Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11347

Projektin nimi: TOP-OPE

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Sastamalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0204964-1

Osoite: Ratakatu 36

Puhelinnumero: 03-52 121

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sasky.fi

Projektin kotisivun osoite: info.lpkky.fi/top-ope

Vastuuhenkilön nimi: Heikki Haavisto

Asema: vt. kehittämisjohtaja

Sähköposti: heikki.haavisto(at)sasky.fi

Puhelinnumero: 050 584 2583

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, , Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pälkäne, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Virrat, Ruovesi, Akaa, Orivesi, Ylöjärvi, Tampere, Punkalaidun, Urjala, Parkano, Vesilahti, Ikaalinen, Valkeakoski, Juupajoki, Kihniö, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä on noin 40 yritystä ja työelämän organisaatiota, joissa kuntayhtymän opettajat suorittavat työelämäjaksonsa. Opettajat lähtevät työpaikoille oppimaan työelämäkäytäntöjä sekä kehittämään työssäoppimis- ja näyttökäytäntöjä esimerkiksi hyödyntämällä uutta oppimisteknologiaa. Opettajat tutustuvat kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaan ja ymmärtävät liiketoiminnan edellytykset alan näkökulmasta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kuntayhtymän opiskelijat, joiden saamaan opetukseen ja näin ollen työllistymiseenkin projektin tuloksilla on vaikutusta. Kohteena ovat myös opettajia vastaanottavien työpaikkojen työpaikkaohjaajat, jotka perehdyttävät opettajat työhön ja osallistuvat kehittämiseen.

Välillisesti, kehitettävien käytäntöjen ja menetelmien kautta, projekti vaikuttaa myös muuhun oppilaitosten henkilöstöön.

Kehittyneiden yhteistyömuotojen ja - käytäntöjen käyttöön oton myötä projekti vaikuttaa välillisesti myös projektin ulkopuolisiin työpaikkoihin, joissa on oppilaitoksen opiskelijoita työssäoppijoina, sekä näissä työskenteleviin työpaikkaohjaajiin. Projekti vaikuttaa työelämään laajemminkin, kun valmistuneiden ja työelämään siirtyvien opiskelijoiden työelämäosaaminen ja työelämän käytäntöjen tuntemus paranevat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36, joista naisia 17

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keskeinen idea on kehittää opettajien työelämätietämystä työelämäjaksojen avulla ja näin lisätä oppilaitoksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Jakson aikana opettajalla on mahdollisuus kehittää oman alansa lähtökohdista ja kokeilujen kautta uusia malleja interaktiivisten oppimisympäristöjen hyödyntämisestä oman opetuksensa, työssäoppimisen ohjauksen ja työelämäosaamisen kehittämisessä. Samalla kehitetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen menetelmiä, välineitä ja laatua.

Kohderyhmänä on noin 40 yritystä ja työelämän organisaatiota, joissa kuntayhtymän opettajat suorittavat työelämäjaksonsa. Opettajille tulevat tutuksi mm. alan koneet ja laitteet sekä ohjelmat, työmenetelmät, työn organisointi, verkottuminen ja alihankinta sekä mahdollisesti myös yrittäjänä toimimisen edellytykset. Projekti lisää opettajien ammattitaitoa oman ammattialansa opettajana. Välillisesti se vaikuttaa opiskelijoihin niin, että he saavat ajanmukaiset työelämävalmiudet ja työllistyvät entistä paremmin. Opettajien osaamisen lisääntyminen lisää työssä jaksamista ja viihtymistä.

Opettajat ovat työpaikoilla kuulemassa ja näkemässä työelämän käytäntöjä, jolloin tietoisuus alan edellyttämästä osaamisesta päivittyy. Sitä kautta pystytään kehittämään opetussuunnitelmia ja koulutusta oikeaan suuntaan. Opettajat voivat entistä paremmin myös ohjata opiskelijoita yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan.

Työssäoppimisen käytännöt ja näyttöjen organisointi paranevat, kun prosessit kehittyvät ja opettaja pystyy paremmin rohkaisemaan työpaikkoja mukaan tähän toimintaan. Oppilaitosten ja työpaikkojen välisen tiiviin yhteistyön avulla löydetään yhteinen kieli, mikä lisää opetuksen laatua ja toisaalta työpaikkojen valmiutta vastaanottaa työssäoppijoita ja näyttöjä, kun termistö tulee tutuksi. Samalla hiljainen tieto siirtyy puolin ja toisin. Muunlainenkin yhteistyö ja osaamisen vaihto lisääntyvät: projektit, opinnäytetyöt, tieto työelämän koulutustarpeista, yritysvierailut.

Työssäoppimisen ohjaukseen saadaan uusia välineitä ja tekniikkaa, mikä tehostaa ohjausta ja vapauttaa opettajan resursseja muuhun opetukseen ja näin ollen lisää työssä jaksamista.

Osallistujien kartoituksen jälkeen tehdään suunnitelmat jaksojen toteutuksista, etsitään sopivat työpaikat, palkataan opettajille sijaiset ja perehdytetään opettajia ohjaavat työpaikkaohjaajat tehtäväänsä. Opettajan tehtävänä on raportoida jakson ja oman suunnitelmansa toteutumisesta. Nämä raportit ovat oleellinen osa projektin arvioinnissa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Kaikkien jaksoille osallistuneiden opettajien kehittämistyön tuloksena syntyy ideapakki, joka jää elämään projektin jälkeenkin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotustoiminta sisältyy kaikkeen projektin toimintaan eli sitä toteutetaan läpäisyperiaatteella koko projektin elinkaaren ajan. Hyvien käytäntöjen löytäminen, kehittäminen ja niistä tiedottaminen on hyvä keino parantaa toimintaan liittyviä tietoja ja taitoja. Tärkeä rooli tiedotuksessa on kaikilla toimintaan osallistuvilla.
Kohderyhmälle tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua projektiin jokaisessa yksikössä käytettävissä olevin keinoin (henkilöstökokoukset, sähköposti, henkilökohtaiset tapaamiset jne.) sekä kuntayhtymän omilla nettisivuilla. Kuntayhtymän johtoryhmä miettii tarkemmat tiedotuskanavat ja -menetelmät, jotta kaikki saavat tasapuolista, yhdenmukaista ja ajantasaista tietoa projektista.

Projektin tiedottaminen kohdistuu seuraaviin ryhmiin:
- kuntayhtymän henkilöstö
- johtoryhmä
- hallitus
- ohjausryhmän jäsenet
- rahoittajan edustajat
- oppilaitosten kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit
- sidosryhmät
- ammatilliset neuvottelukunnat ja toimielimet

Tiedottamisessa käytettävät välineet:
- projektin esite
- työelämäjaksojen raportit
- vapaamuotoiset tapaamiset
- kuntayhtymän nettisivut
- tapahtumat, messut
- olemassa olevat ja uudet yhteistyöverkostot ja niiden kehittäminen
- median käyttö
- henkilökohtaiset kontaktit

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tavoitteena on levittää tietoa onnistumisen edellytyksistä ja parhaista käytännöistä. Hyvien käytäntöjen ja tulosten levitystä toteutetaan lähes koko projektin ajan (kohta 9.1). Tärkeä rooli tulosten levittämisessä on toimintaan osallistuvilla opettajilla ja työelämäjaksojen yhteistyöyrityksillä.

Kohteet
- toimintaan osallistuvat ja muut yritykset ja niiden henkilöstöt paikallisesti, alueellisesti ja laajemmin
- yritysten verkostot
- osallistuvien oppilaitosten sidosryhmät ja verkostot
- ohjausryhmän jäsenet
- rahoittajan edustajat
- kuntayhtymän johtoryhmä ja hallitus
- muut viranomaiset ja päättäjät

Välineet ja aikataulu
- loppuseminaari syksyllä 2014, johon kutsutaan kuntayhtymän koko henkilöstö, työpaikkaohjaajia, sidosryhmiä, rahoittajan edustajia ym.
- raportit ajoitettuna rahoittajan ohjeiden mukaisesti
- vapaamuotoiset tapaamiset (jatkuvaa)
- projektin näkyminen kuntayhtymän nettisivuilla (jatkuvaa)
- tapahtumat, messut mahdollisuuksien mukaan
- olemassa olevat ja uudet yhteistyöverkostot (jatkuvaa)
- median käyttö mahdollisimman paljon
- henkilökohtaiset kontaktit (jatkuvaa)
- hankkeen loppujulkaisun kokoaminen, jossa kootaan hyvät käytännöt ja toimivat mallit projektin jälkeen hyödynnettäväksi

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 936

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 383

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 383

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

TOP-OPE projekti toteutettiin vuosina 2010-2014. Projektia haettiin alun perin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ammatillisten opettajien työelämätuntemuksen kehittämiseen. Vuonna 2014 toteutetun fuusion myötä projekti siirtyi Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoitavaksi. Opettajien työelämäjaksoja mahdollistettiin Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten (Kihniö, Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö) opettajille. Jaksot olivat pituudeltaan 4-8 viikon mittaisia.

Työelämäjakson suoritti yhteensä kuntayhtymän 36 eri ammattialan opettajaa. Muutamat heistä osallistuivat projektiin kahdesti tai suorittivat 8 viikon jakson kahdessa eri erässä. Opettajilta saadun palautteen perusteella jaksot olivat erittäin onnistuneita ja opettajat kokivat saaneensa vahvistusta omalle opetustyölleen sekä uusia kontakteja yrityselämään. Opettajat tutustuivat yritysten toimintaan ja saivat samalla ajantasaista tietoa ammattialansa toiminnasta sekä uusista koneista, laitteista ja käytettävistä materiaaleista.

Hankkeen tulokset vahvistavat, että yritysten ymmärrys opetussuunnitelmien sisällöistä, opiskelijoiden työssäoppimisjaksoista sekä ammattiosaamisen näytöistä kehittyivät opettajien työelämäjaksojen aikana. Työelämäjaksojen aikana opettajat peilasivat opetussuunnitelmien työelämävastaavuuksia ja hahmottivat eri tutkinnonosien ammattiosaamisen näyttöjen suorittamista työpaikoilla.