Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11349

Projektin nimi: Meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutoshanke - Meriteollisuusyritysten uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen ja osaamisen varmistaminen

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun Seudun Kehittämiskeskus

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Osoite: Yliopistonkatu 27 a

Puhelinnumero: (02) 33 0000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.turunseutu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.rakennemuutos.fi

Vastuuhenkilön nimi: Niko Kyynäräinen

Asema: vt. elinkeinojohtaja

Sähköposti: niko.kyynarainen(at)turku.fi

Puhelinnumero: 050 5590538

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Laitila, Koski, Tl, Oripää, Aura, Marttila, Kaarina, Lieto, Turku, Vehmaa, Rusko, Pöytyä, Pyhäranta, Taivassalo, Somero, Uusikaupunki, Salo, Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ennen kaikkea Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuusyritykset, mutta kohderyhmään kuuluvat myös muiden alueiden meriteollisuusyritykset. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat muut kuin meriteollisuusyritykset (meriteollisuudelle toimittavat), sellaiset teknologiateollisuusyritykset, joille meriteollisuus on uusi liiketoiminnallinnen mahdollisuus. Meriteollisuus ja toimittaja yritysten määrä on arvioitu olevan 800-900, ja tämän hankkeen tavoitteena on olla yhteydessä ja kontaktoida n. 300 - 400 keskeisintä yritystä, joista konkreettisiin toimenpiteisiin ohjautuu n. 200 -250 yritystä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisen kohderyhmän muodostavat tuloksia hyödyntävät meri- ja metalliteollisuusyritykset, toimialalla toimivat viranomaiset sekä kansallisesti että alueellisesti ja toimialajärjestöt sekä kehittämisorganisaatiot ja esim. eri toimialoja tukevat osaamisklusterit. Välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset ja oppilaitokset, jotka toimivat tähän hankkeeseen valitun toimialan keskiön ulkopuolella, mutta osana toimijakenttää.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 120, joista naisten työpaikkoja 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 109, joista naisten työpaikkoja 3

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meriteollisuus on merkittävä osa varsinaissuomalaista teollisuustoimintaa ja telakan toiminta on keskeistä myös lukuisille verkostoyrityksille. Meriteollisuudessa toimii Varsinais-Suomessa noin 800-900 yritystä, joista valtaosa Turun seudulla. Lama on aiheuttanut vuosien 2009 ja 2010 aikana murrosvaiheen, jossa meriteollisuuden osaamisalueiden tuotteiden kysyntä on radikaalisti vähentynyt, osittain jopa pysähtynyt, ja johtanut tilauskantojen vähenemiseen. Meriteollisuuden kriisin arvioidaan jatkuvan ainakin vuosiin 2012 - 2013.
Turun seudulla lomautettujen ja irtisanottujen määrät kasvoivat teollisuudessa huomattavasti vuoden 2009 aikana ja Turun seudulla yritysten toimintaympäristö on edelleen vaikea. Henkilöstömäärän kehitys meriteollisuusyrityksissä arvioidaan selvästi negatiiviseksi. 1/3 yrityksistä ennakoi henkilöstön vähennystarpeita, lisäystarpeita vain joka 1/10.
Arvio henkilöstön vähennystarpeesta vuoden sisällä on noin 1100-1300 henkilöä, mutta yksittäistenkin yritysten ratkaisut voivat muuttaa määrää ratkaisevasti. ELY-keskuksen arvion mukaan Turun telakan hiljenemisen vaikutukset alueella olisivat noin 8000 htv ja yhteisöverojen pienenemisen kautta vaikutukset aluetalouteen merkittävät.
Varsinais-Suomen viranomaiset perustivat vuoden 2009 lopulla meriteollisuuden rakennemuutosseurantatyöryhmän - Kompassin- yritysten palveluiden tehostamiseksi koordinoiden, kehittäen ja hankkien rahoitusta meriteollisuuden yritysten kehittämistarpeisiin. Ryhmässä ovat edustettuina Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turun TE-toimisto, Finnvera, Finpro, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Teknologiateollisuus ry, STX Finland Oy, Metallityöväen liitto ry, Suomen Yrittäjät ja meriOSKE.
Syyskeväällä 2010 perustettiin myös alueellinen työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä, jonka tarkoituksena on jouduttaa ja toteuttaa alueellisella tasolla ja alueellisin keinoin nopeita päätöksiä työllisyys- ja rakennemuutostoimenpiteisiin. Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmään kuuluvat johtotasolla Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Raision kaupunki, Rauman kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turun TE-toimisto, Finnvera Oyj, SAK, Turun työvoiman palvelukeskus ja Suomen Yrittäjät ry.
Meriteollisuuden rakennemuutos -hankkeen tavoitteena on koordinoida ja tiedottaa toimijoita ja meriteollisuuden yrityksiä sekä yksityisiä henkilöitä rakennemuutostoimien osalta sekä toimia Kompassi -ryhmän tukena tehostaen alkavia ja toimivia rakennemuutoshankkeita varmistaen niiden toimiva vuoropuhelu ja yhteistyö, tukea uusien hankkeiden valmistelua ja ohjata yrityksiä kehittämishankkeiden piiriin. Lisäksi tavoitteena on yritysten ja toimialan verkostojen uudistuminen ja toimintakyvyn edellytysten varmistaminen sekä yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen liiketoiminta- ja asiakaslähtöisesti.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Koska hanke toimii eri toimijoiden yhteisenä toimenpiteenä, on tärkeää, että tiedotus on määrätietoista ja strategista. Hankkeen toteutuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, että eri osapuolet ja yritykset sitoutuvat hankkeen toimenpiteisiin ja tiedottamiseen yhteisenä rintamana.
Hankkeen tiedotuksessa hyödynnetään rakennettavia viestintäkanavia sekä erityisesti Kompassi -työryhmän eri osapuolten kanavia. Näin hankkeen kannalta keskeiset kohderyhmät saavutetaan tehokkaasti. Monipuolisia tiedotusresursseja käytetään erityisesti hankkeen tulosten levittämiseen. Hankkeesta ja sen tuloksista kirjoitetaan eri toimijoiden lehdissä ja foorumeilla, esimerkiksi Meriklusteriohjelman sivuilla, osaamiskeskusten omilla foorumeilla (lehdet, sähköiset uutiskirjeet).

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen on hankkeen onnistumisen ja toimenpiteiden jatkon kannalta ensiarvoista. Hyvät käytännöt levitetään ennen kaikkea mukana olevien osapuolten omissa prosesseissa ja toimenpiteissä. Kompassi-työryhmä muodostaa ainutlaatuisen verkoston, joka pystyy viranomaistyönä levittämään hyviä käytäntöjä. Meriteollisuuden yritykset muodostavat jo toimivia liiketoimintaa ja edunvalvontaan perustuvia verkostoja. Hankkeen aikana saadut kehitystoimet ja hankkeet tehostavat näitä verkostoja erityisesti kun suunnitellaan ja toteutetaan uusia liiketoimintakonsepteja ja -toteutustapoja tai kehitetään uusia tuotteita ja palveluja. Nämä tulevaisuuden verkostot muodostavat uudenlaiset meriteollisuuden kentän, joka kykenee levittämään hankkeessa saatuja hyviä käytäntöjä osana liiketoimintaansa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 530 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 530 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 738 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 736 589

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toimi yritysten kumppanina rakennemuutoksessa. Tehtävänä sillä oli yritysten ohjaaminen ja auttaminen meri- ja metalliteollisuuden talouskriisissä. Keskeisimpiä toimintoja olivat yritysneuvonta ja -konsultointi, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen, tapahtumien ja koulutusten järjestäminen, tiedottaminen ja meriteollisuuden tilanteen seuranta.

Hankkeen henkilökuntaan kuuluivat rakennemuutosjohtaja Ari Nousiainen, tiedottaja Terhi Luukkainen, projektisuunnittelijat Marita Heinä (toukokuu 2012 asti) ja Paula Pelkola (toukokuu 2012 alkaen) sekä teollisuusasiamies Seppo Torikka.

Aktiivisen tiedotuksen piirissä oli 710 yritystä, joista noin 450-500 oli meriteollisuusyrityksiä. 209 yrityksen kanssa käytiin neuvottelemassa tai oltiin muutoin laajemmin tai syvemmin kontaktissa. 125 yrityksessä käynnistettiin kehittämishanke tai muuta liiketoimintaa eteenpäin vievää toimintaa. Projekti myötävaikutti vähintään 109 työpaikan syntyyn. Lisäksi monien työpaikkojen voi katsoa säilyneen neuvotatoimenpiteiden ansioista.

Yhdessä MeriMYY-hankkeen kanssa Konsulttipooli-palvelutuote, jossa yrityksille tarjottiin mahdollisuus maksuttomaan kartoitus- ja kehittämispäivään. Näistä vastasivat kilpailutuksella valitut 16 asiantuntijayritystä.

Hankkeelle luotiin oma internet-sivusto, jossa kerrottiin mm. yritysten kehittämis-, rahoitus. kansainvälistymis-, koulutus- ja työvoimapalveluista. Sivuista tuli yksi keskeinen meriteollisuusyritysten ja meriteollisuuden kanssa työskentelevien tahojen tiedonvälityspalvelu ja sen ylläpitämisestä tuli yrityksiltä laajasti kiitosta.

Aktiivisen sähköpostitiedottamisen piirissä oli n. 640 yritystä. Eri aihepiireistä järjestettiin 13 tilaisuutta , joihin osallistui 266 yrityselämän toimijaa.

Rakennemuutostoimisto oli mukana perustamassa meri- ja metalliteollisuusprojektien yhteistä Murtovesi-verkkolehteä, joka yhdisti eri hankkeiden voimavarat ja keskitti viestintää yritysten ja sidosryhminen suuntaan.