Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11311

Projektin nimi: Lähde työelämään

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2010 ja päättyy 30.4.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Osoite: Turun yliopisto, ura- ja rekrytointipalvelut

Puhelinnumero: 02 333 5873

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.utu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lahdehanke.utu.fi

Vastuuhenkilön nimi: Erkki Härkönen

Asema: Osastopäällikkö

Sähköposti: erkhar(at)utu.fi

Puhelinnumero: 02 333 6231

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Korkeakoulut
Korkeakouluissa kohderyhmään kuuluvat työelämäyhteistyötä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta hoitavat sekä erityisesti kotimaista ja kansainvälistä harjoittelua koordinoivat tahot oppiainetasolta yliopiston johtoon. Näitä tahoja ovat muun muassa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja alueellisesta kehityksestä vastaava korkeakoulun johto, opintojen kehittämisestä vastaavat yksiköt, opinto-ohjaajat ja harjoittelukoordinaattorit sekä alumni- ja sidosryhmäkoordinaattorit.

2. Työ- ja elinkeinoelämä
Työ- ja elinkeinoelämän eri toimijat, jotka hyötyvät korkea-asteen harjoittelun kehittämisestä, korkeakouluyhteistyömahdollisuuksien paranemisesta ja hyvien käytäntöjen paremmasta hyödyntämisestä. Toimijoita tässä kohderyhmässä ovat etenkin pk-yritykset, joiden tavoittamiseen alueellisesti panostetaan. Pk-yrityksille tarjotaan tietoa harjoittelujärjestelmän hyödyntämisestä verkkopalvelun avulla. Isot yritykset voivat käyttää verkkopalvelua hyödykseen esimerkiksi omilla rekrytointisivustoillaan. Huomioon otetaan jo kehitysvaiheessa myös julkisen sektorin tarpeet.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulujen alumnit toimivat osana työ- ja elinkeinoelämää. Korkeakoulujen alumnitoiminnan kehittyessä esim. Stepit-hankkeen kautta alumnien tavoitettavuus paranee, jolloin heidän työelämätietouttaan ja kontaktejaan voidaan hyödyntää harjoittelun volyymin lisäämiseksi. Alumnien tarjoamia mahdollisuuksia selvitetään yhdessä alumnitoimintaa kehitettävien hankkeiden sekä korkeakouluissa alumnitoimintaa koordinoivien tahojen kanssa.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka hyötyvät korkeakouluharjoittelun ja työelämäyhteistyön kehittämisestä sekä työelämävalmiuksien paranemisesta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 154, joista naisia 117

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lähde työelämään
Korkeakoulujen kontaktit työnantajiin edistävät opiskelijoiden työllistymistä sekä tiedon ja osaamisen vaihtamista. Työnantajat taas etsivät korkeakouluyhteistyön kautta huomisen osaajia. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia väyliä ja välineitä korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön tueksi. Konkreettiset toimenpiteet liittyvät korkeakoulujen sisäisen yhteistyön tehostamiseen ja työnantajille suunnatun verkkopalvelun kehittämiseen. Kohderyhmänä ovat työelämäyhteistyötä toteuttavat tahot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä ne työ- ja elinkeinoelämän toimijat, jotka hyötyvät korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksien paranemisesta.

1. Toimintamalli korkeakoulukohtaiselle työelämäyhteistyöverkostolle
Hankkeessa edistetään korkeakoulujen sisäistä tiedonkulkua ja asiantuntemuksen vaihtoa luomalla toimintamalli yhteistyöverkostolle. Verkostojen tavoitteena on kerätä korkeakoulujen sisällä eri tehtävissä toimivat, työelämäyhteistyötä tekevät henkilöt yhteen oppiaine- ja koulutusohjelmatasolta lähtien. Verkostot rakennetaan hankkeen pilottikouluihin. Verkostojen toimintamalleja luotaessa esiin nousevat hyvät käytännöt, toimintatavat ja kokemukset kootaan yhteen hankkeen loppujulkaisuun ja jatkossa ne voivat toimia pohjana muiden korkeakoulujen sisäisten verkostojen rakennustyölle.

2. Kohtaamispaikka valtakunnalliselle yhteistyölle
Hankkeessa tuetaan valtakunnallisia yhteistyötä tarjoamalla korkeakoulujen henkilöstölle kohtaamispaikaksi työelämäyhteistyön kehittämiseen keskittyvä wiki-alusta. Kohtaamispaikan avulla on mahdollista keskustella ja tiedottaa muun muassa jo tehdyn laadullisen kehittämistyön tuloksista ja työssä oppimiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä.

3. Tietopalvelu työnantajille
Hanke julkaisee työnantajille suunnatun verkkopalvelun, joka antaa tietoa korkeakoulujen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista. Palvelu lisää eri yhteistyömuotojen tunnettavuutta ja tekee muun muassa korkeakouluharjoittelun työnantajalle helpommin lähestyttäväksi. Palvelusta löytyy tietoa myös opiskelijoiden osaamisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta.

4. Spring to work -malli kansainvälisen harjoittelun kehittämiseen
Hankkeessa kehitetään Spring to Work -malli, joka perustuu kotikorkeakoulun ja ulkomaisen
välittäjäkorkeakoulun (home/host university) yhteistyöhön kansainvälisen harjoittelun
organisoinnissa. Mallilla pyritään korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen harjoittelun volyymin lisäämiseen ja laadun parantamiseen.

Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden hallinnoima Lähde työelämään -hanke toteutetaan 1.5.2010-30.4.2013. Hankkeen osatoteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Lisätietoja http://www.lahdehanke.utu.fi

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Sisäisen tiedotuksen kohderyhmänä ovat hankkeen osatoteuttajat ja partnerit sekä hankkeessa mukana olevat yhteistyötahot ja organisaatiot.
Sisäisen tiedotuksen välineitä ovat mm. projektiorganisaation sisäiset palaverit, ohjausryhmän kokoukset, tiedotteet ja sähköpostilistat. Tarkemmat sisäisen tiedotuksen toimintatavat ja tiedotusaikataulu määritellään hankkeen alkaessa.

Hankkeesta tiedotetaan korkeakouluverkostojen sisällä käyttäen jo olemassa olevia sähköpostilistoja. Hanke käy myös kertomassa toimenpiteistään erilaisissa seminaareissa ja järjestää itse seminaareja, jossa hankkeen tuloksia esitellään. Hankkeen lopuksi luodaan julkaisu, jossa koko hankkeen tulokset esitetään.

Työnantajille tiedotetaan hankkeen toiminnasta ja heille markkinoidaan hankkeen tuloksena luotavaa verkkopalvelua. Tiedotus on olennainen osa sidosryhmien sitouttamista ja hankkeen toimenpiteiden saavuttamista. Tarkemmat ulkoisen tiedotuksen toimintatavat ja tiedotusaikataulu määritellään hankkeen alkaessa.

Hankkeelle luodaan omat nettisivut.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma hankkeen alkuvaiheessa tässä esitetyn suunnitelman pohjalta.

Vuosi 2010
- Laaditaan tiedotussuunnitelma (tiedotuksen keinot, tavoitteet ja kohderyhmät), hankkeen internetsivut ja visuaalinen ilme.
- Tiedotetaan hankkeesta tavoitteista intressiryhmille ja sitoutetaan sidosryhmiä.
a) tiedotus työnantajille
b) tiedotus korkeakouluille
- Osallistutaan aktiivisesti seminaareihin sekä sidosryhmien tilaisuuksiin ja luodaan tätä kautta näkyvyyttä.
- Järjestetään seminaari, jossa kootaan korkeakoulutoimijoita ja käytäntöjä yhteen sekä luodaan kriteerejä hyville harjoittelukäytännöille.

Vuosi 2011
- Työelämäyhteistyöverkoston rakentamiseen ja verkkopalvelun toimintaan liittyvää tiedotusta korkeakouluille.
- Hankkeen näkyvyyden varmistaminen (mediatiedotteet, uutiskirjeet)
- Verkkopalvelun sisällöstä tiedottaminen
- Työnantajatiedotus
- Valtakunnallinen seminaari korkeakoulutoimijoille

Vuosi 2012
- Hankkeen verkkopalvelun palveluihin liittyvä tiedotuskampanja erityisesti työnantajatahoille.
- Työelämäyhteistyöverkostomallin levitys ja juurruttaminen
- Hankkeen näkyvyyden varmistaminen (mediatiedotteet, uutiskirjeet ym.)

Vuosi 2013
- Vuorovaikutteinen loppuseminaari työnantajatahoille ja korkeakoulutoimijoille
- Loppuraportin julkaisu

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 903 424

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 885 443

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 125 738

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 068 509

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaajana työmarkkinoille

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lähde työelämään -hanke toteutettiin 1.5.2010-30.4.2013. Hanketta koordinoi Turun yliopiston ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut. Osatoteuttajia olivat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007-2013 Manner-Suomen ohjelman osarahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, joka sijoittui opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluosuuden Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmaan. Rahoittavana viranomaisena toimi Pirkanmaan ELY-keskus ja kokonaiskustannusarvio oli 1,1 milj. euroa.

Hankkeen tavoitteena oli korkeakoulujen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen kehittäminen tavalla, joka vahvistaa korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä ja edistää korkeakouluista valmistuvien työllistymistä. Kohderyhmänä olivat korkeakouluhenkilöstö, työelämän edustajat ja työelämäyhteistyön kehittäjät. Välillisesti hankkeesta hyötyivät myös korkeakouluopiskelijat. Hankkeen toimenpiteillä on parannettu korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä koskevan tiedon saavutettavuutta, luotu malli korkeakoulujen sisäiselle yhteistyölle sekä kehitetty kansainvälisen harjoittelun seurantaa helpottava järjestelmä.

Korkeakouluosaajat.fi -tietopalvelu työnantajille
Lähde työelämään -hanke tuotti työnantajille suunnatun tietopalvelun, josta löytyy samasta osoitteesta kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointikanavat ja työnantajapalvelut yhteystietoineen, käytännönläheistä tietoa opetukseen liittyvistä yhteistyömuodoista sekä opiskelijoiden rekrytointia helpottavia ohjeita. Tietopalvelusta löytyvän Osaajatutka-sovelluksen avulla voi tutustua eri tehtävissä työskentelevien vastavalmistuneiden koulutustaustoihin. Sovellus havainnollistaa työnantajille, että samaan työtehtävään voi päätyä hyvinkin erilaisilla tutkinnoilla ja uusi työntekijä voi löytyä yllättävältä koulutusalalta. Palvelusta on julkaistu suomen ja ruotsin kielinen versio. Vuoden 2013 lopulla verkkopalvelu liitetään osaksi KOUTSI-hankkeen kokoamaa portaalia. Tietopalvelu on helpottanut korkeakouluyhteistyötä koskevan tiedon löytymistä merkittävällä tavalla.

Korkeakoulukohtaiset yhteistyöverkostot
Korkeakoulujen sisäistä tiedonkulkua, yhteistyötä ja asiantuntemuksen vaihtoa edistettiin luomalla malli työelämäyhteistyön parissa työskentelevien henkilöiden verkostoyhteistyölle. Hankkeen toimesta perustettiin verkosto Turun yliopistoon, Åbo Akademiin, Turun ammattikorkeakouluun ja Lapin yliopistoon. Korkeakouluilla oli erilaiset tarpeet ja valmiudet kehittää koulutusalojen välistä yhteistyötä, joten myös verkostot ovat erilaisia. Turun ammattikorkeakoulun verkoston muodostavat harjoitteluvastaavat, yliopistojen verkostot kokoavat yhteen laajemman joukon eri tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Lisäksi hankkeen tuella kehitettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa toimivan harjoitteluvastaavien verkoston toimintaa.

Tavoitteena oli kehittää yhteistyömalli, joka edistää korkeakoulujen muuta kehittämistyötä ja vakiintuu pysyväksi toimintatavaksi. Verkostojen avulla parannettiin työelämäyhteistyöhön liittyvää tiedonkulkua ja osaamista sekä kannustettiin kokeilemaan uusia opetus- ja yhteistyökäytäntöjä. Verkostotapaamiset antoivat mahdollisuuden tutustua muihin toimijoihin, saada vertaistukea ja solmia uusia yhteistyösuhteita. Henkilöstökoulutuksissa ja seminaareissa esiteltiin hyviä käytäntöjä ja jaettiin työelämäyhteistyöhön liittyvää tietoa. Lisäksi tuotettiin opintojen työelämäyhteyksien kehittämistä tukevaa materiaalia ja kiinnitettiin huomioita ulkoiseen viestintään. Kaikki verkostot jatkavat toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen.

Kansainvälinen SPRING to Work -yhteistyömalli
Kansainvälisen harjoittelun edistämistä varten kehitettiin korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön ja vastavuoroisuuteen perustuvaa SPRING to Work -malli. Toimintamallin tueksi koottiin koti- ja ulkomaisista korkeakouluista koostuva yhteistyöverkosto. Ulkomailla sijaitsevien harjoittelupaikkojen hankkimista ja harjoittelun seurannan helpottamista varten kehitettiin verkkopohjainen järjestelmä (internationaltraineeships. com). Järjestelmän avulla korkeakoulut, työnantaja ja opiskelija voivat seurata harjoittelun etenemistä, tallentaa siihen liittyvät dokumentit sekä keskustella harjoitteluun liittyvistä asioista. Korkeakouluilla ei ole ollut ennen käytössään kansainvälistä järjestelmää, johon on yhdistetty harjoittelupaikkojen välitys sekä harjoittelun ohjausta helpottava työkalu. Järjestelmä on avoin ja kaikki halukkaat korkeakoulut voivat ottaa toimintamallin käyttöönsä. SPRING to Work -mallin kehittämistä ja markkinointia jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.