Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11348

Projektin nimi: PaBua yritykseen - palvelusta businesta

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0209599-8

Osoite: PL 700 (Wolffintie 34)

Puhelinnumero: 06 3248111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uwasa.fi/levon/

Projektin kotisivun osoite: Projektilla on ollut Facebookiin liitetty oma sivu projektin aikana.

Vastuuhenkilön nimi: Helena Eteläaho

Asema: koulutuspäällikkö

Sähköposti: helena.etelaaho(at)uwasa.fi

Puhelinnumero: 050 5928770

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan, Etelä-Pirkanmaan, Seinäjoen, Kyrönmaan, Ylä-Pirkanmaan, Tampereen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Lounais-Pirkanmaan, Suupohjan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Ilmajoki, Pirkkala, Kauhajoki, Nokia, Hämeenkyrö, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Ylöjärvi, Tampere, Lappajärvi, Isojoki, Parkano, Ikaalinen, Kurikka, Jalasjärvi, Kangasala, Lapua, Alavus, Lempäälä, Seinäjoki, Vimpeli, Vähäkyrö, Isokyrö, Mustasaari, Ähtäri, Laihia, Teuva, Töysä, Vaasa

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Tuotannolliset pk-yritykset ja niiden avainhenkilöt sekä yritysten avainasiakkaat. Tuotannollisista yrityksistä ensisijaisina kohderyhminä ovat metalli- ja huonekalu- (sisustus-)alan yritykset.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Yritysten kehittäjät ja korkea-asteen opettajat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 36, joista naisia 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä ja kilpailuedun lähteistä pk-yrityksissä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on tärkeää a) taloudellisista syistä (parempi kate, vähemmän herkkä suhdanteille) b) asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi (kokonaiskonsepti), c) kilpailullisista syistä (vaikeampi imitoitavuus). Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä tuotteiden rinnalle ja muuttamista liiketoiminnaksi (esim. kunnossapito, varaosapalvelut, asiantuntijapalvelut, suunnittelu- ja kehitys, neuvonta-, tuki- ja ylläpitopalvelut, logistiset palvelut, koulutus).

Liiketoimintakonseptointitutkimus ( M.Lindman ja J.Peltoniemi: Construction of Business Concepts, Vaasan yliopiston julkaisuja, Tutkimuksia 273, 2006) osoittaa, että konseptien kehittyminen saattaa olla liian pitkä oppimisprosessi (jopa 10 vuotta) ilman systemaattista kehittämistä. Deloitte Research konsulttitoimiston (raportti: The Service Revolution in Global Manufacturing Industries, 2006) mukaan palveluliiketoiminnan kannattavuus on jopa 75% korkeampi kuin valmistavan teollisuuden muiden liiketoiminnan osa-alueiden. Kuitenkaan yritykset eivät riittävästi hyödynnä tätä mahdollisuutta. Myös Etelä-Pohjanmaan alueella tehdyn Palveluliiketoiminnan tunnistus -projektissa on todettu palveluliiketoiminnan kehittäminen tärkeäksi.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pyritään tunnistamaan tuotannollisten pk-yritysten palveluliiketoiminnan kehittämistarpeet. Sen jälkeen rakennetaan yrityksille palveluliiketoimintakonseptit suhteessa yritysten asiakastarpeisiin sekä osaamisiin ja resursseihin. Saatujen kokemusten perusteella muotoillaan pk-yritysten palvleuliiketoiminnan konseptoinnin prosessimalli. Tämän jälkeen mallia levitetään korkea-asteen oppilaitoksiin kouluttamalla opettajia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin aikana tiedotamme sekä Levónin että partnereiden asiakaslehdissä, lehti-ilmoituksilla, henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä potentiaalisille yrityksille sekä hankkeen ohjausryhmälle. Hankkeelle luodaan omat kotisivut ja projektin aikana sivujen kautta tiedotetaan hankkeen etenemisestä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2010-2011
-tiedotetaan Levónin ja partnereiden kotisivuilla hankkeen käynnistymisestä ja palveluliiketoiminnan kehittämisen perusideoista.
2010 Levón lehdessä julkaistaan artikkeli hankkeesta
2011 päätösseminaarissa esitellään toteutuneita konseptointeja sekä osallistujien kokemuksia konseptointiprosessista.Seminaarit korkea-asteen opettajille, joissa käsitellään hankkeen tuloksia ja esitellään vaihtoehtoisia palvelujen tuotteistamisen malleja.
Hankkeen aikana kootaan tuotteistamisen malleista julkaisu, joka on hankkeen päätyttyä pdf-muodossa vapaasti ladattavissa Levón-instituutin sivuilta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 82 226

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 919

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

PaBua yritykseen-hanke (palvelusta businesta) käynnistettiin 1.1.2010 Vaasan yliopiston Levón-instituutin aloitteesta. Partnereina olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Pirkanmaan Yrittäjät r.y.
Hankkeen taustana oli tutkimukset sekä kokemukset palveluliiketoiminnan kehityksestä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä ja kilpailuedun lähteistä pk- yrityksissä. Kohderyhminä hankkeessa olivat tuotannolliset pk-yritykset ja niiden avainhenkilöt sekä yritysten avainasiakkaat.

Toteutussunnitelman mukaisesti aloitettiin tiedottamalla laajasti projektista, jotta saataisiin jokaiselle alueelle (Pohjanmaa, EP, Pirkanmaa) osallitujayrityksiä mukaan projektiin. Suunnitelmaan kuului aloitusseminaareja, workshopeja, koulutuspäiviä, yritysten kehitystailanteen ja palveluliiketoimintatarpeiden selvittämistä, analysointia sekä palveluliikteoimintakonseptin rakentamista yksittäisissä yrityksissä.

Laajasta tiedottamisesta ja myyntityöstä huolimatta osallistujayrityksiä ei onnistuttu saamaan hankkeeseen, ja hanke päätettiin aikataulun mukaisesti 31.12.2011. Projektitoimijoiden ovat analysointeet syitä siihen, että yrityksiä ei saatu mukaan, ja ne ovat mm. 1) ajoitus (taloudellinen tilanne) ja resursointi, 2) uusi ajattelutapa yrityksiin, joka on suuri muutosprosessi, 3) projektin tarjontalähtöinen myynti lähtökohtana sekä 4) kyseisen palvelun tuotteistaminen ei projektin käynnistäessä ollut viety loppuun.

Tuloksena projekti on herättänyt yrityksissä ajatukset palveluliiketoiminnasta sekä sen tuomista hyödyistä, ja varmastikin osa tavoitetuista yrityksistä toteuttavat idean jossain muodossa. Tuloksena on myös projektitoimijoiden sisäinen tieto ja osaaminen, sekä palveluliiketoiminnan periaatteista ja prosesseita että eri aluesta, alueiden käytännöistä ja alueiden yrityksistä. Sekä asia- että markkinatietoa voi hyödyntää tulevissa projekteissa. Hyvät käytännöt tiedon levittämisestä voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa.