Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11270

Projektin nimi: Työtä ja osaamista - Tie hoitajaksi

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.10.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hämeen ELY-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 1563976-3

Osoite: Kirkkokatu 12

Puhelinnumero: 0206360130

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Jarmo Paukku

Asema: yksikönpäällikkö, Työllisyys, Yrittäjyys ja Osaaminen

Sähköposti: jarmo.paukku(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 050-3955389

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso

Seutukunnat: Hämeenlinnan, Helsingin, Kotkan-Haminan, Forssan, Kouvolan, Lahden, Riihimäen, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Iitti, Riihimäki, Lahti, Ypäjä, Forssa, Hämeenlinna, Humppila, Hausjärvi, Virolahti, Hartola, Hamina, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Tammela, Kotka, Hämeenkoski, Janakkala, Asikkala, Kouvola, Miehikkälä, Hattula, Kärkölä, Pyhtää, Loppi, Sysmä, Jokioinen, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät maahanmuuttajat, lomautetut sekä syrjäytymisriskissä olevat nuoret ja korkeastikoulutetut maahanmuuttajat, jotka osaamisen lisäämisen ja työmarkkina-aseman parantamisen takia ovat työvoimapoliittisen koulutustuen tarpeessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

TE-toimistojen henkilökunta, työpaikat ja koulutusorganisaatiot

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 40, joista naisia 38

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 43, joista naisia 39

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa toteutetaan valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta jonika tavoitteena on maahanmuuttajien osaamisen lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen paraneminen.
Työvoimakoulutus voi liittyä myös muihin alueella toteutettaviin ESR-rahoitteisiin projekteihin, joissa kehitetään työvoimakoulutukseen liittyviä toimintoja ja jotka liittyvät ja täydentävät Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten ESR-osarahoittamien muiden projektien kehittämistoimintaa (ns. kumppanuusprojektehin) joissa varsinainen työvoimakoulutukseen liittyvä kehittämistyö tapahtuu (prosessit, uudet mallit, hyvät käytännöt).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projekti osallistuu TE-toimistojen ja kumppanuusprojektien tiedottamiseen siltä osin kuin se liittyy projektista maksettaviin toimenpiteisiin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projekti osallistuu resurssien puitteissa kumppanuusprojektien hyvien käytäntöjen levittämiseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 404 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 319 312

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 404 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 312

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työtä ja osaamista - Tie hoitajaksi -hanke liittyi kiinteästi Etelä-Suomen alueella toteutettuun maahanmuuttajien työllistymistä tukevaan Tie hoitajaksi -projektiin ja hankkeessa toteutettiin kolme maahanmuuttajille suunnattua työvoimakoulutusta, jotka Hämeen ELY-keskus kilpailutti hankintalain mukaisesti syksyllä 2010.

Tarjouspyynnössä koulutuksen tavoitteeksi asetettiin se, että opiskelijat saavuttavat suomen kielellä sellaiset työelämä- ja opiskeluvalmiudet, että he voivat hakeutua koulutusohjelman jälkeen sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijaksi tai ammatilliseen työtehtävään. Koulutuksen kohderyhmäksi määriteltiin työttömät ja työttömyysuhan alaiset maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on alalla vaadittava hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys ja jotka ovat aiemmin suorittaneet sosiaali- ja terveysalan tutkinnon lähtömaassaan ja/tai joilla on riittävä osaaminen sosiaali- ja terveysalalta. Suomen kielen lähtötasovaatimuksena oli vähintään perusopinnot 2-kielitasolla (A2.1) ja tekstin ymmärtämisessä A1.3. Koulutukseen hyväksytyillä tuli olla pysyvä oleskelulupa Suomessa.

Koulutuksen järjestäjiltä pyydettiin esitystä koulutusohjelmasta, joka toteutetaan Tie Hoitajaksi -projektissa, jossa kehitetään maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalan työnhakijoiden tutkintojen vertailtavuutta, soveltuvuuden arviointimenetelmiä sekä välineitä osaamisen tunnistami-seen ja tunnustamiseen. Saatujen tarjousten perustella kouluttajiksi valikoitui Lahdessa Koulutus-keskus Salpaus, Kotkassa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Espoossa Omnia aikuisopisto.

Koulutuskeskus Salpaus, Lahti
Koulutuskeskus Salpauksessa koulutus toteutettiin 10.1.2011-14.9.2011. Koulutuksen aloitti 15 opiskelijaa. Koulutuksen opettajan arvioinnin mukaan opiskelijat saavuttivat koulutukselle asetetut tavoitteet eli he saavuttivat suomen kielellä sellaiset opiskelu- ja työelämävalmiudet, että he voivat hakeutua koulutusohjelman jälkeen sosiaali- ja terveysalan opiskelijaksi tai ammattialan työtehtäviin. Koulutuksen päättyessä 14.9.2011 kahdeksalla opiskelijalla oli varma jatko-opiskelupaikka, kuusi opiskelijaa oli hakenut maahanmuuttajille suunnattuun lähihoitajakoulutukseen ja yksi opiskelija halusi lisätä jatko-opintovalmiuksiaan työelämässä lasten ja nuorten parissa.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka
Koulutus toteutettiin 4.4.2012-8.12.2011. Koulutuksen aloitti 17 opiskelijaa, joista kaksi oli mukana vain kaksi viimeistä kuukautta. Kaksi opiskelijaa keskeytti koulutuksen henkilökohtaisista syistä ja yksi ulkomaille muuton vuoksi. Opettajan arvion mukaan useimmat opiskelijat halusivat keskittyä opiskelijoiden vaativaksi kokemaan koulutukseen, joten he eivät etsineet töitä tai opiskelupaikkaa heti kovin aktiivisesti ja koulutuksen jälkeen moni halusi myös levätä. Neljä opiskelijaa haki lähihoitajakoulutukseen ja kaksi heistä aloitti opiskelun. Koulutuksen päättymisen jälkeen 13 opiskelijaa oli työttömänä.

Omnia aikuisopisto, Espoo
Koulutus toteutettiin10.1.2011-5.4.2012. Koulutuksen aloitti 11 opiskelijaa. Koulutuksen keskeytti viisi opiskelijaa, joista kaksi motivaation puutteen vuoksi ja kolme siirtyi sosiaali- ja terveysalan jatkokoulutukseen. Koulutuksen päätyttyä yksi työllistyi ja viisi oli työttömänä.

Kouluttajien kehittämisehdotukset
Hankkeen aikana toteutettujen koulutusten tavoitteeksi oli asetettu se, että opiskelijat saavuttavat suomen kielellä sellaiset työelämä- ja opiskeluvalmiudet, että he voivat hakeutua koulutusohjelman jälkeen sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opiskelijaksi tai ammatilliseen työtehtävään. Kolmesta järjestetystä koulutuksesta koulutukselle asetettu tavoite onnistui parhaiten opiskelijoiden jatkosijoittumisella mitattuna Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksessa.
Vastaavanlaisen koulutuksen kehittämistarpeeksi kouluttajat esittivät mm sen, että työelämän edustus olisi mukana jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin koulutuksesta saataisiin vielä laadukkaampi. Koulutuksen sisään tulisi rakentaa osioita, joita voi ammatillisessa koulutuksessa hyväksilukea, jolloin maahanmuuttajien koulutusputki ja tie työllistymiseen lyhenisi. Lisäksi jatkossa vastaavissa maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa tulisi tehdä pitkäjänteistä etukäteistyötä TE-toimiston, työelämän ja koulutusorganisaation välillä opiskelijavalintoja tehtäessä. Tie-hoitajaksi -hankkeen kehittämistä koulutusmalleista hyötyivät eniten ne opiskelijat, jotka olivat kohderyhmän mukaisia eli joilla on koulutusta ja/tai työkokemusta sosiaali- ja terveysalan työtehtävistä kotimaassaan. Nyt koulutuksissa oli mukana myös henkilöitä, joiden kohdalla em. ehdot eivät täyttyneet. Hankkeessa kehitetty idea tunnistaa ei-kielisidonnaista ammatillista osaamista suoraan työtehtävistä oli vain pieneltä osin toteutettavissa henkilöillä, joilta puuttui koulutuksen alkaessa ammatillinen osaaminen.