Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11350

Projektin nimi: Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.1.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Osoite: Mattilanniemi 2

Puhelinnumero: 014 260 1211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jyu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ks-x.fi

Vastuuhenkilön nimi: Antti Hautamäki

Asema: tutkimusprofessori

Sähköposti: antti.e.hautamaki(at)jyu.fi

Puhelinnumero: 050-5639464

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kehittämisen kohteena on alueen innovaatiivisten toimijoiden verkosto.
Sen osapuolia ovat alueen yritykset, julkinen sektori, tutkimuslaitokset ja oppilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat. Keskeinen kohderyhmä ovat osaajat, joita pyritään innostamaan mukaan luomaan ja tavoittelemaan yhteistä Innovaatiokeskittymän visiota. Saarijärven-Viitasaaren alueelle kohdistuu arvioilta 1% hankkeen budjetista.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Laajempana kohderyhmänä toimenpiteiden osalta voidaan nähdä rakennemuutostyöryhmän havaintojen mukaisesti
- 500 aktiiviseen kehittämiseen halukasta yritystä
- 760 akateemista työtöntä
- 1000 yrityksistä irtisanottua/lomautettua henkilöä

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 118, joista naisia 53

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Jyväskylän seudun innovaatiokeskittymäprosessia eli seudun kehittymistä kohti globaalisti kilpailukykyistä innovaatiokeskittymää.

Selvitettävänä on aloitteita seuraavilta toiminta-alueilta 1) palvelujen kehittäminen 2) tutkimus- ja koulutuskeskittymät 3) luovat alat ja toimintaympäristöt.

Hankkeen tavoitteena on selvittää ja viedä eteenpäin toiminta-alueiden potentiaalia ja merkitystä. Toiminta-alueiden keihäänkärjet tähtäävät uudentyyppiseen liiketoimintaan sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden tiivistyvään yhteistyöhön ja verkottamiseen alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Samalla hankkeessa tuotetaan perusteltua tietoa innovaatiokeskittymän kehittämiseksi.

Hankkeessa toteutetaan seminaareja, työpajoja, haastatteluita ja selvityksiä. Hankkeen aikana kutsutaan yhteistyöhön ja kehittämiseen halukkaat aktiiviset yritykset sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot. Toimenpiteiden toteuttamisessa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevia palvelurakenteita ja prosesseja sekä vahvistamaan keskinäistä vuoropuhelua kehittäjäorganisaatioiden välillä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa tiedottamisen keskeinen painopiste ja tavoite on aktivoida laaja yhteistyöverkosto työskentelyn tueksi. Tähän on olemassa hyvä perusta rakennemuutostyöryhmän työn pohjalta sekä Jyväskylän yliopiston ja Agora Centerin laajan yhteistyöverkoston kautta.

Hankkeelle perustetaan oma internetsivusto.

Lisäksi hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti mediatiedottein ja JY:n järjestämissä toimittajatapaamisissa.

Loppuvaiheessa tiedotetaan kohdennetusti tulosten julkaisusta ja hankkeen aikana soveltuvista osatuloksista julkaistaan lehdistötiedotteita osaprojekteittain laajan näkyvyyden takaamiseksi. Lisäksi tiedotetaan erityisen vahvasti hankkeen kohderyhmille.

Projektin loppuraportti toimii osaltaan tiedon levittäjänä niin lopputuotoksesta kuin sen toteutusprosessista, sekä näihin molempiin liittyvistä hyvistä käytännöistä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Prosessiin ja menetelmiin liittyviä kokemuksia levitetään avoimesti sekä varsinaisten hankkeen osallistujatahojen piirissä että laajemmin mm. tutkimusartikkelien ja loppuraportin muodossa. Projektin tuotokseen ja sen käyttöön liittyviä hyviä käytäntöjä välitetään laajasti erityisesti projektin loppuvaiheissa innovaatiokeskittymän kaikille osapuolille ja tulosten hyödyntäjille yhteisten toimintamallien aikaansaamiseksi.

Tiedon levittämisessä hyödynnetään niin Jyväskylän yliopiston kuin projektin osatoteuttajien laajoja
yhteistyöverkostoja ja hankkeen aikana syntyneitä uusia yhteyksiä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 398 775

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 394 319

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 498 469

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 492 906

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli vahvistaa Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen innovaatiokeskittymäprosessia.

Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja edistää keihäänkärkien (toiminta-alueiden) potentiaalia ja merkitystä Keski-Suomessa. Keihäänkärjet olivat 1) palvelujen kehittäminen, 2) tutkimus- ja koulutuskeskittymät ja 3) luovat alat ja toimintaympäristöt. Kyse oli kokonaan uusien taloudellisten tukijalkojen kehittämisestä. Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tukemana luovien alojen ja toimintaympäristöjen merkitys keskeisenä osana innovaatiokeskittymää on nähty tärkeänä. Tavoitteena oli myös tukea Keski-Suomen tiede- ja teknologiaosaamista ja lisätä tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta alueella. Palvelujen kehittämisessä lähtökohtana oli tarjota riittävää perusymmärrystä palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun. Palvelumuotoilun merkitystä painotettiin eri kohderyhmille palveluiden kehittämisessä ja palveluinnovaatioiden syntymisessä.

Palvelujen kehittäminen -keihäänkärjessä tehtiin uusia aloitteita ja työryhmiä, jotka jatkavat hankkeen päättymisen jälkeenkin. Tällaisia olivat esimerkiksi julkisten tilojen käyttöön, näiden hyödyntämiseen ja hyvinvointia edistämään syntynyt Talk Tank -työryhmän Tilaa! -keskustelukoonti sekä Nuorten Design Skool! -yhteistyöryhmä nuorten osallistamiseksi palvelujen suunnitteluun. Kaupunkiagentit -työryhmän tavoitteena oli tarkastella kaupunkisuunnittelua palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Edelleen kokoontuva työryhmä edustaa taiteen, viestinnän, kulttuuripolitiikan, insinööritieteiden ja muotoilun näkökulmia ja pyrkii edistämään uusia moderneja suunnittelun menetelmiä ja prosesseja kaupunkisuunnitteluun. Yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jykesin kanssa käynnistettiin palveluiden kehittämisen prosessi seminaarilla, joka oli suunnattu maakunnan kärkiklusterien yrityksille. Yhteistyön tarkoituksena on jatkua ja tässä työssä korkeakoulujen ja kehittämisyhtiön tulisi toimia yhdessä toistensa tarjontaa täydentäen.

Keihäänkärjen projektitutkija osallistui Päijänteen kehittämisen yhteistyöryhmään. Työryhmään kuuluivat projektitutkijan lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan, matkailun ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoita sekä Päijänteen rantamailla -osuuskunnan edustaja.

Tutkimus- ja koulutuskeskittymän toiminta-alueen ytimessä olivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu innovaatiokeskittymän aktiivisina toimijoina, uuden tiedon tuottajina ja testaajina ja osaamisen kehittäjinä. Yhteistyötä tehtiin useissa tapahtumissa ja erilaisilla foorumeilla. Toimintasuosituksina koottiin kahdeksan keskeistä haastetta tutkimus- ja koulutusyhteisön kehittämiseksi. Kansainvälinen toiminta liittyi hyvien käytänteiden hakemiseen ja maailman johtavien asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin.

Luovan alan toimijoita osallistui projektiin mukaan laajasti yli perinteisten sektorirajojen. Erityisesti toiminta-alueen puitteissa edistettiin nuorten toimijoiden verkottumista ja yhteistyötä luovilla aloilla. Lisäksi edistettiin nuorten yrittäjien ja naisjohtajien keskinäistä verkottumista. Projekti osallistui alueen olemassa olevien toimintaympäristöjen, kuten saunakulttuurin ja Lutakko Living Labin kehittämiseen sekä selvitti uusien avauksien, kuten kulttuurisen hyvinvointikeskuksen ja ruokakulttuurikeskuksen mahdollisuuksia. Eri kaupunkeja Euroopassa vertailtiin luovien toimintaympäristöjen näkökulmasta.

Kaikista keihäänkärjistä laadittiin kuvaus toiminta-alueen tilasta ja kehitysnäkymistä Keski-Suomessa. Lisäksi keihäänkärjissä saatettiin keskeisiä toimijoita yhteen ja vahvistettiin näiden yhteistoimintaa. Toiminta-alueiden kehittäminen oli keskeinen osa innovaatiokeskittymän tiekarttaa eli innovaatiokeskittymäprosessin etenemistä Keski-Suomessa. Tästä kokonaisprosessista julkaistiin strategiaraportti Tiekartta Keski-Suomen innovaatiokeskittymään. Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projektissa tuotettiin suunnitelman mukaisesti seuraavat strategiadokumentit, analyysiraportit ja konkreettiset toimintasuositukset (loppuraportit):
- X1
- X2 Tiedon siirtämisestä yhdessä luomiseen
- X3 Palveluinnovaatiot sommittelua
- X4 Luovat toimintaympäristöt benchmarking -kortit
- Näkökulmia innovaatiokeskittymän rakentumiseksi Jyväskylän seudulle
- Tiekartta Keski-Suomen innovaatiokeskittymään (yhdessä Innovaatiokeskittymän toimintamalli -hankkeen kanssa)
- Palvelumuotoilu muutoksen edistäjänä -luku Suuntana innovaatiokeskittymä -kirjassa

Loppuraportit on luettavissa myös sähköisessä muodossa projektin internetsivuilla osoitteessa: http://www.ks-x.fi/

Projektin nopeasti vaikuttavina tuloksina on erityisesti ihmisten syvenevä yhteistyö, yhdessä luominen.

Pidemmällä aikavälillä kyetään entistä paremmin a) tukemaan palveluliiketoiminnan kehittymistä, b) vahvistamaan tiede- ja teknologiaosaamisen hyödyntämistä Keski-Suomen yrityksissä ja c) edistämään luovien toimialojen yrityskannan kehittymistä.