Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11343

Projektin nimi: - Nuoret työhön ja kouluun - osaavaa työvoimaa työnantajille

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.10.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Osoite: Vernissakatu 6, 3. krs

Puhelinnumero: 040 5473944

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.vantaa.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vantaa.fi/petra ja www.facebook.com/petraprojekti

Vastuuhenkilön nimi: Anu Tirkkonen

Asema: Työllisyyspalveluiden johtaja

Sähköposti: anu.tirkkonen(at)vantaa.fi

Puhelinnumero: 040 5473944

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat kaikki vantaalaiset alle 25-vuotiaat työttömät nuoret (tammkuu 2010 1401). Vantaalla työttömien nuorten joukosta eritysesti esille nousevat ne maahanmuuttataustaiset nuoret, joilla on ongelmia kiinnittyä koulutukseen tai työelämään. Puolella työttömistä nuorista ei ole ammatillista koulutusta. Näiden nuorten ohjaaminen ammatilliseen koultukseen on projektissa keskeistä. Vastavalmistuneiden nuorien nopea siirtyminen työelämään on myös yksi projektin painopistealueista.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti projektista hyötyvät kaikki ne toimijat jotka jo nyt toimivat nuorten kanssa sekä viranomaisverkostossa, yrityksissä että kolmannelle sektorilla.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 600, joista naisten työpaikkoja 300

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 821, joista naisten työpaikkoja 285

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 35, joista naisten perustamia 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuluvasta lamasta aiheutunut nuorten voimakkaasti kasvanut työttömyys on polttava ongelma Vantaalla aivan kuin koko maassakin. Nuorten työttömyys on yli kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja työttömyyden arvioidaan yhä nousevan. Ilman tehostettuja toimenpiteitä on vaarana että osa nyt työttömäksi jäävistä nuorista syrjäytyy pysyvästi ja heistä muodostuu pohja uudelle rakennetyöttömyydelle.

Hankkeen yhtenä painopisteenä on syvennetty yritysyhteistyö, jolla edesautetaan työttömien nuorten pääsyä työmarkkinoille ja etsitään oikeita käytänteitä muutaman vuoden kuluttua seuraavan työvoimapulan aikana sovellettaville toimenpiteille. Tarkastelun kohteena on viranomaisten hallinnollisten prosessien kehittäminen virtaviivaisemmaksi sekä ennakoinnin, tiedonkulun ja konkreettisten yhteistyömuotojen kehittäminen työnantajien ja työllisyystoimijoiden välillä.

Hanke ehkäisee uuden pitkäaikaistyöttömyyden tai nuorten muiden ongelmien syntyä organisoimalla työttömiä nuoria tehostetusti erilaisiin toimenpiteisiin. Vantaan 1401 työttömästä nuoresta (tammikuu 2010) noin puolet on ilman ammatillista koulutusta. Näiden osalta selkeä päätavoite on työharjoittelu, oppisopimus, työvoimapoliittinen koulutus tai normaali koulutus. Muiden osalta tavoitteena on avoimet työnmarkkinat, tuetut työmarkkinat, jatkokoulutus, työharjoittelu tai yrittäjäksi ryhtyminen.

Hankkeessa yhtenä kokonaisuutena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen nuoriin kohdistuvien työllisyyspalvelujen kehittämisessä tuomalla esiin toiminnallisen tasa-arvon ja sukupuolivaikutusten arvioinnin näkökulmaa hankkeessa ja sitä sivuavissa toiminnoissa. Suvausta mallinnetaan mm. tietotuotannossa, palvelujen kohdentamisessa ja laadussa sekä ammatillisen segregaation vähentämisessä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisesta vastaavat projektipäällikkö yhteistyössä kaupungin tiedottajien kanssa.

Projektin hyväksymisestä, alkamisesta ja toiminnasta tiedotetaan eri sidosryhmille, asiakkaille,
yhteistyökumppaneille alueen toimijoille. Projektin rekrytointi tehdään julkisesti, jolloin se tulee tutuksi jo ennen varsinaista toimintaa. Projektista tehdään esite, jossa kuvataan projektin toimintaa ja palveluja.

Projektin toiminnasta tiedotetaan osallistumalla tapahtumiin ja järjestämällä tiedotustilaisuuksia asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja kaupungin työntekijöille. Projekti järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa aiheeseen liittyviä seminaareja, jotka käsittelevät projektin aihepiiriä.

Projektin päättyessä sen tuloksista tiedotetaan loppuseminaarissa ja loppuraporteissa niin
yhteistyökumppaneille kuin kaupungin henkilöstölle ja asukkaille sekä muille sidosryhmille, joita asia koskee.

Kaikki seminaari- ja tiedotusmateriaali, raportit, tutkimukset jne julkaistaan myös projektin internet-sivuilla.

Projektin tiedottamisessa tehdään yhteistyötä kuntaliiton kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2010
Otetaan yhteyttä yrityskumppaneihin ja sovitaan käytännön toimista.
Väliraportti
Omat nettisivut

2011
Seminaari ja väliraportti.
Suvaus seminaari.

2012
Projektissa hyväksi havaittujen käytänteiden vakiinnuttaminen.
Väliraportti
Suvaus: seminaari

2013
Loppuseminaari
Loppuraportti

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 408 178

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 404 471

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 083 136

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 009 613

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Petra-projektin tavoitteena oli rakentaa yhteistyössä Kelan, TE-toimiston ja Vantaan kaupungin kanssa tehokas nuorten ohjausmalli, jossa nuoret ohjautuisivat nopeasti työhön, harjoitteluun, opiskelemaan tai tarvittaessa muihin palveluihin ennen kuin työttömyys uhkaa pitkittyä. Ohjausmallissa tavoitteena oli hyödyntää ja kehittää moniammatillista työotetta ja pyrkiä palvelemaan nuoria ns. yhden luukun periaatteella ja tätä kautta vähentää vantaalaisten nuorten työttömyyttä. Projekti alkoi 1.3.2010 ja päättyi 31.10.2013.

Petran kohderyhmä olivat kaikki 17-24-vuotiaat vantaalaiset työttömät nuoret. Projektiin pääsyyn ei asetettu muita vaatimuksia, esim. työttömyyden kestoa tai aiempaa työhistoriaa, vaan se pidettiin avoimena kaikille kohderyhmään kuuluville. Erityistä huomiota kiinnitettiin kuitenkin nuoriin, joilta puuttui ammatillinen koulutus.

Projektin tavoitteena oli sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä nuorten työllistämisessä että laajemmin Vantaan kaupungin työllisyyspalveluissa. Projektissa koulutettiin työllisyyspalveluiden henkilökuntaa sukupuolinäkökulman valtavirtaista-misesta ja luotiin malli, jota projektin jälkeen voitaisiin hyödyntää laajemmin työllisyyspalveluiden projekteissa.

Projekti toteutettiin yhteisissä tiloissa Vantaan TE-toimiston ja 2013 vuoden alusta lähtien Uudenmaan TE-palvelujen kanssa. Projektissa kehitettiin toimintamallia, jossa mahdollisimman moni ohjauksen tarpeessa oleva nuori saataisiin ohjattua projektiin ja projektista tehokkaasti eteenpäin työhön, harjoitteluun, koulutukseen ja tarvittaessa muihin palveluihin. Jokaiselle nuorelle tarjottiin mahdollisuus terveystapaamiseen ja näin kartoitettiin myös laajemmin työllistymistä mahdollisesti hidastavia tekijöitä.

Projekti ylitti monin osin sille asetetut tulokset. Vantaalle luotiin tehokas nuorten ohjausmalli, jota on konsultoitu eri puolilta Suomea ja josta on oltu kiinnostuneita myös EU-tasolla. Tärkein tulos oli verkostoyhteistyöhön perustuvan ohjaustoiminnan luominen ja tehokas yhteistyön malli kunnan ja valtion kesken. Projektille asetetut asiakastavoitteet ylitettiin ja kaupungin nuorisotyöttömyys saatiin laskuun. Maailmanlaajuisen talouslaman myötä nuorisotyöttömien määrä kääntyi projektin loppupuolella nousuun myös Vantaalla, mutta kasvu oli hitaampaa kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Projektin aikana saatiin myös monipuolinen kuva vantaalaisten nuorten työttömien tilanteista ja erilaisista haasteista. Karkeasti arvioiden projektin kohderyhmästä 1/3 oli ohjaustilanteissa suoraan työllistyviä, 1/3 tarvitsi joko lisäkoulutusta tai pidempää tukea työnhaussa ja 1/3 nuorista oli tilanteessa, jossa työllistyminen ei ollut ensisijainen vaihtoehto. Projektin toiminnan ansiosta jatkossa voidaan kehittää nuorille sellaisia palveluja, jotka aidosti edistävät työllistymistä. Projektin myötä huomattiin myös, että nuori etenee parhaiten, kun suunnitelma on tehty yhdessä nuoren kanssa ja kun nuori saa tukea työllistymisen lisäksi myös muiden asioiden kanssa.