Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11272

Projektin nimi: Verifioitujen hakemusvalmistelijoiden kansallinen koulutus EU:n puiteohjelmiin osallistumista varten

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: TEKEL Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2296464-4

Osoite: Teknobulevardi 3-5

Puhelinnumero: 358500498020

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tekel.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tekel.fi/teknologiakeskustoiminta/ohjelmat_ja_verkostot/eu-hankevalmistelijoiden-koulutu/

Vastuuhenkilön nimi: Jaakko Helenius

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: jaakko.helenius(at)tekel.fi

Puhelinnumero: 358500498020

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutettavat henkilöt, jotka ovat alueellisten organisaatioiden palveluksessa. Edellytyksenä on, että organisaatio / henkilö on hankevalmistelunprosessin käytettävissä koulutuksen jälkeen omassa organisaatiossaan tai toimintaympäristössään. Koulutettaviin kuuluvat erityisesti: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen piirissä toimivat hankevalmistelijat, TE-keskusten kv-asiantuntijat, YritysEurooppahankkeen asiantuntijat ja osaamiskeskusten ja teknologiakeskusten, alueellisten elinkeinoyhtiöiden piiristä tulevat alueelta valitut henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Innovaatioympäristön operatiiviset organisaatiot ja EU-toimijat alueilla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
Kohderyhmiä ovat myös osaamisklusterit.

Osa hankkeen koulutuksista voidaan järjestää yhdessä jonkin toisen ESR-hankkeen kanssa hyödyntäen toistensa koulutustarjontaa, jos koulutusyhteistyö on molempien hankkeiden hyväksytyn suunnitelman mukaista, koulutus sisällöllisesti koulutettavan kannalta toivottua ja hyödyllistä ja kustannukset jaetaan hankkeiden kesken oikeudenmukaisella tavalla. Tällä periaatteella mahdollistetaan myös ohjelma-alueiden rajat (Itä-Suomi – muu Suomi) ylittävä yhteistyö.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 218, joista naisia 133

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa koulutetaan eri alueille lähes 200 EU:n puiteohjelmien tai muiden ohjemien hankehakuun, erityisesti hankehakemuksen laatimiseen erikoistunutta osaajaa yritysten, yritysryhmien, yliopistojen ja ammttikorkeakoulujen, osaamiskeskeusten ja -klustereiden käyttöön niiden valmistellessa hankehakemuksia. Hankkeessa toteutetaan koulutusta myös muiden EU-ohjelmien, mm. Enterprise and Industry ja Regioohjelmat, Elinikäisen oppimisen ohjelma, Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelma CIP, teknologiaplatformit, teknologia-aloitteet (JTI), COST, EUREKA kohderyhmän tarpeiseen kohdistettuna.

Toisaalta suomalaisilla toimijoilla ei ole tarpeeksi kontakteja ja kansainvälisiä verkostoja, jotka ovat avuksi kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisessa ja EU-rahoitusohjelmien hyödyntämisessä. Hanke pyrkii lisäämään verkostoitumista sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti.

Osaamisklustereiden toiminnan yhtenä painopistealueena on yritysten ja tutkimuslaitosten strateginen yhteistyö ja kansainvälisyyden kehittäminen. Miniklustereiden tavoitteena puolestaan on luoda yhteinen tulevaisuuteen tähtäävä tutkimusagenda ja laatia klusterina toimintamallit kansainväliselle yhteistyölle sekä sitä kautta EIT-tutkimuskonsortioihin ja EU-rahoitusohjelmien valmisteluun ja hankkeisiin osallistumiseen.

Hankkeen toteutuksessa johtavina lähtökohtina ovat koulutuksen monipuolisuus, kohdistuvuus (räätälöinti sisällöissä), ajankohtaisuus ja eri alojen ja osaajien verkostoituminen sekä laaja yhteistyö toteuttajaorganisaatioiden kesken.

Hankkeen jatkuvuutta toteuttaa koulutettujen EU-hankevalmistelijoiden yhteisö, joka lanseerataan hankkeen viimeisenä vuotena 2012. Vaikka koulutetut muodostavatkin yhteisön perustan, tulee yhteisö olemaan avoin myös hankkeen ulkopuolisille EU-hankevalmistelijoille ja EU-rahoituksesta kiinnostuneille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektia koskevasta viestinnästä vastaa projektin toteuttaja Tekel. Projektista tiedotetaan Tekesin, Tekelin, ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta niille organisaatioille, joista koulutettavat lähinnä tulisi koulutukseen hakeutua.
Yleisen tiedottamisen hoitava Tekesin ja Tekelin tiedotusyksiköt.
Tiedotus ja viestin on projektin keskeistä toimintaa. Viestintä rakennetaan toimivaksi, yksinkertaiseksi ja selkeäksi prosessiksi yhdessä projektiin osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Tuotetaan sisältöä www- sivuille, joiden kautta tiedotetaan projektin toiminnasta ja aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Jokainen osaamiskeskus vastaa oman alueensa tiedottamisesta. Tarvittaessa ostetaan palveluita esim. www- sivujen, julkaisujen tai esitteiden tekemiseen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koulutuksen ja koulutettujen osaajien merkityksestä EU-hankehakemusten laatuun ja laatimiseen kerätään näkemyksiä ja niitä levitetään olemassa oleviin verkostoihin.
Koulutuksessa saadut kokemukset tiedotetaan toimijaverkostolle.
Hyvien käytäntöjen ja hyväksi todettujen toimintamallien kerääminen ja jatkojalostus on oleellinen osa projektin toimintaa. Projektissa pyritään eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja benchmarkaukseen. Hyviä käytäntöjä pyritään löytämään myös kansainvälisten kontaktien kautta. Hyvät käytäntöjä tullaan esittelemään projektin järjestämissä tilaisuuksissa ja projektin julkisilla www-sivuilla. Hyvien käytäntöjen laajempi levittäminen painottuu projektin loppupuolelle. Hyvät käytännön ja toimintamallit levitetään muihin OSKE- ohjelman klustereihin hyödyntämällä mm. kansallista OSKE-koordinaatiofoorumia.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 401 810

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 401 809

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 724 193

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 705 909

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Aluelähtöisten osaamisklustereiden toiminnan edistäminen ja kansainvälistäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli tilanne, jossa EU-hankerahoitusta käytetään liian vähän. Myös alueellisten TKI-toimijoiden kansainvälistymisen asteen kohottamisesta katsottiin olevan hyötyä monella tapaa ja lisääntynyt EU-hankkeisiin osallistuminen nopeuttaisi myös organisaatioiden kansainvälistymistä.

Hankkeen tavoitteena oli räätälöidä EU:n rahoitusinstrumentit mahdollisimman monipuolisesti kattava koulutus ja valita 20 yliopisto-, AMK-, teknologiakeskuspaikkakunnalta 2-5 sopivaa henkilöä koulutettavaksi EU-hankehakemusten laatimiseen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä osallistujien EU-rahoitusohjelmiin liittyviä valmiuksia. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä osallistujien verkottuneisuutta, jotta osallistujilla olisi hankkeisiin liittyvän tietovarannon lisäksi myös tarvittava tukiverkosto hankekonsortion luomiseen, hankevalmisteluun ja hankkeiden toteuttamiseen: toteutusvaiheessa hankkeissa nousee esille moninaisia ja moniulotteisia haasteita, joihin kompakti koulutus ei ole voinut valmistaa vaan tuolloin tarvitaan kollegojen apua.

Hankkeen viimeisen vuoden 2012 erityisenä tavoitteena oli panostaa EU-rahoituksen hyödyntämisessä tarvittavan hankevalmistelijoiden yhteisön syntymiseen. Yhteisön tai verkoston tuli olla avoin myös hankkeen koulutuksen ulkopuolisille EU-hankevalmistelijoille ja EU-rahoituksen hyödyntämisestä kiinnostuneille. Tekniseen toteutukseen ei voinut käyttää hankerahaa, joten mahdollisia teknisiä alustoja olivat käytännössä Facebook tai LinkedIn. Alustaksi valittiin Facebook sillä perusteella, että koulutukseen osallistuneille suunnatun kyselyn mukaan kyseinen sovellus oli kohderyhmällä LinkedIn –sovellusta useammin käytössä.

Yhteisön tavoitteena oli myös lisätä koulutettujen hankevalmistelijoiden tavoitettavuutta, jotta yhteistyö tulevissa hankevalmisteluissa olisi sujuvampaa. Yhteisön tehtäväksi suunniteltiin myös sitä, että verkosto palvelisi myös jatkuvan kouluttautumisen tavoitetta.

Hanke saavutti tavoitteensa esim. niin mitaten, että osallistujien koostumus vastasi odotuksia. Osallistujista noin 40 % työskenteli yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa (VTT:n ollessa edustetuin tutkimuslaitoksista), noin 30 % työskenteli teknologiakeskuksissa, noin 15 % edusti ammattikorkeakouluja ja lähes 15 % työskenteli yrityksissä ja em. luokittelun ulkopuolelle jäävissä organisaatioissa. Jälkimmäisellä tarkoitetaan esimerkiksi ELY-keskusten ja maakuntaliittojen työntekijöitä.

Hanke saavutti myös sisällöllisen tavoitteensa koulutuksen sisällön monipuolisuuden suhteen: vahvan FP7 sisältöpaketin ohella koulutuksen sisältöön kuuluivat esim. CIP, Energia, EEN, Eureka, Eurostars, COST, Yrittäjyys, Ekoinnovaatiot Life+ ja ICT-ohjelmat, Lifelong Learning ja tuleva COSME. Myös koulutukseen osallistuneilta kerätyn palautteen mukaan koulutus toi osallistujien tietoisuuteen ohjelmia ja rahoitusvaihtoehtoja, joihin osallistujat eivät olisi tulleet tutustuneeksi ilman hankkeen järjestämää koulutusta. Erityisen maininnan sisällön kattavuuteen liittyen ansaitsee Tekesin EUTI, jonka asiantuntemus oli korvaamaton hankkeelle.

Hankkeen vaikutukset ovat olleet lisääntynyt kompetenssi ja verkottuneisuus hanketoimintaan liittyen. Kehittyneet kompetenssit ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa vaikuttavat sekä hakijaorganisaatioon että tämän toimintaympäristöön - esim. kehitettävän teeman kautta. Useimpien organisaatioiden rahoitus olisi aleneva ilman ulkopuolista rahoitusta.

Hankkeen toiminta jatkuu Facebook -alustalle luodussa Hankevalmistelijat -yhteisössä, jossa on raportointihetkellä reilusti yli 400 jäsentä ja jossa tiedotus hanketoimintaan liittyvistä asioista (avoimet haut, partnerihaut, neuvonantopyynnöt, ajankohtaiset tiedot, avoimet hanketehtävät) on aktiivista.