Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11313

Projektin nimi: KOMEE - Kone- ja metallitekniikan osaamis- ja koulutusverkosto

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2010 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitos

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0242746-2

Osoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: (013) 260 600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkamk.fi

Projektin kotisivun osoite: komee.pkamk.fi/

Vastuuhenkilön nimi: Lasse Neuvonen

Asema: Kehittämisjohtaja

Sähköposti: lasse.neuvonen(at)pkamk.fi

Puhelinnumero: 050-555 8986

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Juuka, Kitee, Lieksa, Joensuu, Tohmajärvi, Kontiolahti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun opettajat, osittain myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opettajat ja muu henkilöstö sekä opiskelijat, yritykset ja asiantuntijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin hyödynsaajiksi voidaan lukea alueen alan tuotteita tekevä teollisuus ja palveluja tarjoavat yritykset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 149, joista naisia 15

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten työpaikkoja 2

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin päätavoitteena on luoda innovatiivinen kone- ja metallitekniikan osaamis- ja koulutusverkosto, joka palvelee elinkeinoelämää ja oppilaitoksia vahvistamalla osaamisrakenteita ja toimintaympäristöä. Tavoitteena on myös kehittää yrityksille tarjottavia koulutus- ja laboratorio-palveluja, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä lisätä osaamisen ja teknologian siirtoa verkottumalla tiiviimmin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Pohjois-Karjalassa koneiden ja laitteiden valmistuksen toimiala on kuulunut viimeiset 5 - 6 vuotta henkilöstömäärältään nopeimmin kasvaviin aloihin. Yritysten henkilöstön määrä on lisääntynyt vuosituhannen vaihteesta yli 20 %. Toisaalta viimeaikainen talouden taantuma asettaa yrityksille tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta haasteita - yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän osaamista ja tehokkuutta. Veturiyritysten ympärille syntyneiden verkostojen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen mahdollistaa kasvun myös jatkossa. Monet yritykset ovat nähneet tuotannon väliaikaisessa hiljentymisessä mahdollisuuden panostaa osaamisen kehittämiseen ja kilpailukykyyn tulevina vuosina.

Projektin tuloksena syntyy pysyvä kone- ja metallitekniikan osaamis- ja koulutusverkosto "Industrial Training Partnership" (ITP) osaksi konetekniikan koulutusohjelmaa. Muita projektin tuloksia ovat esimerkiksi alueellisesti, kansainvälisesti sekä tutkimuslaitosten kanssa syntyneet verkostot, alueen kasvanut vetovoimaisuus, konetekniikan työpaikkojen ja koulutuksen entistä parempi houkuttelevuus sekä uudistunut koulutusmalli ja koulutussisällöt. Projektissa tuotetaan kone- ja tuotantotekniikan uusia opetusmenetelmiä, oppisisältöjä sekä verkkomateriaalia. Projektissa syntyy myös yrittäjille suunnattua koulutusta sekä uudistetaan koulutuksen toteuttamista yhteistyössä alan yritysten kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan tiedotussuunnitelma. Projektin tiedottamisessa hyödynnetään sähköisiä välineitä, mm. projektille luotavaa omaa extranet-ympäristöä, sähköpostia, www-sivuja sekä suoria kontakteja yrityksiin. Myös lehti-ilmoituksia käytetään jonkin verran.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvistä käytännöistä ja muista tuloksista tiedotetaan koko projektin ajan. Projektista laaditaan julkaisu ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan ja sitä jaetaan kansallisesti merkittäville tahoille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 500 000

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteet

Komee-hankkeen päätavoitteena oli luoda innovatiivinen kone- ja metallitekniikan tutkimus- ja kehitysympäristö, joka palvelee elinkeinoelämää ja oppilaitoksia vahvistamalla osaamisrakenteita ja toimintaympäristöä. Tarkemmin ilmaisten tavoitteena oli kehittää yrityksille tarjottavia koulutus sekä t&k-palveluja, lisätä osaamisen ja teknologian siirtoa yrityksiin, edistää alan osaajien kansainvälistymistä, päivittää alan opetushenkilöstön tietotaitoa ja koulutuksen työelämävastaavuutta ja parantaa konetekniikan työpaikkojen sekä koulutuksen imagoa ja houkuttelevuutta. Hankkeen lähtökohtana oli kone- ja metallitekniikan koulutuksen uudistaminen ammattikorkekoulun, ammattiopiston sekä yritysten kesken. Kohderyhmänä olivat teknologiateollisuuden - erityisesti kone- ja metallitekniikan - yritykset sekä alan opettajat.

Toteutus

Hankkeen toteuttajat olivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK) sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ammattiopisto. Hankkeen avulla pyrittiin ajanmukaistamaan alan osaamista sekä koulutustapaa ja lähentää koulutus-, yritys- ja tutkimusmaailmaa toisiinsa. Keinoina tähän olivat kohderyhmän kouluttaminen, koulutus- ja laboratoriopalvelujen kehittäminen, kansainvälisen osaamisverkoston luominen sekä CDIO-mallin (Conceive, Design, Implement & Operate) hyödyntäminen. Projektiyhteistyö ja toteutus voidaan jakaa neljään alueeseen: yrityslähtöiset CDIO-oppimispilottiprojektit, koulutus- ja työpajatilaisuudet, opetussuunnitelma- ja toimintamallikehitys sekä toteuttajien tarjoamien palveluiden kehittäminen.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin viisi laajaa yrityslähtöistä, toteuttajien yhteistä oppimisprojektia, joiden tulokset on luovutettu toimeksiantajille. Oppimisprojektien toimintatapa ja yhteistyöprosessi PKKY:n ja PKAMK:n kesken määriteltiin, dokumentoitiin ja sovittiin otettavaksi käyttöön. Näissä PKAMK vastasi toimeksiantojen etsimisestä, ratkaisujen suunnitelusta sekä "kokonaistoimituksesta", PKKY valmistuksesta ja valmistuksen aikaisesta koordinoinnista ja yritykset toimeksiantojen keksimisestä sekä palautteesta oppilaitoksille projektin eri vaiheissa.

PKKY on osallistunut kaikkiin toimenpiteisiin ja tehnyt omaa osatoteutustaan suunnitelman mukaisesti. Erityisen merkittävää on ollut oppimisprojekteihin kuuluva osavalmistus, joita tehtiin useassa toimipisteessä huomattava määrä, sekä kansainvälinen verkottaminen. Normaali projektikäytäntö oli, että molemmat toteuttajat sekä tapauskohtaisesti muut hankekumppanit osallistuivat kaikkiin projektikokouksiin, yritysvierailuihin jne.

Opiskelijoiden osallistuminen hankkeen toteutukseen oli merkittävää. He toteuttivat osaltaan pilotoidut CDIO-oppimisprojektit ja antoivat hyödyllistä palautetta. Opiskelijat myös auttoivat kehittämään 3D-suunnitteluympäristöjä, opiskelijarekrytointia sekä oppimisprojekteja tukevia materiaaleja ja web-sovelluksia.

Palvelukehityksessä suurimmat panostukset kohdistuivat raportointijaksolla lujuuslaskenta- ja venymäliuskamittauspalveluun. Venymäliuskamittauksia tehtiin pilotointi- ja kehitysmielessä usealle hankkeen kumppaniyritykselle. Lisäksi luotiin yrityksille tarjottavia lyhytykursseja sekä tuotannon kehittämisen palveluita. Hankkeen kohderyhmälle järjestettiin 26 koulutus- tai työpajatilaisuutta. Koulutusten toteutus oli samalla osa asiantuntijaverkoston kokoamista: kouluttajina toimivat eri toteutus- ja yhteistyötahojen henkilöt ja kuulijakunta edusti kohderyhmää varsin kattavasti. Niissä tapauksissa, joissa toteuttajaorganasaatiot vastasivat kouluttamisesta, pystyttiin osaamisen kehittämisen ja teknologian siirron ohella kehittämään ja pilotoimaan omaa koulutuspalvelutarjontaa. Lisäksi toteuttajien ja kohderyhmän henkilöstön kanssa tehtiin useita benchmark-vierailuja edistyksellisiin oppilaitoksiin sekä yrityksiin Suomessa ja ulkomailla.

Hankkeen tulokset yhteenvedettynä:

- Opetus- ja toteutussuunnitelmat kehitetty tukemaan CDIO-toimintaa
- 5 laajaa oppimisprojektia tehty toteuttajien yhteistyönä ja tulokset toimitettu toimeksiantaneille yrityksille
- 6 konetekniikan opintojaksoa tyystin uusittu tai luotu
- Neljä uutta lyhytkurssia sekä lujuuslaskentapalvelu kehitetty
- 149 kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä ja 22 eri yritystä osallistunut hankkeen toimenpiteisiin
- 26 koulutus- tai työpajatilaisuutta, palautearvosanojen keskiarvo 4,0/5
- 10 benchmarking-tilaisuutta
- Yritysten raportoimia hankkeelle tehtyjä työtunteja yhteensä 1235
- 4 uutta työpaikkaa
- 1 uusi neljän eri eurooppalaisen korkeakoulun yhteinen intensiivikurssi
- Konkreettinen koulutus- ja/tai TKI-yhteistyö käynnistetty 6 eurooppalaisen korkeakoulun kanssa
- 3D-mallinnusympäristö päivitetty ja opiskelijoiden käyttömahdollisuuksia parannettu olennaisesti
- PKKY:n metallitekniikan nuorisopuolen toteutussuunnitelmat on päivitetty ja dokumentoitu.
- Oppimisprojektipankki sekä opiskelijarekrytointia tukeva opo-sivusto sekä konetekniikan facebook-sivusto luotu.