Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11286

Projektin nimi: Nuorten ammatinvalintaan ohjaava toiminta Kainuussa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2010 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Spartak Kajaani Ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1886736-6

Osoite: Asema-Alue 4

Puhelinnumero: 0452630236

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.spartakkajaani.net

Projektin kotisivun osoite: www.spartakkajaani.net (Projektit ;välilehti --> RESPEKTI)

Vastuuhenkilön nimi: Outi Ohtonen

Asema: Erityisnuorisotyöntekijä, hallituksen jäsen

Sähköposti: outi.spartak(at)gmail.com

Puhelinnumero: 0452630236

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmä

Kohderyhmänä on Kainuun alueella kaikki 17-29 vuotiaat nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa. Nuoret ohjautuvat toiminnan pariin pääsääntöisesti TE-toimistojen kautta, mutta myös muiden yhteistyökumppaneiden piristä hanke voi ottaa asiakkaita vastaan.

TE-toimistoilta saatujen lausuntojen perusteella hankkeen kohderyhmään tulee sisällyttää toissijaisina myös 17 - 29 vuotiaat ammatillisen koulutuksen omaavat työttömät nuoret (jotka haluavat vaihtaa ammattia tai joilla on elämänhallinnallisia ongelmia).

Tuorein tilasto on kirjattu 21.9.2009, jolloin tarkat luvut Kainuussa ovat:

Ylä-Kainuun Te-toimisto
Suomussalmi 31
Puolanka 15
Hyrynsalmi 8
Itä-Kainuun TE-toimisto
Sotkamo 20
Kuhmo 30
Länsi-Kainuun TE-toimisto
Ristijärvi 2
Paltamo 21
Kajaani 201
YHTEENSÄ 328

TE-toimistoilta saatujen lausuntojen perusteella hankkeen kohderyhmään tulee sisällyttää toissijaisina myös 17 - 29 vuotiaat ammatillisen koulutuksen omaavat työttömät nuoret jotka haluavat vaihtaa ammattia tai joilla on elämänhallinnallisia ongelmia.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvien nuorten perheet ja läheiset, työvoimaviranomaiset, Kainuun kunnat sekä valtio.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 240, joista naisia 120

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 142, joista naisia 41

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kainuun nuorten ammatinvalintaan ohjaava toiminta auttaa Kainuulaisia nuoria etsimään oman polkunsa elämässä. Toiminta on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista antaen tukea niin vapaa-ajalle kuin työ- ja opiskeluasioihinkin. Kohderyhmään kuuluu kaikki Kainuulaiset 17-29 vuotiaat nuoret, joilla ei ole vielä ammattia tai työpaikkaa. Toissijaisena kohderyhmänä hankkeessa on ne nuoret, jotka haluavat kouluttautua uudelleen tai joilla on muuten elämänhallinnallisia ongelmia.

Projekti on tärkeä taantuman aiheuttaman nuorisotyöttömyyden kasvun takia. Myös syrjäytyminen ja sen mukana tulevat nuorten ongelmat sekä työvoiman ikääntyminen ovat seikkoja, jonka vuoksi hanke on perustettu. Tavoitteena on, että jokainen hankkeeseen mukaan tuleva nuori löytää itselleen opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikan.

Nuori käy ohjaajansa kanssa läpi kuusivaiheisen omaan elämään ja tulevaisuuteen pureutuvan polun, jonka askelmien edetessä omakuva alkaa muodostua selkeämmäksi. Itsetunnon vahvistamisessa projektilla on apuna harrastetoimintaan painottuva ajatus. Toiminnan aikana käsitellään mm. minäkuvaa, ryhmädynamiikkaa, työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä omaa ammatillista kiinnostusta. Toiminnan aikana nuoret kokoavat portfolion jonka tarkoituksena on johdattaa heitä eteenpäin ja selkeyttää omaa minäkuvaa.

Projektissa mukana oleva nuori saa tukea työ- ja opiskelupaikan etsimiseen, harrastustoimintaan, ihmissuhteisiin sekä kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan alkuvaiheessa mm. kunnissa te-toimistojen työntekijöille. Yleisölle ja yhteistyökumppaneille tarkoitettu tiedotus järjestetään lehtimainoksin sekä alkuvaiheessa, että muulloin projektin elinkaaren aikana. Aktiivinen tiedottaminen koko projektin aikana.

Kustannusarvioon on lisätty myös rojektin infolehtinen, joita on jaettavissa yhteistyökumppaneille sekä nuorille koko hankkeen aikana.

Luonnollisesti media on kiinnostunut uudesta työllisyyttä parantavasta projektista. Tiedotusvälineille toimitetaan projektin alkamisesta kertova tiedote ja tiedotetaan aktiivisesti myös projektin aikana.

Hankkeelle luodaan myös omat nettisivut jotka tulevat toimijaorganisaation omien internetsivujen alle.

Ohjausryhmälle, TE -toimistoille ja muille yhteistyökumppaneille lähetetään sähköpostitse tiedotuslehtinen, jotta kaikki ovat tietoisia projektin etenemisestä.

Projektissa järjestetään väli- ja loppuseminaarit. Seminaareista tiedotetaan mm. lehti-ilmoituksin, nettisivuilla sekä sähköpostilla yhteistyökumppaneille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin alkuvaihe: Yhteistyökumppaneille tiedottaminen, lehtimainokset, lehtiartikkelit (radiohaastattelut)

Projektin aikana: Lehtimainoksia sekä artikkeleita (radiohaastatteluja) julkisen kiinnostuksen lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi

Projektin viimeinen vuosi: Tulosten julkituominen lehdissä sekä käynnit mahdollisesti muissa kaupungeissa kertoen toiminnasta ja tuloksista.

Hankkeen alkuvaiheessa luodaan toimintamallia Kainuuseen ja levitetään hankkeen muina toteutusvuosina muualle Suomeen. Ajatuksena on järjestää väliseminaari toisena vuonna, johon ovat tervetulleita kaikki yhteistyökumppanit sekä muut asiasta kiinnostuneet. Loppuseminaari pidetään kolmannen vuoden syksyllä ja siellä voidaan jo esitellä joitakin hankkeen tuloksia yleisölle. Molemmissa seminaareissa tiedotetaan projektin aikana hyväksi havaituista toimintamalleista ja jo havaituista tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 585 855

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 549 966

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 669 549

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 628 532

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli auttaa nuoria ammatinvalinnassa ja ohjata heidät opiskelemaan ja/tai työelämään.Toiminta oli tavoitteellista ja kokonaisvaltaista antaen tukea työ- ja opiskeluasioiden lisäksi myös vapaa-aikaan. Kohderyhmään kuuluivat kaikki Kainuulaiset 17-29 -vuotiaat nuoret, joilla ei ollut ammattia tai työpaikkaa. Toissijaisena kohderyhmänä hankkeessa olivat ne nuoret, jotka halusivat kouluttautua
uudelleen. Tavoitteena oli auttaa heitä kokonaisvaltaisesti huomioimalla eri elämäntilanteet ja elämänhallinnalliset haasteet. Tarkoituksena oli auttaa vuosittain 80 nuorta kolmen vuoden ajan. Projekti oli tärkeä työkalu taantuman aiheuttaman nuorisotyöttömyyden kasvun ja siitä johtuvien ongelmien purkamiseen Kainuussa. Tarvetta hankkeelle oli myös nuorten syrjäytymisestä ja sen mukana tulevista ongelmista johtuvat välittömät ja välilliset vaikutukset yhteiskunnassa.
Projektin alussa hankkeesta tiedotettiin yhteisyökumppaneille, viranomaisille ja nuorisotyötä tekeville toimijoille. Varsinainen ammatinvalintaan ohjaava toiminta suoritettiin neljän ohjaajan toimesta. Hankkeen hallinnoinnista vastasivat projektipäällikkö ja osa-aikainen sihteeri. Kukin ohjaaja kävi asiakkaidensa kanssa keskusteluja, joiden pohjalta operatiivinen ohjaustyö suunniteltiin ja toteutettiin. Asiakas pyrki asetettuihin osatavoitteisiin ja päämäärään toteuttamalla laatimaansa henkilökohtaista kehityssuunnitelmaa (HEKS). Asiakkaiden elämänhallinnan kohentamiseksi hankkeessa painotettiin harrstustoiminnan tärkeyttä. Harrasteilla oli monitahoinen vaikutus; Asiakkaat saivat rationaalista ja mielekästä tekemistä, joka kohensi heidän elämänlaatuaan. Ohjaajille harrastustoiminta oli yksi työkaluista. Harrastustoiminnan aikana keskusteltiin nuoren asioista ja tarkennettiin tavoitteita ja toimintatapoja. Harrasteiden myötä myös maahanmuuttajien integroituminen valtaväestöön helpottui.
Hankkeen aikana järjesttiin useita 3-5 päivää kestäviä leirejä Sopentuvan leirikeskuksessa. Nuoret olivat tärkeässä osassa leirien suunnittelussa ja toteutuksessa. Useiden päivien yhdessäololla todettiin olevan voimaannuttava vaikutus.
Hankkeessa aloitti 142 nuorta, joista 84 oli työttömänä. Hankkeen loppuessa 56 nuorta oli saanut työ- (24) tai opiskelupaikan (32).
Määrällisten tavoitteiden rinnalle tulee nostaa laadulliset tulokset. Osa nuorista ei kyennyt aloittamaan opintoja tai työelämää. Heille elämänhallinnan kohentuminen ja voimaantuminen toi uskoa itseensä ja tulevaisuuteensa.
Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin mm. Työvalmentajan työkalupakki ja Spartakin "Punainen linja", joille oli sosiaalinen tilaus ohjaustoiminnan ja päihdestretegian selkeyttämiseksi.