Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11274

Projektin nimi: Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan aasiaosaamisen kehittäminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitos

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0242746-2

Osoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013-260600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkamk.fi

Projektin kotisivun osoite: Hankkeelle on avattu omat internetsivut osoitteessa: aasiakutsuu.pkamk.fi

Vastuuhenkilön nimi: Anne Ilvonen

Asema: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Sähköposti: anne.ilvonen(at)pkamk.fi

Puhelinnumero: +358503116314

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Kitee, Liperi, Lieksa, Joensuu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Tämän hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
1. Metsä- ja puualanyritysten edustajat
2. Alan tutkimus- ja oppilaitosten henkilökunta
3. Elinkeinoyhtiöiden henkilökunta
4. Muut asiantuntijaorganisaatioiden edustajat ja yritykset

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät:
1. Kuntien elinkeinoasioista vastaavat henkilöt
2. Tutkimus- ja oppilaitosten henkilökunta sekä opiskelijat
3. Itä-Suomessa opiskelevat aasialaiset opiskelijat

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 40, joista naisia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 247, joista naisia 91

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen metsäsektori kokonaisuutena on voimakkaan rakenteellisen uudistumisen edessä. Perinteisten metsäteollisuustuotteiden markkinat ovat supistuneet voimakkaasti länsimaissa ja kilpailu Euroopan ulkopuolelta kiristää markkinatilannetta entisestään. Suomella on kuitenkin vielä merkittävä etumatka metsien kestävään käytön, puunkorjuun, puunjalostamisen sekä puu- ja metsäteknologian alueilla. Metsäsektorin elinvoimaisuuden turvaamiseksi nyt tarvitaankin uusia avauksia sekä rohkeutta olla mukana maailman lähivuosikymmenien voimakkaimmin kasvavalla markkina-alueella, Asiassa.

Aasia tarjoaa useita mahdollisuuksia niin osaamisen, teknologian kuin tuotteidenkin kaupallistamisen alueilla. Toimiminen ko. markkinoilla vaatii erityisosaamista, pitkäjänteistä työtä ja kouluttautumista. Avain toimimiseen Aasian suurimmilla markkinoilla niin Kiinassa kuin Intiassakin voi perustua vain hyviin ja luottamuksellisiin suhteisiin paikallisten toimijoiden kanssa. Tämän hankkeen avulla toteutetaan koulutus- ja valmennusohjelma yritysten metsä-, rakennus-, ja puuteknologia-alan Aasia osaamisen vahvistamiseen Itä-Suomessa.

Projektin aikana toteutetaan valmennusohjelma sekä koulutuspaketti Aasian markkina- ja liiketoimintaosaamista varten. Projektissa luodaan toimiva yhteistyöverkosto itäsuomalaisten ja kiinalaisten metsä- ja puualan toimijoiden välillä. Tämä syntyvä verkosto luo pohjan pitkäntähtäimen yhteistyölle ja toiminnan vakiinnuttamiselle tulevaisuudessa. Projekti lisää myös mukana olevien toimijoiden valmiuksia toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä eri tehtävissä niin projektinjohtotehtävissä kuin Aasiassa liiketoimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa.

Lisäksi hankeessa tuotetaan:
1.Materiaali Aasiasta liiketoimintaympäristönä
2.Materiaali järistyksen kestävästä puurakentamisesta
3.Materiaali Metsänhoidosta Kiinassa ja kestävästä metsänhoidosta Kiinaan
4.Malli ympäristövaikutusten arvioinnista kestävään metsätalouteen perustuvasta puurakentamisesta verrattuna perinteisiin rakentamisen menetelmiin

Yhteinen kehitystyö lisää kaikkien projektiin osallistuvien toimijoiden osaamista puurakentamisessa ja erityisesti suomalaisten osaamista maanjäristyksen kestävästä rakentamisesta. Puurakentamiseen suuntautuvan kehitystyön lisäksi suunnitellaan kestävän metsänhoidon vientimalli Kiinaan. Tavoitteena on varmistaa metsien uudistaminen samalla kun tuetaan paikallisen, uusiutuvan raaka-aineen käyttöä. Yhdessä nämä kaksi projektin päätoimenpidettä muodostavat merkittävän osaamisen ja teknologian siirron sekä mahdollisuuden myös kaupallisen toiminnan vakiinnuttamiseen suomalaisten ja kiinalaisten yritysten välillä.

Hankkeen toteuttajien vahvuutena on tehty perustyö kumppaneiden löytämiseksi ja alustavien neuvotteluiden avaamiseksi tulevalle ja laajemmalle yhteistyölle. Yhteistyötä hyödynnetään hankkeen toteutuksessa, ja nopeutetaan hankkeen koulutukseen, valmennukseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedostussuunnitelma laaditaan projektin alussa yhdessä PKAMKn viestinnästä vastaavien henkilöiden kanssa. Tiedostussuunnitelmassa huomioidaan mm. seuraavat viestintäkanavat:
1. sähköisten viestintävälineiden hyödyntäminen
2. sähköpostiryhmät
3. www-sivut
4. suora tiedottaminen (yritykset, työorganisaatiot, koulutettavat, työ- ja elinkeinotoimistot, PKAMK henkilökunta, tiedotusvälineet jne.)
5. lehti-ilmoitukset
6. säännölliset kuukausitiedotteet tms. foorumit
7. tulosten levittäminen erillisen tiedotussuunnitelman mukaan

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tarkempi suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä laaditaan hankkeen alussa. Hyvistä käytännöistä ja muista tuloksista tiedotetaan koko projektin ajan, toimintatapa on myös keskeinen osa hankkeen markkinointiviestinnän strategiaa.

Projektin tuloksena syntyvä materiaali toimii toteutuksen ajan projektin tietopisteenä ja on hyödynnettävissä kaikille projektiin osallistuvien käytössä. Projektin loputtua tehty materiaali jää projektin hallinnoijan käyttöön ja sitä tullaan käyttämään tulevassa kehitys-, koulutus- ja opetustoiminnassa. Projektin aikana tuotetaan seuraava materiaali:

1. Materiaali Aasiasta liiketoimintaympäristönä
2. Materiaali järistyksen kestävästä puurakentamisesta
3. Materiaali metsänhoidosta Kiinassa ja materiaali kestävästä metsänhoidosta Kiinaan
4. Ohjelma ympäristövaikutusten arvioinnista kestävään metsätalouteen perustuvasta puurakentamisesta verrattuna perinteisiin rakentamisen menetelmiin

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 637 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 617 144

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 703 717

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 681 438

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke käynnistyi 1.12.2009 hankkeen hallinnoijan omalla riskillä. Rahoituspäätös hankkeelle saatiin 24.3.2010, ja se on postitettu hankkeen hallinnoijalle 30.3.2010. Hankkeen varsinainen tavoitteen mukainen toteutus käynnistyi hankehenkilöstön rekrytoinnin tapahduttua kesäkuussa 2010. Hankkeen markkinointi potentiaalisille ja hankkeen kannalta merkityksellisille osallistujayritysehdokkaille käynnistettiin välittömästi, kun rekrytoinnit saatiin tehtyä.

Ensimmäisten merkittävien toimenpiteiden toteuttamiseksi hanke käynnisti 10 -osaisen Kiinan (Aasian) liiketoimintaosaamisen koulutuksen, jonka teemakohtaisia koulutuksia toteutettiin suunnitellun mukaisesti 3 päivää vuoden 2010 loppuun mennessä.

Hankkeen Kiinan liiketoimintaosaamisen koulutukset ovat käsitelleet seuraavia aihealueita:
pv 1) Tyynenmeren Aasia ja Kiina liiketoimintaympäristönä
pv 2) Kiina liiketoimintaympäristönä
pv 3) Kiinalainen liiketoimintakulttuuri.
pv 4) Yrityksen toimintavaihtoehdot Kiinassa
pv 5) Markkinointi ja myynti Kiinaan
pv 6) Yrityksen perustaminen Kiinaan
pv 7) Kiinalainen liikejuridiikka
pv 8) Kiinan kauppa; osaaminen ja rahoitus
pv 9) päivän mittainen kertauskoulutus, jossa kerrattiin Kiinan liiketoimintaosaamisen varsinaisten koulutuspäivien 1-3 sisältö tiivistettynä myöhemmin hankkeen toimintaan mukaan tulleille tahoille.
pv 10) Yritysten omat suunnitelmat

Järjestettyjen koulutusten lisäksi toinen hankkeen toiminnan peruspilareita oli osallistujayrityskohtaisien Aasia toimenpidesuunnitelmien laadinta. Suunnitelmien tavoitteena oli luoda pohja yritysten toimenpiteiden toteuttamiselle Aasiaan liittyvissä liiketoimissa. Niiden yritysten kanssa, joiden kanssa laadittiin toimenpidesuunnitelmat, niitä päivitettiin toistuvasti hankkeen kestäessä ja niiden odotetaan toimivan ohjenuorana yritysten toimenpiteille kohdemarkkinoilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Koulutuksen lisäksi hanke järjesti 1-2 verkostoitumismatkaa vuodessa. Seuraavassa kuvaus neljännen matkan järjestelyistä: Hankkeen neljäs osallistujayritysten tutustumis- ja verkottumismatka Kiinaan järjestettiin maaliskuussa 2012. Matkan aikana hankkeen asiantuntijaryhmä vieraili 23.2.-29.2. Japanissa ja Kiinassa. Matkan aikana käytiin Tokiossa neuvottelut Talo International:n henkilöstön kanssa hirsirakennusten maanjäristyksen mitoitukseen liittyvissä asioissa. Neuvotteluissa sovittiin, että ko. toimiston maanjäristysmitoitus osaaminen on hankkeen ja AMK:n käytössä ja asian virallistamiseksi tehdään Talo International:n ja PKAMK:n välillä yhteistyösopimus joka virallistaa toiminnan. Sopimus allekirjoitettiin 6/2012. Samalla matkalla pidettiin Pekingissä CAF:n tiloissa Workshop tyyppinen kokous kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi matkan aikana jatkettiin selvitystä suomalaisen asiantuntijan osallistumisesta kiinalaisen hirsirakentamisen standardin laatimiseen. 27.2. asiantuntijaryhmä vieraili Kiinan rakennusministeriössä (MOC), jossa keskusteltiin johtaja Liu:n ja CAF:n edustajien kanssa asiasta ja kuultiin, että standardointityö on menossa ja suomalaisten asiantuntijoiden olisi mahdollista osallistua siihen. Matka jatkui Guangzhouhun Etelä-Kiinassa, jossa hankeyritykset tapasivat ja kävivät liikeneuvotteluja uusien ja olemassa olevien yhteistyökumppaneittensa kanssa. Matkan merkittävin tapahtuma oli yritysten osallistuminen The 4th Guangzhou International Wooden House and Wooden Structure Fair 2012 messuille yhteisosastolla, joka toteutettiin hankeyritysten yhteisenä erillishankkeena.

Hankkeessa oli tavoitteena kehittää yhdessä kiinalaisten kanssa järistyksen kestävän energiatehokkaan puu- ja bamburakenteisen asuintalon prototyyppimalli. Marraskuussa 2010 järjestetyn matkan aikana pidettiin Pekingissä Kiinan Metsäakatemian tiloissa seminaari, jolla pohjustettiin suunnittelun käynnistymistä. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa mukana oli myös opiskelijaryhmä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisen muotoilun koulutusohjelmasta (ID). Suunnittelutyötä tekemään perustettiin alkuselvitysten jälkeen työryhmä, johon kuuluivat Timo Pakarinen, Ismo Rautiainen Lameco Oy, Petteri Ryhänen, Janne Häyrynen, Hannu Tyrväinen ja Antero Turkki. Työryhmän työn tuloksena syntyi hirsirakenteinen järistyksen kestävä talo.

Hankkeen projektisuunnitelman mukaan tavoitteena oli myös monikulttuurisessa ympäristössä toteuttavan hanketyön kehittäminen. Hankkeen aikana on työskennelty neljällä osa-alueella: (1) monikulttuurisen koulutuksen toteutus ja kehittäminen, (2) Kiinan metsätalouden analyysiraportin aineiston keruu ja käsikirjoituksen kirjoittaminen ja (3) suomalaisten metsäteknologiayritysten käsityksiä Kiinan markkinoista koskevan kartoituksen tekeminen sekä (4) aineiston keruu puutalotuotantoon liittyvistä maaseutuväestön näkemyksistä.