiloimaan, tuotteistamaan ja markkinoimaan palveluitaan aikaisempaa enemmän. Useammat yritykset tarvitsevat ja haluavat näihin liiketoiminnan johtoon ja kehittämiseen liittyvää koulutusta ja konsultointia. Kuitenkin ajan löytäminen lyhyihin koulutuksiin on ollut hankalaa yritysten ollessa yhden - kahden henkilön varassa toimivia.

Koulutus- ja konsultointitarvetta on esiintynyt erityisesti tuotteistaminen ja hankinta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yritysten koulutustarve kohdentuu liiketoimintaosaamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Green care (GC) osoittautui selkeästi nousevaksi alaksi hyvinvointialalla. Erillisselvitys ja hankkeen yrityskäynnit osoittivat, että GC on ajankohtainen ja kehittämiskelpoinen toimintalinja hyvinvointialan yrityksissä.