Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11342

Projektin nimi: Inter Bus - Kanta-Häme

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2010 ja päättyy 31.1.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hyvinkää

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: (09) 1911

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/palmenia

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Mika Tuuliainen

Asema: Johtaja

Sähköposti: mika.tuuliainen(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: (09) 191 21631

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan, Forssan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Ypäjä, Forssa, Hämeenlinna, Humppila, Hausjärvi, Tammela, Janakkala, Hattula, Loppi, Jokioinen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Helsingin yliopiston tutkijat ja tutkimusryhmät, jotka osallistuvat toimintamallin pilotointiin.
Liiketoimintaosaajat ja business mentorit FR:n verkostoista
Hämeen maakunnan alueen yrityspalveluorganisaatiot

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hämeen maakunnan alueella toimivat yritykset
Helsingin yliopiston muut tutkimusryhmät ja innovaatiopalvelut -yksikkö
Häme Open Campus -toimijat
HYRI-alueen innovaatioympäristön toimijat: koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt
Hyvien käytäntöjen levittämisen myötä valtakunnallinen TE-toimistojen verkosto.
HYRI-alueen Kauppakamarin jäsenyritykset sekä valiokuntien jäsenet taustaorganisaatioineen.
Yliopistojen täydennyskoulutusverkosto (UCEF)
Kansallinen business mentor -verkosto

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7, joista naisia 3

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yliopistoissa tuotetulla uudella tiedolla on keskeinen merkitys hyvinvoinnin, kestävän kehityksen sekä taloudellisen kilpailukyvyn aikaansaamisessa. Yliopistot voisivat tukea tutkimuksensa avulla korkeaan osaamiseen nojautuvaa elinkeinoelämän kehitystä myös yliopistottomilla alueilla ja sitä edistää kautta alueiden työllisyyttä. Kuitenkin vain murto-osa yliopistollisen tutkimuksen tuloksista johtaa innovaatioiden kaupallistamiseen ja liiketoimintaan. Tutkimusryhmissä osaaminen rajoittuu ko. tieteenalan syvälliseen substanssiosaamiseen. Ongelmana on liiketoimintaosaamisen puuttuminen ja poikkitieteellisen yhteistyön vähäisyys. Kaupallisen potentiaalin arviointiin vaadittavaa osaamista puuttuu, jolloin on mahdollista, että merkittävä osa potentiaalisista innovaatioista jää tunnistamatta ja siten hyödyntämättä. Tieteen ja liiketoiminnan/elinkeinoelämän väliset verkostot ovat kehittymättömiä. Yliopistollisen tutkimuksen tulokset eivät välity hyödyttämään ja rikastuttamaan yliopistottomien alueiden elinkeinoelämää.

Inter Bus -Kanta-Häme projektin (1.6.2010-31.12.2011) tarkoituksena on kehittää pilotoinnin kautta toimintamallit tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen yhdistämiseen. Erityisesti tarkastellellaan aluetta (Kanta-Häme), jossa ei ole omaa tiedekorkeakoulua. Keskiöön nousee kysymys, miten tutkimustieto saadaan välitettyä osaksi innovaatioympäristöä, lisäämään korkeanosaamisen työpaikkoja ja kilpailukykyä.

Projektin aikana pilotoidaan kolme toimintamallia laajemmin hyödynnettäväksi. Ensinnäkin malli businessmentoroinnista, jossa haetaan businessmentorit liike-elämästä. Tavoiteena on lisätään akateemisten tutkimusryhmien ja liiketoimintaosaajien välistä yhteistyötä. Tätä varten kehitetään uusia yhteistyön malleja. Toiseksi malli prosessista, jossa yliopiston tutkimusryhmiin tuodaan liiketoimintaosaamista. Kolmanneksi malli alueellistamisesta, jossa yliopistottomalle alueelle kanavoidaan tutkimusperusteista liiketoimintaa ja innovaatiot viedään elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Projektin tulosten hyödyntäjinä tulevat olemaan Kanta-Hämeen elinkeinoklusterit: wellbeing, valmistavateollisuus sekä ympäristö ja energia. Lisäksi projektin luoman toimintamallin ja innovaatioiden avulla saadaan mahdollisesti monipuolistettua elinkeinorakennetta. Konkreettisesti hyödyntäminen tapahtuu seudun yrityspalveluorganisaatioiden avulla. Tulevaisuudessa tarkoituksena on toimintamallin kehittämisen myötä saada korkean osaamisen työpaikkoja maakuntaan ja siten vähentää pendelöintiä pääkaupunkiseudulle. Yliopistot voivat hyödyntää toimintamallia tutkimustiedon ja innovaatioiden kaupallistamisessa muilla yliopistottomilla seuduilla ja yliopistokeskuspaikkakunnilla, mutta myös yliopistopaikkakunnilla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin alkaessa tehdään yksilöity viestintäsuunnitelma.
Projektin tiedottamisessa on kaksi suuntaa - toisaalta maakunnnan elinkeinotoimijoilla, toisaalta yliopiston Innovaatio-palveluihin päin tapahtuva tiedottaminen. Inter Bus -Kanta-Hämeen tiedottaminen on jatkuvaa ja projektin pilottitoteutuksiin sisälle rakennettua toimintaa.
Tiedottamisessa hyödynnetään olemassa olevia verkostoja: alueellista HYRI-kehittäjäforumia, Häme Open Campus -verkostoa, Global hankkeen ohjausryhmää ja HY:n YVV-johtajaa verkostoineen sekä KOKO-ohjelman innovaatio- ja hyvinvointi teemaverkostoja ja kauppakamarin valiokuntia. Hankkeen ohjausryhmällä on keskeinen rooli toimintamallista tiedottamisessa. Lisäksi tiedotuksen kohteina ovat myös HY:n yritysyhteistyön vastuuhenkilöt.

Projektin tulosten julkistamisen keskeisenä foorumina toimivat loppuseminaari, ohjausryhmän kokoukset ja loppuraportti. Kehiteltyjen toimintamallien käyttöönotossa voitaneen hyödyntää laajempaa kansainvälistä projektia.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksista ja innovaatioista tiedottaminen on jatkuvaa.
Se tapahtuu ohjausryhmätyöskentelyn, asiakasverkoston, www-sivujen ja tiedotustilaisuuksien muodossa. Myös suhteet mediaan (lehdistö, radio) pidetään aktiivisina.
Tiedottamisessa hyödynnetään olemassa olevia verkostoja: alueellista HYRI-kehittäjäforumia, Häme Open Campus -verkostoa, Global hankkeen ohjausryhmää ja HY:n YVV-johtajaa verkostoineen sekä KOKO-ohjelman innovaatio- ja hyvinvointi teemaverkostoja ja kauppakamarin valiokuntia. Hankkeen ohjausryhmällä on keskeinen rooli toimintamallista tiedottamisessa.
Projektin tulosten julkistamisen keskeisenä foorumina toimivat loppuseminaari ja loppuraportti. Lisäksi Central Baltic-ohjelmasta haettava laajempi hanke toteutuessaan toimii keskeisenä projektitoimien hyödyntäjänä ja hyvien käytäntöjen levittämisen muotona.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 103 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 587

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 82 653

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 81 443

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

TAVOITTEET:
Inter Bus -Kanta-Häme projektin tavoitteena oli pilotoida kolme tutkimuslähtöisten innovaatioiden hyödyntämistä edesauttavaa toimintamallia laajemmin hyödynnettäväksi:

1. Malli businessmentoroinnista
-business mentor liike-elämästä
-lisätään akateemisten tutkimusryhmien ja liiketoimintaosaajien välistä yhteistyötä
-kehitetään uusia yhteistyön malleja

2. Malli prosessista
-yliopiston tutkimusryhmiin tuodaan liiketoimintaosaamista

3. Malli alueellistamisesta
- innovaatiot viedään yliopistottoman alueen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi

Kolmea kehiteltyä mallia oli tarkoitus hyödyntää laajemmassa hankkeessa.

TOTEUTUS JA TULOKSET:

Mallia businessmentoroinnista sovellettiin, mutta melko suppeassa mittakaavassa. Liiketoiminnallisen osaamisen lisääminen tutkimusryhmässä sekä tutkijoiden, yrittäjien, konsulttien ja yrityspalveluorganisaatioiden edustajien verkottaminen yhteisen ideoinnin ja workshopin merkeissä olivat projektin käytännön toimintaa. Palaute ja tulokset olivat positiivisia ja osoittivat, että eri toimijoiden saattaminen yhteen rikastaa kaikkien tahojen ajattelua ja antaa uusia virikkeitä. Konkreettisten, liiketoiminnaksi muuntuvien ideoiden syntyminen vaatii kuitenkin kypsyttelyä, mahdollisesti lisätutkimusta tai mahdollisesti ihan uuden tutkimuksen yhdessä virinneiden ajatusten pohjalta.

Malli prosessista, jossa yliopiston tutkimusryhmään tuodaan liiketoimintaosaamista kehitettiin. Projektin aikana Helsingin yliopiston tutkimushallinto oli voimakkaassa muutos- ja kehitysprosessissa ja keskusteluja tämän projektin toimintamallista käytiin tutkimushallinnon edustajien kanssa. Todettiin, että niin tutkijan, yliopiston kuin tutkimuksen mahdollisten ulkopuolisten rahoittajien oikeuksien turvaamiseksi on yhteistyölle oltava selkeät raamit ja kaikkien tiedossa olevat periaatteet ja sopimukset alusta alkaen. Projektin tärkeimpiä tuloksia on erityisesti yrityspalveluorganisaatioille suunnattu toimintamalli, jossa kuvataan tässä hankkeessa sovellettua toimintatapaa ja hyväksi koettuja käytäntöjä sekä tarvittavia yhteistyön raameja. Raportissa on pohdittu myös välittäjäorganisaation ansaintalogikkaa ja toimintamallin mahdollisuuksia ilman projektirahoitusta.

Malli alueellistamisesta todettiin hiukan ongelmalliseksi rakentaa. Yhteistyöstä syntyvät innovaatiot eivät välttämättä suinkaan kaikki ole sellaisia, että ne palvelevat parhaiten juuri alueen yritystoimintaa. Paras hyödyntäjä voi löytyä aivan muualta ja välittäjäorganisaatiolla pitäisi olla mahdollisuus toimia siinäkin tapauksessa.