Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11276

Projektin nimi: Monimuotoisin Kaakkois-Suomi MOKS3

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2010 ja päättyy 29.2.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Työväen Sivistysliitto, TSL ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0215382-8

Osoite: Siltasaarenkatu 4

Puhelinnumero: 0207 457600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tsl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tsl.fi/moks3

Vastuuhenkilön nimi: Kari Anttila

Asema: pääsihteeri

Sähköposti: kari.anttila(at)tsl.fi

Puhelinnumero: 040-583 9862, 0207 457620

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Iitti, Lappeenranta, Rautjärvi, Virolahti, Hamina, Imatra, Ruokolahti, Savitaipale, Kotka, Taipalsaari, Lemi, Suomenniemi, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Luumäki, Parikkala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmät ovat hyvinvointi- ja palvelualojen työyhteisöt ja näiden tahojen työnantajat ja ay-liike. Lisäksi toimintaa jatketaan edellisissä MOKS ja MOKS 2 -hankkeissa mukana olleiden julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Erityistä huomiota kiinnitetään myös kuntatason päättäjien monipuolisempaan informoimiseen, koska he ovat avainasemassa muokattaessa myönteistä maahanmuuttajailmapiiriä peruskunnan tasolla. Myös asukasyhdistyksiä tullaan informoimaan nykyistä paljon laajemmin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Em. kohderyhmien lisäksi panostetaan nuoriin maahanmuuttajiin, jotka ovat tulleet Suomeen
varsinaisen oppivelvollisuusiän jälkeen, mutta eivät ole päässeet vielä ammatilliseen koulutukseen. Projektissa luodaan tämän ryhmän erityispiirteet huomioiva kotoutumismalli, jolla heidän syrjäytymisensä vältetään. Tämän erityisryhmän huomiotta jättäminen saattaa asiantuntijoiden mukaan johtaa siihen, että he värväytyisivät järjestäytyneen rikollisuuden palvelukseen. Huomiota kiinnitetään myös luku- ja kirjoitustaidottomien kielellisten valmiuksen lisäämiseen heidän sangen suuren syrjäytymisriskin takia.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 170, joista naisia 136

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 218, joista naisia 198

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monimuotoisin Kaakkois-Suomi MOKS3 -hankkeen ensijaisena tavoitteena on valtaväestön asenteiden muokkaaminen monikultturisuudelle myönteisemmäksi sekä maahanmuuttajien syrjäytymisen estäminen. Hanke jatkaa luonnollisesti MOKS ja MOKS 2 -hankkeiden aikana hyväksi havaittujen toimintamallien levittämistä ja juurruttamista.
Lama ei ole helpottanut työvoimatilannetta niissä ammattiryhmissä, joihin maahanmuuttajat Suomessakin ovat hakeutuneet tai päässeet.
Eräänä keinona tämän epäkohdan korjaamiseksi tarjotaan maahanmuuttajien työllistymisestä aidosti kiinnostuneille työyhteisöille moninaisuuskoulutusta, josta on saatu hyviä kokemuksia hanketta edeltäneissä projekteissa MOKS ja MOKS2, joissa työyhteisöjä on valmennettu
kaiken aikaa monikulttuurisemmaksi muuntuvaan työelämään.
Lisäksi uutena toimintamuotona otetaan käyttöön työnohjaus sellaisissa työyhteisöissä, joissa
jo on maahanmuuttajia.
MOKS2 -hankkeessa koulutetut maakunnalliset työyhteisökouluttajat ovat moninkertaistaneet
Kaakkois-Suomen mahdollisuudet vastata monikulttuurisen työelämän haasteisiin.
Hanke toimii edelleen hyvinvointi- ja muissa palveluyrityksissä, mutta pyrkii tämän lisäksi ulottamaan toimintansa paikallisen ay-liikkeen piiriin ja kansalaisjärjestöihin.
Monikulttuurisen ay- ja kansalaistoiminnan edistämisellä tehostetaan maahanmuuttajien verkottumista erityisesti työelämän ja kansalaisaktiivisuuden asioissa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta laaditaan heti alkuvaiheessa esite sidos- ja kohderyhmille.
Hankkeen kannalta keskeisillä paikkakunnilla (Kouvola, Lappeenranta ja Kotka) järjestetään projektia esittelevät tiedotustilaisuudet. Tällainen startti-info järjestetään tarvittaessa myös muilla paikkakunnilla (Imatra, Hamina, Parikkala, Taipalsaari, Luumäki).
Muita tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan lähinnä jonkin hankkeeseen liittyvän tapahtuman yhteydessä.
Projektihenkilöstö informoi aktiivisesti Kaakkois-Suomen päättäjiä, virkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia, maahanmuuttajia jne. heidän omissa tilaisuuksissaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2010
MOKS -hankkeiden hyvien käytäntöjen levittäminen seminaareissa, työyhteisökoulutuksessa
ja hankkeen kotisivuilla.
MINFO-keskuksessa toimivien muiden hankkeiden (MINFO, EMMA, MEDIKO) hyvien käytäntöjen
levittäminen seminaareissa, työyhteisökoulutuksessa ja MOKS3:n kotisivuilla.

2011
Toimintamallien levittäminen jatkuu edellisenä vuonna aloitetuissa kohteissa ja se ulotetaan myös uusiin työyhteisökoulutuksiin.
MOKS3 -liite jokaiseen kaakkoissuomalaiseen kotiin.
MOKS3 -hankkeessa syntyneiden uusien hyvien käytäntöjen esittely erillisissä tiedotustilaisuuksissa ja valtakunnallisilla maahanmuuttajakoordinaattoreiden neuvottelupäivillä

2012
Projektin kuluessa syntyneet hyvät käytännöt esitellään yhteenvedonomaisesti loppuraportissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 296 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 225

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 137

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yleisesti ottaen hankkeen toteutus sujui suunnitelmien mukaisesti. Kahden tutkijan kyselytutkimuksen perusteella tekemä loppuarvio MOKS-hankkeiden toteutuksesta sekä muullakin tavoin saatu palaute hankkeen järjestämistä tilaisuuksista vahvistivat käsitystä siitä, että monikulttuurisuus, maahanmuutto ja erilaisia kansallisuuksia edustavien eri henkikilöiden kohtaaminen sekä työssä että arjessa on ja pysyy osana suomalaista arkea.

Projektin suunnitteluvaiheessa oltiin varauduttu huomattavasti laajamittaisempaan keskustelu ja informaatiotoimintaan odotettavissa olevan maahanmuuton- ja muuttajien vastaisen toiminnan takia. Kun näin ei kuitenkaan tapahtunut, ei myöskään hankkeen taholta haluttu provosoida yleistä mielipidettä maahanmuuttomyönteisellä vastakamppanjalla.

Konkreettisin esimerkki maahanmuuttokeskustelun laimeudesta olivat projektin järjestämät viisi (5) maahanmuuttopoliittista paneelikeskustelua Kymen vaalipiirin suurimmissa kaupungeissa, joiden vähäinen keskustelija- ja kuulijamäärä oli masentavan pieni. Paineet purkautuivat sitten eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen yksittäisten kansanedustajien osin jopa todella alatyylisissä kannanotoissa.

Hankkeen maahanmuuttopolitiikka ja sen toteutus näyttää edelleenkin olevan Kaakkois-Suomen kolmen suurimman kaupungin eli Kouvolan, Lappeenrannan ja Kotkan vastuulla. Tähän joukkoon voidaan MOKS3:n jälkeen myös varauksetta liittää Haminan kaupunki. Projektihenkilöstölle tuttua oli myös se, etteivät maahanmuuttoasiat pahemmin alueen maalaiskuntia hetkauttaneet.

Työyhteisökoulutukset ovat hyvä esimerkki siitä, miten pienestä alusta voi tulla hyvä käytäntö.

MOKS1-hankkeessa vaikeata saada työnantajia edes 2-3 tunnin työyhteisökoulutukseen. Hankkeiden (MOKS2 ja MOKS3) jatkuessa kiinnostus kasvoi samoin kuin koulutusten määrä (keskimäärin 5 x puoli päivää per yhteisö). Kolmosprojektin uutuus oli 2 x työyhteisökoulutuksen järjestäminen venäläisille. Avainasemassa tässä koulutusmuodossa oli petroskoilainen Suomeen avioitunut psykologi Nadja Kärmeniemi, joka kuten monet muutkin maahanmuuttajat ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä.

Hän vaan ei jäänyt tuleen makaamaan vaan on aktiivinen ja vaikutusvaltainen henkilö Kotkan venäläisyhteisössä.

Projektin innovatiivisuuden merkittävin tuotos oli kahden MOKS-hankkeissa tiiviisti mukana olleiden Hanna-Posti Ahokkaan (projektiassistentti MOKS 1) ja Pia Pirkolan (työyhteisökoulttaja , MOKS 2 ja 3) 300:lle moksin tilaisuuksiin osallistuneille suorittama MOKS-hankkeiden loppuarviointi. Todettakoon, että molemmat tutkijat valmistelevat parhaillaan väitöskirjaansa.

Tähän loppuraporttiin on sisällytety loppuarvioinnin tiivistelmä helmikuulta 2012.

Kolmenkaan projektin jälkeen ei ole mahdollista sanoa, miten paljon hankkeet ovat pystyneet vaikuttamaan Kaakkois-Suomen ja sen asukkaiden asenneilmastoon ja valmiuteen vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Näillä hankeilla on kuitenkin päästy hyvään alkuun tällä kantasuomalaisille niin vieraalla monikulttuurisuuden alueella, jolla tulee olemaan yhä keskeisempi asema myös suomalaisessa yhteiskuntaelämässä.

......