Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11365

Projektin nimi: URHOKO Urologisten hoitajien verkostokoulutus

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2010 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0215606-8

Osoite: Keskussairaalankatu 7

Puhelinnumero: 03-81911 (vaihde)

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.phsotey.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Mervi Luoma

Asema: va.ylihoitaja

Sähköposti: mervi.luoma(at)phsotey.fi

Puhelinnumero: 03-81911 (vaihde)

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon terveydenhuoltohenkilöstö. Päijät-Hämeen alueella toimivat yksityiset terveyspalvelujen tuottajat.

Ydinryhmä (15): Urologisen asiantuntijahoitajan koulutukseen osallistuvat sairaanhoitajat/terveydenhoitajat/fysioterapeutit terveyskeskuksista, saavat urologisen asiantuntijahoitajan pätevyyden. Ammatillinen täydennyskoulutus, jonka laajuus on 30 op. Osallistuvat ydinryhmälle suunnattujen luentojen lisäksi kaikille suunnattuihin luentoihin.

Osastojen hoitohenkilökunta (n.100) Osallistuvat valikoituihin ydinryhmälle suunnattuihin ja kaikille suunnattuihin luentoihin. Saavat osallistumistodistuksen. Opintojen laajuus 3 op.

Kaikkien projektiin osallistuvien organisaatioiden terveydenhuoltohenkilöstö:lääkärit ja hoitajat Yhteiset lääketieteelliset ja hoitotyön luennot (n. 85). 2 yksittäistä koulutuspäivää

3.3 Välilliset kohderyhmät

Päijät-Hämeen aikuiset, jotka tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa virtsaoireiden ennalta ehkäisyssä ja hoidossa

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 200, joista naisia 190

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89, joista naisia 86

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14, joista naisten tutkintoja 14

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ikääntymisen aiheuttamat muutokset elimistössä lisäävät virtsaummen ja virtsankarkailun riskiä. Kyseiset oireet liittyvät moniin sairauksiin. Virtsaaminen voi vaikeutua kirurgisten toimenpiteiden tai tutkimusten aikana tai sen jälkeen. Lyhentyneiden hoitoaikojen vuoksi oireet saattavat tulla esiin vasta kotona. Pitkittynyt ja tunnistamatta jäänyt virtsaumpi voi aiheuttaa virtsarakon ylivenymisen ja munuaisvaurion. Virtsankarkailun syy tulisi selvittää, koska sitä voidaan hoitaa. Virtsankarkailu aiheuttaa yksilölle ahdistusta, masennusta, eristäytymistä, häpeää, ongelmia työelämässä, parisuhteessa ja harrastuksissa. Virtsankarkailu ennustaa laitoshoitoon joutumista kotipalvelun asiakkailla. Iho-ongelmista vaativimpia ovat vaippahoidossa olevien potilaiden makuuhaavojen leikkaushoito. Yhteiskunnan kannalta virtsankarkailun on arvioitu olevan kustannuksiltaan yhtä suuren kuin diabeteksen hoidon.

URHOKO -projektin tavoitteena on parantaa virtsaoireisen potilaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta, sekä virtsaoireiden ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on yhtenäistää Päijät-Hämeen alueen virtsaoireisten aikuisten hoitokäytännöt siten, että hoito perustuu näyttöön.

Yksilön kannalta kysymys on terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisestä ja elämänlaadun parantumisesta. Kansantalouden näkökulmasta virtsaoireiden oikea-aikainen näyttöön perustuva hoito ehkäisee lisäkustannuksia. Hoitajan näkökulmasta asiantuntijuus lisää työhyvinvointia ja sitoutumista. Lääkärin ja asiantuntijahoitajan väliset konsultaatiot tukevat työnjakoa ja yhteistyötä.

URHOKO-projektissa:

1.Tuotetaan Päijät-Hämeen alueelle toimintamalli virtsaoireisen potilaan hoidon porrastuksesta, joka perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja virtsaoireisen miehen hoitoketjumalliin.

2. Kehitetään perusterveydenhuoltoon lääkäri-hoitaja -työparityöskentely virtsaoireisen potilaan hoitoon.

3. Koulutetaan urologiset asiantuntijahoitajat Päijät-Hämeen alueen perusterveydenhuoltoon ja yksityisiin terveyspalveluihin. Koulutuksen laajuus on porrasteinen: 3 koulutustasoa, joissa osanottajien määrä on yhteensä noin 200 ammattihenkilöä.

4. Luodaan verkostomainen alueellinen toimintatapa, jossa perusterveydenhuollossa työskentelevät koulutetut urologiset asiantuntijahoitajat voivat hyödyntää erikoissairaanhoidossa työskentelevien uroterapeuttien ammattitaitoa.

5.Kehitetään hoitajille ja lääkäreille urologista verkkomateriaalia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin alussa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuuksia Päijät-Hämeen alueen terveyskeskuksissa ja yksityisille terveyspalvelujen tuottajille. Samalla rekrytoidaan osallistujia.

Projektin aikana toteutettavissa työpajoissa ja työyhteisöjen koulutuksissa uusia käytäntöjä pyritään juurruttamaan työyksiköihin.

Vastaanottojen toiminnasta tiedotetaan terveyskeskusten infokanavilla. Paikallisissa lehdissä ja terveyspalvelujen kotisivuilla informoidaan kansalaisia uudesta toiminnasta.

Projektin toteutuksesta ja tuloksista kerrotaan terveysalan ammattilaisten lehdissä ja koulutustilaisuuksissa valtakunnallisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektia esitellään kansallisissa urologien, gynekologien ja urologisten hoitajien koulutuksissa projektin aikana ja sen päätyttyä. Ensimmäinen valtakunnallinen projektin esittely on ICS/Finland-Kontinenssiklubin koulutustilaisuus Helsingissä 17.9.2010.

Projektia esitellään kansallisissa perusterveydenhuollon lääkärien ja hoitajien koulutuksissa projektin aikana ja sen päätyttyä.

Päijät-Hämeen alueelle tuotettu urologisten hoitajien verkostomainen toiminta ja koulutus voidaan soveltaa valtakunnalliseen käyttöön.
Urologinen verkkomateriaali voidaan jakaa valtakunnalliseen käyttöön

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 893

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 420

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 257 584

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 824

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena on tuottaa Päijät-Hämeen alueelle toimintamalli virtsaoireisen potilaan hoidon porrastuksesta, joka perustuu Käypä Hoito -suosituksiin ja alueelliseen virtsaoireisen miehen hoitoketjumalliin. Projektissa koulutetaan Päijät-Hämeen alueen kuntiin ja eri hoitoyksiköihin asiantuntijoita, jotka pystyvät auttamaan virtsaoireisia potilaita ja heidän omaisiaan sairauden eri vaiheissa, kykenevät toimimaan urologisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja varhaistoteamisen edistämiseksi, sekä urologisten potilaiden ja heidän omaistensa aseman parantamiseksi. Projektissa kehitetään perusterveydenhuoltoon lääkäri -sairaanhoitaja -työparityöskentelyn malli virtsaoireisen potilaan hoitoon. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään virtsaoireisen potilaan hoidossa. Lääkäreille ja hoitajille tuotetaan sähköistä materiaalia uuden toimintatavan tueksi.

Koulutukseen osallistui yhteensä 333, joista 17 osallistui 30 op:n opintoihin, 19 teki 3 op:n kokonaisuuden, 124 osallistui yksittäisiin koko päivän tai puolen päivän koulutuksiin. Kokonaismäärästä 173 osallistui työpaikkakoulutuksiin ja heistä oli hoitajia 101 ja lääkäreitä 72. Koulutukseen osallistui julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuoltohenkilöstöä. 30 op:n opintoihin kuului kehittämistehtävä ja 3 op:n opintoihin kaksi verkkotehtävää.

Yhteistyössä oli Lahden ammattikorkeakoulu. Lääketieteen ja hoitotyön luennoitsijoista suuri osa oli Päijät-Hämeen alueelta. Lähipäivien aikana lääke- ja tuote -edustajat esittelivät tuotteita ja kirjallista ohjausmateriaalia. Urologiset ohjeet päivitettiin, uusia ohjeita tehtiin ja niiden sähköistä näkyvyyttä parannettiin. Henkilöstöä koulutettiin uusista ohjeista ja hoidon porrastuksesta. Projektissa järjestettiin naisille suunnattu yleisötilaisuus, jonka aiheena oli virtsaoireiden omahoito.

Lahden Diakonialaitoksella on käynnistynyt hankkeen seurauksena uusi toimintamalli, jossa laitoksella asuvien ikäihmisten (140) virtsaongelmia pyritään ennaltaehkäisemään ja niihin haetaan aiempaa tehokkaammin ratkaisuja koulutetun urologisen hoitajan konsultaatioiden, henkilökunnan osaamisen lisäämisen ja laitoksen oman urologisen työryhmän järjestelmällisen työn avulla. Hanke on kehittänyt merkittävästi laitoksen mahdollisuuksia keskeisen geriatrisen ongelman ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Iitin, Nastolan, Sysmän ja Hartolan alueen katetrointiasiakkaat ovat saaneet yhdyshenkilöksi URHOKO -koulutukseen osallistuneen terveydenhoitajan. Hän on tarkistanut jakelusuunnitelman ja vienyt asiakkaiden tiedot sähköiseen tilaus- ja kulutuksen seurantajärjestelmään. Hän pitää säännöllisesti yhteyttä potilaisiin.

Heinolassa on sovittu, että toistokatetrointiohjaukset keskitetään URHOKO -koulutuksen käyneelle hoitajalle. Inkontinenssipotilaan hoitopolku on suunnitteilla. Mahdollisesti nämäkin potilaat keskitetään URHOKO -hoitajan vastaanotolle riippumatta siitä, kuka heidän omahoitajansa tai omalääkärinsä on.

Peruspalvelukeskus Oivan URHOKO -opiskelija on kehittänyt virtsatieinfektioiden ehkäisyä vuodeosastolla. Uusien käytäntöjen juurtumista edistetään kouluttamalla henkilöstöä ja sopimalla yhdessä uusista toimintamalleista. Urologista osaamista pidetään tärkeänä, koska potilasaines on monipuolinen ja virtsaamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Koulutus nähdään tärkeäksi koko Oivan alueella.

Lahden kaupunginsairaalassa URHOKO -koulutuksessa olleet sairaanhoitajat ovat muodostaneet urologisen hoitotyön kehittämisen työryhmän. He ovat järjestäneet hoitohenkilöstölle koulutusta urologisista aiheista. Katetrointikäytännöistä on syntymässä yhtenäinen ohje koko sairaalaan. Kehittämistehtävänä on syntynyt virtsanäytteiden yhtenäinen ottotapa. Urologisen hoitotyön merkitys on nostettu esiin koulutuksen käyneiden kautta ja aktiivisella tiedottamisella asioihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Osastolle L21 on laadittu yhtenäiset toimintatavat kestokatetrin asettamiseen ja poistamiseen.

Turhia kontrollivirtsanäytteitä vähennettiin keskussairaalan naistentautien osastolla. Oma ultraäänilaite jäännösvirtsan mittaamista varten hankittiin Lahden kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle. Karpalomehu otettiin käyttöön virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi kuntoutusosastolla. Päijät-Hämeen fysioterapeuteille kehitettiin inkontinenssipotilaan ohjauksen ohjekansio ja heitä koulutetaan aiheesta. Eturauhassyöpäpotilaan etäseurannan mallia kehitettiin urologin ja urologisen hoitajan yhteistyönä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä.

Koulutettuja urologisia hoitajia ei ole aikaisemmin ollut perusterveydenhuollon vastaanotoilla, vuodeosastoilla ja hoitokodissa. Urologisen hoitajan ja lääkärin välinen työparityöskentely perusterveydenhuollossa on innovatiivista. Uutta on myös tavoite, jossa urologinen hoitaja olisi hoitoketjun alussa, jolloin virtsaoireiden ennaltaehkäisyn mahdollisuus lisääntyy ja potilas saa palvelua matalan kynnyksen paikassa hoitajan vastaanotolla.