Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11361

Projektin nimi: Paikantaja - alle 25-vuotiaiden työllistymisen tukeminen ammatillisen ohjauksen ja seurannan avulla

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.1.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hyria koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2250205-2

Osoite: PL 67, Torikatu 18

Puhelinnumero: (019)778 3000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hyria.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hyria.fi/projektit/paikantaja

Vastuuhenkilön nimi: Kai Heimonen

Asema: Täydennyskoulutusjohtaja

Sähköposti: kai.heimonen(at)hyria.fi

Puhelinnumero: 040-501 9464

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Hausjärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kuntien alle 25-vuotiaat työttömät ammatillisen perustutkinnon suorittaneet nuoret.

Perustutkintoon opiskelevat nuoret, joiden siirtymistä ammatillisista opinnoista työelämään pyritään edistämään ohjauksen ja työelämävalmennuksen avulla.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1/ Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kunnat, jotka saavat nuoria pois työttömyystilastoista ja hyötyvät sekä suoraan että välillisesti työttömyyskustannusten vähenemisestä, verotulojen noususta ja pitkittyneen syrjäytymisen aiheuttamien kustannusten syntymättä jäämisestä
2/ Hyria koulutus Oy ja muut ammatilliset kouluttajat, jotka voivat hyödyntää projektin tuloksia
- työelämän näkemyksiä tutkinnon suorittaneiden osaamistasosta ja erityisesti niistä asioista, joihin kaivataan lisää osaamista
- työllistävän koulutuksen mallia
3/ Seudun yritykset, ensisijaisesti pk-yritykset, joiden työllistämistarve on usein piilossa, mutta jotka saadessaan työssäoppijaksi motivoituneen nuoren päätyvät palkkaamaan tarpeeseensa tekijän.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 200, joista naisia 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 595, joista naisia 318

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoite:
Projekti ehkäisee ammatillisen tutkinnon suorittaneiden alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Projektissa edistetään aktiivisin, myönteisin toimin ammattiin valmistuneiden työhön sijoittumista ja kiinnittymistä.

Projektin ensisijaiset kohderyhmät:
1/ Alle 25-vuotiaat ammatillisen perustutkinnon suorittaneet nuoret, jotka eivät ole työllistyneet valmistumisensa jälkeen, saavat lisää työelämässä tarvittavia taitoja, pystyvät laajentamaan näkemystään mahdollisista työpaikoista ja saavat valmiuksia työllistää itsensä yrittäjinä
2/ Oppilaitoksen perustutkinto-opiskelijat, joiden siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään projektissa pyritään tukemaan

Projektin toimenpiteet:
1/ Tuetaan ammattiin valmistuneiden nuorten työllistymistä henkilökohtaisen ohjauksen ja valmennuksen kehittämisen avulla. Ohjauksessa kartoitetaan nuoren osaaminen, määritellään henkilökohtainen palvelutarve ja etsitään nuorelle yksilöllinen ratkaisu työllistymispoluksi. Ohjaus painottuu toisaalta työelämävalmiuksien, toisaalta ammatillisten valmiuksien parantamiseen. Vahva henkilökohtainen tuki ja valmennus sisältyy prosessiin. Työelämän edustajat toimivat välttämättömien työelämävalmiuksien arvioijina.
2/ Kartoitetaan nuorten työllistymistilanne 1-2 vuotta ammattiin valmistumisen jälkeen. Kartoituksen avulla kehitetään nuorten työllistymistä tukevaa valmennusta.
3/ Toteutetaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille suunnattuja yrittäjyysopintoja, joiden avulla madalletaan nuorten kynnystä työllistyä aloilla, joilla työntekijät usein toimivat yrittäjinä.
4/ Aloitetaan opintojen päättämisen nivelvaiheen tukimuotojen kehittäminen ja pilotointi. Tavoitteena on projektin pysyvän vaikutuksen siirtäminen käytännöiksi oppilaitoksen toimintaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen kiinnitetään huomiota jo opintojen aikana.

Projektin tulokset:
1/ Projektissa toteutettuun ohjaukseen osallistuu vähintään 200 nuorta. Ohjaukseen osallistuneista 90 % joko löytää paikan avoimilta työmarkkinoilta, työllistyy oppisopimuksella tai jatkaa opintojaan.
2/ Projekti ehkäisee syrjäytymistä yksi nuori kerrallaan.
3/ Projekti lisää siihen osallistuneiden nuorten ammatillisia valmiuksia ja henkistä hyvinvointia.
4/ Projektin avulla kartoitetaan työelämän näkemys ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten osaamistasosta ja osaamisen kehittämiskohdista.
5/ Oppilaitokseen syntyy ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille suunnattuja yrittäjyyden edistämisen malleja.
6/ Oppilaitokseen syntyy malli, jonka avulla seurataan systemaattisesti opiskelijoita valmistumisen jälkeen ja tarjotaan heille tarvittaessa tukea oman paikan löytämisessä, ja kannetaan näin vastuuta omista opiskelijoista myös opintojen päätyttyä.
7/ Projektin aikana aloitetaan kokeiluna perustutkintoon opiskelevien työelämään ohjaus, jonka tavoitteena on edistää siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jossa määritellään tiedottamisen tavoitteet ja sisältö, kohderyhmät, menetelmät, aikataulu ja kustannukset koko hankkeen toteutusajalle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään jo hankkeen aikana toteuttajaorganisaation sisällä, sidosryhmille sekä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Projektin etenemisestä ja tuloksista kerrotaan toteuttajan www-sivuilla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 226 644

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 797

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 746

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Paikantaja-projektin keskeiset toimenpidekokonaisuudet olivat:
1) Paikantaja-koulutukset 2010-2012
2) Sijoittumiskysely Hyriasta 2010-2012 valmistuneille
3) Työelämään 1-2-3-valmennukset ammattiin opiskeleville
Paikantajaan osallistui yhteensä 688 henkilöä.

Paikantaja-ryhmiä toteutettiin vuosina 2010-2012 yhteensä 9 kpl ja niihin osallistui 153 nuorta. Projektin toteuttaman henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla toteutettiin Paikantaja-työvoimakoulutusta, jonka opiskelijat olivat projektin osallistujia. Opiskelijat olivat alle 25-vuotiaita ammatillisen perustutkinnon suorittaneita nuoria, joiden kotikunta oli Riihimäki, Hyvinkää tai Hausjärvi. Osallistujavalinnat tehtiin yhteistyössä Riihimäen ja Pohjois-Uudenmaan / Hyvinkään TE-toimistojen kanssa.

Lopullinen tulos vuosina 2010-2012 projektissa aloittaneiden Paikantaja-koulutukseen osallistuneiden tilanteesta on:
* Yhteensä 9 ryhmää
* Yhteensä 153 Paikantajassa aloittanutta
* Keskeyttäneet 11 (7 %)

* Paikantajan suorittaneet, yhteensä 142:
- 96 / 68 % työllistynyt
- 25 / 18 % opiskelee (amm.lisäkoulutus, AMK, toinen perustutkinto)
- 15 / 11 % työtön (sis. nuorten pajalle tai TYPin asiakkaiksi siirtyneet sekä sellaiset, joihin ei saada yhteyttä)
- 6 / 7 % muu (ase-/siviilipalvelus, vanhempainvapaa)

Paikantaja-projektissa toteutetun sijoittumiskyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Hyriasta valmistuneiden nuorten työllistymistilanne 1-2 vuotta valmistumisen jälkeen. Sijoittumiskysely toteutettiin 2010, 2011 ja 2012 kevätlukukauden aikana valmistuneille. Tulokset antavat organisaatiolle tietoa, miten valmistuneet ovat sijoittuneet. Kysely selvitti myös koulutuksen vaikuttavuutta nuoren elämässä, ja sillä hankittiin palautetta ammatillisesta koulutuksesta ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.

Kolmantena toimenpiteenä projektissa kehitettiin Paikantaja-koulutuksesta saatujen kokemusten pohjalta uusia toimintatapoja "opintojen päättämisen nivelvaiheeseen" helpottamaan opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymistä. Tavoitteena oli projektin pysyvän vaikutuksen siirtyminen käytännöiksi oppilaitoksen perustoimintaan siten, että valmistuvien opiskelijoiden työllistymiseen kiinnitetään tehostetusti huomiota jo viimeistään toisesta opiskeluvuodesta lähtien.

Perustutkinto-opiskelijoille toteutettujen Työelämään 1-2-3-kurssien sisällössä ja toteutustavassa huomioitiin eri vuosikurssien opiskelijoiden osaaminen, työssäoppimiseen ja työnhakuun liittyvät tavoitteet sekä opetukselliset päätavoitteet. Työelämään 1-2-3-ryhmien toteutukseen osallistui projektihenkilön lisäksi aina myös ryhmän oma ammatillinen opettaja. Näin Paikantajan työllistymistavoitteita saatiin levitettyä laajemmin Hyrian henkilöstölle. Projektin päätyttyä Työelämään-kurssit toteutetaan osana ammatillisia opintoja ja niistä vastaavat pääasiassa ammatinopettajat. Ammatillisella opettajalla on opiskelijoiden kannalta keskeinen rooli sekä henkilökohtaisen palautteen antajana että alakohtaisen työelämätietouden tuojana.

Paikantaja-kokonaisuus oli aktiivinen ja toimiva tapa kiinnittää nuoret omien tulevaisuudensuunnitelmiensa ääreen ja saada nuoret pois tukitoimien piiristä. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, parhaat käytännöt ja menetelmät ovat siirrettävissä myös uusiin valmennuspalveluihin. TE-organisaation ja valmentavan organisaation yhteistyössä myös uusien valmennustuotteiden avulla voidaan haluttaessa luoda palveluprosessi tai palveluyhdistelmä, jossa yhdistyvät henkilökohtainen ohjaus ja ryhmämuotoisesti hankittavat työnhaun valmiudet.

Nuorisotakuun vaikuttava toteuttaminen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen järjestäjä kiinnittää omalta osaltaan huomiota opiskelijoiden valmistumisen jälkeiseen kiinnittymiseen työelämään. Paikantajassa on luotu käytänteitä sille, miten työssäoppimista voidaan hyödyntää opiskelijoiden työllistymisen tukena. Projektissa havaittiin, että työnantajilla on sekä halua että myös piilevää tarvetta palkata nuoria, mutta tarvitaan jokin toimija tai foorumi, jolla nuori ja työnantaja voivat kohdata ja tutustua toisiinsa.

Jatkossa on tarpeen yhdistää opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen tarpeet ja käyttää työssäoppimista välineenä, jonka avulla yhdistetään pedagogiset tavoitteet, opiskelijan ammatilliset ja uratavoitteet sekä madalletaan yritysten kynnystä toimia työssäoppimispaikkana ja tulevaisuuden työnantajana ammattiin valmistuneelle nuorelle. Tässä voidaan hyödyntää Paikantaja-hankkeessa saatuja kokemuksia sekä opiskelijoilta ja työnantajilta saatua palautetta siitä, mitkä ovat ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden työllistymisen reunaehdot ja minkälaisia työelämävalmiuksia nuorille tulisi jo opintojen aikana tarjota.