Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11319

Projektin nimi: Työllistä välittäen - Välitä työllistäen

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2009 ja päättyy 31.8.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: VATES-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0941232-7

Osoite: PL 40, Oltermannintie 8

Puhelinnumero: (09) 752 7551

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.vates.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vates.fi/tyollista.projekti

Vastuuhenkilön nimi: Marjatta Varanka

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: marjatta.varanka(at)vates.fi

Puhelinnumero: 050 516 4485

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on tarvetta kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle työllistymisen välivaiheena. Kohderyhmän henkilöt lukeutuvat taustaltaan pitkäaikaistyöttömiin, osatyökyisiin (vajaakuntoisiin) ja vammaisiin. Uutena ja kasvana kohderyhmänä tulevat olemaan taantuman myötä irtisanotut henkilöt, jotka eivät vielä lukeudu pitkäaikaistyöttömiin sekä työttömät nuoret. Tavoitteena on pyrkiä avoimille työmarkkinoille.

Tuotannollisten työkeskusten n. 2500-3000 asiakkaasta 38% ja työllistymisen monipalvelukeskusten n. 4000-5000 asiakkaasta 54% on "muiden kuntouttavien ja valmentavien" palveluiden, kuten kuntouttava työtoiminta, piirissä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää työllistämisyksiköiden toimintaa niin, että ne pystyvät valmentamaan asiakkaitaan tuloksellisella tavalla avoimille työmarkkinoille.

Edellisten asiakas-/henkilöstöryhmien lisäksi työllistämisyksiköissä on johdon lisäksi myös työhönvalmentajia, työnjohtoa, vakituisessa työsuhteessa olevaa tuotannon henkilöstöä sekä erilaisissa projekteissa työskentelevää henkilöstöä. Myös he kuuluvat tämän hankkeen kohderyhmään ja edunsaajiin osallistumalla mm. hankkeen avulla toteutettuun koulutukseen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. kuntien sosiaali- ja terveystoimi, työ- ja elinkeinokeskukset, kolmas sektori ja järjestöt.

Työllistämis-, kuntoutus- ja valmennuspalveluiden osalta maksavina asiakkaina ovat seudun kunnat, Kela, työhallinto sekä jossain määrin myös vakuutusyhtiöt. Vaihtoehtoiskustannuksista on olemassa lukuisia tutkimuksia (myös Vatesin toimesta tehtyjä), joilla voidaan kiistatta osoittaa että yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta on huomattavasti edullisempaa ohjata kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä aktiivitoimenpiteisiin kuin maksaa passivoivaa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Taloudellisia hyötyjiä ovat myös seudun kunnat, jotka säästävät mm. työmarkkinatukimaksuissa ja toimeentulotuissa (aiheeseen liittyvä kuntalaskuri www.sosiaalinenyritys.fi sivustolla).

Työllistämisyksiköt toimivat pääosin seudullisesti. Yritysyhteistyön myötä työllistämisyksiköt palvelevat seudun yrityksiä tarjoamalla alihankintatyötä yrityksille sekä kouluttamalla henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Toisaalta yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja työllistämisyksiköiden kuntoutuksessa ja valmennuksessa oleville asiakasryhmille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 430, joista naisia 162

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 325, joista naisia 154

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 60, joista naisten työpaikkoja 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin kohderyhmään kuuluvat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on tarvetta kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Kohderyhmän henkilöt lukeutuvat taustaltaan pitkäaikaistyöttömiin, osatyökykyisiin (vajaakuntoisiin) ja vammaisiin.

Projektin tavoitteena on kehittää kuntouttavan työtoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja.

Projektin tuloksena syntyy erilaisia laadukkaita, yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä kuntouttavan työtoiminnan toimintamalleja. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjaukseen kehitetään ratkaisukeskeinen ohjausmalli.Välityömarkkinoilla toimiville työllistämisyksiköille kehitetään oppimista ja kehittymistä tukevan toimintaympäristön kehittämismalli.

Palveluun pääsy helpottuu, koska rakennetaan uusia matalan kynnyksen toimintamalleja (päiväkeskustoiminta). Lisätään kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lukumäärää. Kehitetään eri toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä ja asiakkaiden palveluohjausta. Kuntien passiivisen tuen sekä muun sosiaaliturvan kustannukset vähenevät. Onnistuneiden siirtymien seurauksena pitkäaikaistyöttömyydestä palataan harvemmin takaisin passiiviselle tuelle.

Projekti koostuu viiden kehittämiskumppanin yhteistyöstä. Projektin koordinaattorina toimii VATES-säätiö. Kehittämiskumppaneina ovat Porvoon ja Salon kaupungit, Tuoterengas Lahdesta ja Työvalmennuskeskus Aktiiiví Forssasta.

Salon kaupungissa kehittämiskohteena on kuntouttavan työtoiminnan malli, työtoiminnan sisältö ja toiminnan tukiverkoston rakentaminen. Projektissa kehitetään laajassa paikallisessa yhteistyössä paikallisiin olosuhteisiin sopiva kuntouttavan työtoiminnan malli.

Porvoon kaupungissa kehitetään ja käynnistetään kuntouttavan työtoiminnan päivätoimintakeskus ns. matalan kynnyksen periaatteella. Tavoite on, että kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan, myös palvelujen ulkopuolelta "ei kenenkään asiakkaana" ja sitä kautta pääsee etenemään elämässä. Päivätoimintakeskus toteutetaan laajassa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimintana on aktivoida asiakkaita ja saattaa heitä kuntouttavaan työtoimintaan ja muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Paikallisissa työllistämisyksiköissä kehitetään valmiuksia kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristöiksi. Työhönvalmennuskeskus Aktiivi kehittää asiakastyötä työn ja toiminnallisten sekä ennakoivan suunnitelmallisuuden keinoin. Tuoterengas kehittää IMBA - ja Melba -menetelmien käyttöönottoa kuntouttavassa työtoiminnassa.

Kehitettyjä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä tiedotetaan ja levitetään laajasti välityömarkkinoiden toimijoille, viranomaisille ja muille keskeisille sidosryhmille hyödynnettäväksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotus koostuu seuraavista toimenpiteistä, jotka aikataulutetaan tarkemmin projektin alkaessa:

- Projektin esite ja pääsanoman roll-up.
- VATESin vakiintuneet tiedotuskanavat: www-sivut, Kyvyt Käyttöön lehti, sähköinen uutiskirje, tiedotteet.
- Kumppaneiden tiedotuskanavat: www-sivut ja muut kanavat, paikallinen media.
- Kumppaneiden tiedotustilaisuudet omilla alueillaan.
- Osahankkeiden kanssa yhteistyössä järjestettävät kuntouttavan työtoiminnan seminaarit: väliseminaari keväällä 2011 ja päätösseminaari syksyllä 2012.
- VATES-päivät keväisin ja VATESin muut koulutukset / seminaarit.
- Asiantuntijaryhmän jäsenten edustamien organisaatioiden viestintäkanavat.
- Osallistuminen muiden hankkeiden tilaisuuksiin ja niissä luennointi.
- Osaprojektien yhteisesti toteuttamat sessiot / workshopit TERVE-SOS-messuilla 2012.
- Osaprojektien yhteinen osallistuminen sessiolla ja osastolla Kuntamarkkinoilla 2011 ja 2012.
- Osaprojektien yhteinen osallistuminen Sosiaalialan asiantuntijapäiville 2011 ja 2012 omalla osastolla ja sessiolla.
- Julkaistaan kolme lehteä, joista viimeinen painatettuna v. 2013.
- Julkaisut hankkeen tuloksista ja loppuraportti.

Tiedotus jatkuu vuonna 2013, mm.VATESin Kyvyt käyttöön-seminaari. Osallistutaan muiden hankkeiden tilaisuuksiin. Tieto tuloksista levitää myös ohjausryhmien sekä STM:n kuntouttavan työtoiminnan kehittämistyöryhmän kautta.
Projektin loppuseminaariin tuotettua videota voidaan käyttää tiedottamistarkoituksessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- Hankkeen omat seminaarit keväällä 2011 ja syksyllä 2012.
- Vates-päivät Helsingissä keväisin 2010-2012.
- Vatesin järjestämät työkeskusten johdon päivät 2010-2012.
- Vatesin järjestämät työhönvalmennuksen kehittämispäivät 2010-2012.
- Vatesin muut koulutukset ja seminaarit.
- Vammaisjärjestöjen tapahtumat ja omat tiedotustilaisuudet.
- Vatesin edustajan vierailut työllistämisyksiköissä, jatkuvaa valtakunnallista perustoimintaa.
- Kumppaneiden seuduilla järjestettävät seminaarit ja tiedotustilaisuudet 2011-2012.
- Artikkeli "Kyvyt Käyttöön" lehdessä vuosittain.
- Hankkeen www-sivut (www.vates.fi)
- Kumppaneiden ja vammaisjärjestöjen www-sivut.
- Kuntouttavan työtoiminnan laatuelementit / suositukset oli tarkoitus julkaista Vatesin sivuilla, mutta projektin aikana tuli STM laatutyöryhmä, joka näitä työstää ja jossa projektilla on edustus.


Huomattavaa on että tiedottaminen jatkuu Vatesin toimesta myös projektin päättymisen jälkeen, osana Vatesin perustehtävää.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 820 456

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 820 455

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 158 355

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 146 557

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työllistä välittäen – välitä työllistäen -projektin toteutti neljä osahanketta ja sitä koordinoi VATES-säätiö.

Projektin yleisenä tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoiminnan laatua ja vaikuttavuutta mm. parantamalla asiakasohjausta koulutusprosessin avulla ja kehittämällä työllistämisyksiköiden toimintaympäristöjä ja työolosuhteita.

Porvoossa tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen päivätoimintakeskus, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa palveluihin kiinnittymättömille henkilöille ja kehittää päivätoimintakeskukseen nivoutuvaa viranomaisyhteistyötä. Myös Salossa pyrittiin käynnistämään vahvaa tukea tarjoavaa matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja kehittämään intensiivistä yksilöohjausta. Sen lisäksi Salossa haluttiin koota kuntouttavan työtoiminnan ohjaajista vertaistukiverkosto, jolle tarjottaisiin koulutusta ja mahdollisuudet päästä kehittämään työtoimintaa.

Kun Porvoossa ja Salossa tavoitteet painottuivat matalan kynnyksen ryhmätoiminnan luomiseen, Lahdessa ja Forssassa tavoiteltiin painokkaammin jo olemassa olevan työkeskustoiminnan edelleen kehittämistä. Lahdessa pyrittiin ottamaan käyttöön uusia asiakkaiden toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja kehittämään ryhmätoimintaa, tuotannollista työpajatoimintaa ja asiakasohjausta. Myös Forssassa tavoitteena oli kehittää ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa sekä tukea asiakkaiden mahdollisimman nopeaa etenemistä koulutukseen, työhön tai muuhun toimintaan.

Salon osaprojekti tarjosi matalan kynnyksen päivätoimintaa työmenetelminään ryhmätoiminta, yksilökeskustelut ja kotikäynnit, ja Forssan osaprojektissa kuntouttava työtoiminta toteutettiin työvalmennuskeskus Aktiivissa. Lahden osahankkeessa asiakkaiden työtehtäviä ja työkykyä arviointiin IMBA ja Melba -menetelmillä ja heille järjestettiin ryhmätoimintaa sekä elintapaohjausta. Porvoon Päivätoimintakeskus tarjosi matalan kynnyksen päivätoimintaa tiimityöskentelynä, lähiseudun työnantajien palveluna ja erilaisina ryhmätoimintoina. Porvoon hankkeen ohjaajien työssä korostui sosiaalisen kuntoutuksen työote.

Ulkoisen arvioinnin mukaan projektipaikkakunnilla järjestetty pienryhmätoiminta oli joustava ja kynnystä madaltava toimintamuoto niille asiakkaille, joita haluttiin osallistaa kuntouttavaan työtoimintaan. Hyvänä toimintamallina pidettiin myös yksilöohjaajien jalkautuvia kotikäyntejä, joiden aikana työntekijällä oli mahdollisuus arvioida asiakkaan tilannetta hyvin konkreettisella tasolla. Asiakkaan toimintakyvyn arviointimenetelmät toivat dokumentoinnin myötä hyvin esille työnhakijan ongelmien lisäksi hänen vahvuutensa, jotka usein jäävät huomaamatta.

Asiakkaiden omien arvioiden mukaan arjen hallintaan liittyvät tavoitteet toteutuivat hyvin. Valtaosa asiakkaista koki myös saaneensa tietoa erilaisista vaihtoehdoista, esimerkiksi toimeentulosta ja eläkkeestä. Sen sijaan työhön pääsy toteutui useimpien vastaajien mielestä varsin heikosti.

Salossa onnistuttiin uudenlaisen toiminnan ja Waltti-talon konseptin kehittämisessä ja yhteistyöverkoston luominen. Työtoiminnan ohjaajille rakennettiin koulutusmalli, joka sisältää sekä koulutuksellisia että vertaistuen elementtejä. Projektin aikana kehitettiin alueellista toimintaa, ja palveluvalikkoon tuotiin intensiivisen yksilövalmennuksen malli.

Forssassa verkoston laajentuminen lisäsi vaihtoehtoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Ohjauksen systematisoitumisen myötä asiakkaat pääsivät etenemään aiempaa helpommin ja nopeammin. Työvälineitä yhtenäistettiin, ja kuntouttavan työtoiminnan rooli työllisyyden hoidossa muotoutui aiempaa selkeämmäksi ja tunnustetummaksi.

Lahdessa IMBA ja Melba -menetelmät auttoivat asiakkaan tilanteen dokumentoinnissa ja jatkon suunnittelussa. Arviointien avulla mahdollisiin ongelmiin voitiin pureutua aikaisemmin ja tehokkaammin. Lahdessa saatiin myös rakennettua uusia ryhmätoimintoja, jotka soveltuivat asiakkaiden tarpeisiin ja työkeskuksen toimintaympäristöön. Keskeinen tulos liittyi asiakasohjauksen, tuotannon ja valmennuksen yhteensovittamiseen työkeskusympäristössä.

Porvoossa sosiaalisen kuntoutuksen ideologian hyödyntäminen osana kuntouttavaa työtoimintaa toi ulottuvuuksia sosiaalihuoltolain uudistamisesta käytävään valtakunnalliseen keskusteluun. Asiakaslähtöisellä ja yhteisön tukeen vahvasti perustuvalla työotteella saatiin asiakkaat sitoutumaan toimintaan ja ottamaan vastuuta omasta elämäntilanteestaan.

VATES-säätiö onnistui oman kohderyhmänsä problematiikan näkyväksi tekemisessä perinteisesti vain pitkäaikaistyöttömyyteen keskittyvässä toiminnassa. Monilla kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on fyysisiä rajoitteita ja vammoja, jotka heijastuvat heidän kokonaistilanteeseensa. Projekti laajensi ennen kaikkea hankekuntien keinovalikoimaa toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa, lisäsi ja monipuolisti paikkoja, tiivisti viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja kasvatti ammattilaisten ymmärrystä toiminnan luonteesta.