Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11344

Projektin nimi: Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelma -hanke

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 9.6.2009 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kalajoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0185924-7

Osoite: Kalajoentie 5

Puhelinnumero: 08-46911

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kalajoki.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kalajoki.fi

Vastuuhenkilön nimi: Esa Siirilä

Asema: sivistystoimenjohtaja

Sähköposti: esa.siirila(at)kalajoki.fi

Puhelinnumero: 044-4691236

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Ylivieskan

Kunnat: Merijärvi, Kalajoki, Ylivieska, Alavieska, Oulainen, Sievi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Matkailuyrittäjät ja ohjelmapalvelu- sekä hyvinvointi- ja luontomatkailupalvelu -yrittäjät sekä matkailualan tukipalveluja tuottavat yritykset ja toimijat ( koulutus, konsultointi, kiinteistönhoito, -välitys, rakennus, yhdistykset, osuuskunnat, harrasteseurat), Kalajoen kaupunki sekä niiden henkilökunta Kalajoen matkailukeskuksen vaikutusalueella. Matkailutoimijoita on alueella hyvinkin laajalta alueelta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu myös välillisesti matkailualan toimijoiden asiakkaisiin parantuneina ja kehittyneinä sekä uusina palveluina. Alueen imago parantuu kun palveluiden tuottamisessa otetaan huomioon ympäristö ja asiakkaiden kokema laatumielikuva ja kehitetään prosesseja niiden huomioimiseksi. Toteutuessaan asettaa yhä korkeampia vaatimuksia myös alueen koulutus- ja tutkimusyksiköille ja infrastruktuurin ylläpitäjille, mutta toisaalta nämä vaatimukset parhaillaan kehittävät niiden toiminnan laatua. Esimerkkinä matkailualueen kierrätyksen ja hoidon sekä ylläpidon järjestäminen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 46, joista naisia 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 93, joista naisia 50

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa parannetaan matkailu- ja palvelutuotteiden laatua rakentamalla alueelle ympäristölähtöinen Green DQN. Alueella tehdään laatutyötä tukevaa tutkimusta ja henkilöstön että yritysjohdon koulutusta, käynnistetään laatu ja ympäristötiimit osaksi matkailuyhdistyksen toimintaa. Hankkeessa kehitetään asiakaslähtöisesti olemassa olevia sekä parannetaan palveluprosesseja, jotka konkretisoidaan ja lanseerataan sovitun laatukuvan mukaisesti markkinoille. Hankkeessa kehitetään henkilöstön ja johdon osaamista pyrkien vakiinnuttamaan jatkuva kehittäminen osaksi normaalia toimintaa. Hankkeen aikana verkostoidutaan tutkimuksen, kouluttajien sekä toisten matkailukeskusten että tukitoimialojen yritysten kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan alueen sisällä yrityksille ja matkailutoimijoille sekä sidosryhmille sähköpostilla. Myös paikallislehtiä voidaan hyödyntää tiedottamisessa sekä Kalajoki matkailuyhdistyksen sähköistä uutiskirjettä, jonka voi tilata Kalajoki Matkailuyhidstyksen www-sivuilta. Kehityksestä tiedotetaan aktiivisesti artikkelein lehtiin, puheenvuoroilla ja esiintymisillä seminaareissa, matkailukeskusten vertailuraporteista, tiedotustilaisuusia järjestetään mm. tutkimustuloksista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009: projekti tiedottaa 2 kertaa vuodessa alueen sähköisessä uutiskirjeessä sen tilaajille
ja sisäisessä tiedotuksessa (4-5 krt/2009) tehdään yhteistyötä matkailuyhdistyksen ja kaupungin kanssa. laaditaan lehdistötiedotteita 2 krt vuodessa sekä lehtiartikkeleita 1-2 kerta vuodessa.
2010: projekti tiedottaa 2 -4 kertaa vuodessa alueen sähköisessä uutiskirjeessä sen tilaajille
ja sisäisessä tiedotuksessa (ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa) tehdään yhteistyötä matkailuyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Laaditaan lehdistötiedotteita 2 krt vuodessa sekä lehtiartikkeleita 1-2 kerta vuodessa.
2011; projekti tiedottaa 2 -4 kertaa vuodessa alueen sähköisessä uutiskirjeessä sen tilaajille
ja sisäisessä tiedotuksessa (ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa) tehdään yhteistyötä matkailuyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Laaditaan lehdistötiedotteita 2 krt vuodessa sekä lehtiartikkeleita 1-2 kerta vuodessa. Kehitetään mobiilitiedotteita; sää, tapahtumat, ravintolat.
2012; projekti tiedottaa 2 -4 kertaa vuodessa alueen sähköisessä uutiskirjeessä sen tilaajille
ja sisäisessä tiedotuksessa (ilmestyy 8-10 kertaa vuodessa) tehdään yhteistyötä matkailuyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Laaditaan lehdistötiedotteita 2 krt vuodessa sekä lehtiartikkeleita 1-2 kerta vuodessa. Kehitetään mobiilitiedotteita; sää, tapahtumat, ravintolat.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 241

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 265

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 247

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 274 266

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa valmennettiin yrityksiä ja niiden henkilökuntaa sekä muita organisaatioita: Osallistujatavoite oli 46, projektissa oli mukana kaikkiaan 93 henkilöä, heistä naisia oli 50 (tavoite 31). Kaikki heistä olivat työssä avoimilla työmarkkinoilla myös projektin jälkeen. Projektissa tehtiin 1010 koulutus- ja henkilötyöpäivää, tavoite toteutui 73,8 %:sti. Projektissa oli mukana 17 yritystä, mikä ylitti tavoitteen (154,5 %).

Projektissa parannettiin matkailu- ja palvelutuotteiden laatua rakentamalla alueelle ja yrityksiin ympäristölähtöinen Green DQN-ohjelma 8 yritykseen ja kahdelle organisaatiolle. Laatukäsikirjan laati ja laatudiplomin sai 6 yritystä. Lisäksi laatukäsikirja laadittiin kahdelle organisaatiolle.

Alueella tehtiin laatutyötä tukevia asiakastyytyväisyys- ja loma-asukkaiden tarvetutkimuksia sekä henkilöstötyötyytyväisyyttä kuvaavia tutkimuksia henkilöstön viihtyvyyden ja myös osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi valmennettiin sesonkihenkilöstöä palvelun laadun ja palveluprosessiosaamisen parantamiseksi. Projektissa valmennettiin matkailualan yritysten ja tukialojen organisaatioiden henkilöstöä ja yritysjohtoa jatkuvassa palveluprosessien kehittämisessä ja laadun kehittämisessä sekä kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä. Projektin tuloksena osallistujien omaan arvioon perustuen laatu- ja palveluosaaminen osaaminen kasvoivat eniten ja myös asiakastyytyväisyys kehittyi, kuten myös taito kejhittää tuotteita ja palveluita, turvallisuussuunnitelu-taso kohentui ja kannattavuus sekä ympäristöosaaminen paranivat.

Projektissa verkostoitiin yrityksiä ja muita organisaatioita yhteistoimintaan alueen yhteisen laadun ja ympäristöosaamisen kehittämiseen laatutiimitoiminnalla. Laatutiimitoiminta koettiin hyödylliseksi ja sitä jatketaan alueella pari kertaa vuodessa.

Osaamista kehitettiin myös em. valmennuksia tukevalla vertailuoppimisen ohjelmalla, jossa toteutettiin kaksi benchmarking-matkaa kotimaan kohteisiin ja kome matkaa ulkomaisiin kohteisiin. Niistä haettiin ja löydettiin hyviä käytäntöjä ja ideoita sovellettavaksi oman alueen kehittämiseen. Osallistujien palautteen perusteella vertailuoppimis-prosessit saivat parhaat arvosanat kaikista toimenpiteistä: Ne koettiin hyödyllisiksi ja osallistujat kokivat oppineensa uusia asioita benchmarking-matkoilla.

Projektissa tehtiin tutkimuksia myös matkailun aluevaikutuksista hankkeen alkuvaiheessa ja lopussa. Niiden perusteella yritysten kannattavuus on liikevaihdon kasvamisen myötä kehittynyt positiivisesti, yritysten työllistävyys ja kansainvälisten asiakkaiden määrä ovat kehittyneet myönteisesti.
Tutkimusten valossa myös matkailualan merkitys aluetaloudelle kirkastui.

Projektin toimintaa täydennettiin viimeisenä vuonna 2013 kasvu- ja kansainvälisyysvalmennuksella, jossa tehtiin sekä yrityskohtaisia kasvu- ja kansainvälistymisstrategioita että alueellinen kasvu- ja kansainvälistymisstrategia ja toimenpidesuunnitelma- ja -kello. Projektin aikana työllistettiin nuoria naisia kesällä keräämään asiakastyytyväisyystutkimuksia, projektin aikana uusia työpaikkoja syntyi projektissa mukana oleviin yrityksiin, mutta niitä ei voida kohdentaa projektille yksistään.

Projektin tuloksena syntyi myösmatkailijoille suunnattu Eco Kalajoki opas kestävään matkailuun.

Projekti onnistui odotuksia paremmin osallistujien oman arvion mukaan.