Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11376

Projektin nimi: Best Practices in the Baltic Sea Area

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2010 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Savon liitto

Organisaatiotyyppi: Maakuntaliitto

Y-tunnus: 0827616-7

Osoite: Sepänkatu 1, PL 247

Puhelinnumero: 017-550 1400

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pohjois-savo.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pohjois-savo.fi/bestpractices

Vastuuhenkilön nimi: Satu Vehreävesa

Asema: Ohjelmapäällikkö

Sähköposti: satu.vehreavesa(at)pohjois-savo.fi

Puhelinnumero: 044-7142648

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Keitele, Tervo, Rautalampi, Kaavi, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Rautavaara, Nilsiä, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Lapinlahti, Suonenjoki, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat hyvien käytäntöjen etsimiseen ja kansainvälisten kokemusten vaihtoon liittyvät yhteistyökumppanuudet (alueelliset, kansalliset ja temaattiset verkostot). Lisäksi kohderyhmänä ovat (EU-) ohjelmatyössä mukana olevat, sekä energia ja ympäristöteknologia sekä hyvinvointi teemojen mukaiset keskeiset tahot (mm. teemojen koordinaattorit, Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopio Innovation).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa varsinaisen kohderyhmän lisäksi hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat hankkeiden hallinnoijat ja toteuttajat. Hankkeessa voi olla mukana myös muiden Itä-Suomen alueiden toimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 66, joista naisia 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 136, joista naisia 73

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansainvälinen yhteistyö ja EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden rajat ylittävä tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen on keskeisessä roolissa niin ESR:n kuin Lissabonin strategioissa. Pohjois-Savon työ- ja elinkeino- ja opetushallinnon ja maakuntaliiton sekä muiden alueen kehittämisorganisaatioiden kansainvälisten hyvien käytäntöjen etsiminen ja omaksuminen sekä kansainvälinen verkottuminen nähdään olevan erityisen tärkeää Pohjois-Savon kehittymisen kannalta tulevaisuudessa. Vuoden 2013 jälkeisen ohjelmapolitiikan arvioidaan suuntautuvan painottamaan entistä enemmän alueiden ja valtioiden rajat ylittävää toimintaa. Tämän tyyppistä trendiä kuvastaa mm. EU:n komission makrostrategioiden laatiminen Itämeren ja Tonavan alueelle.

Hankeen tarkoituksena on edistää Pohjois-Savon kehittämisorganisaatioiden hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan muiden vastaavien tahojen kanssa. Hankkeen avulla luodaan myös uusia kv-kumppanuuksia ja verkotutaan kansainvälisiin verkostoihin sekä samalla lisätään Pohjois-Savon ja sen toimijoiden tunnettuutta kv-foorumeilla. Hanke kohdistuu ensisijaisesti Itämeren alueella oleviin hyviin käytäntöihin, kumppanuuksiin ja verkostoihin.

Hanke painottuu kahden aiheen ympärille. Ensimmäinen aihe sisältää (EU-) ohjelmatyössä mukana olevien tahojen hyvien käytäntöjen vaihdon. Siinä keskitytään ennen kaikkea innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä osaamisen edistämiseen ja vaikeasti työllistyvien ongelmien ratkaisemiseen. Toinen aihe sisältää energia- ja ympäristöteknologiateeman sekä hyvinvointiteeman kumppanuuksien luomisen. Tämä kohdistuu rahoittajien lisäksi myös muihin keskeisiin tahoihin, kuten oppilaitoksiin, teknologiakeskuksiin, yrittäjäjärjestöihin ja hyviin hankkeisiin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan yleisesti Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Tämän lisäksi Pohjois-Savon liitto tiedottaa hankkeen etenemisestä ja tuloksista omien kanaviensa kautta. Sosiaalista mediaa käytetään myös hyväksi hankkeen tiedottamisessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen kaikki toiminta sisältää hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen liittyvän näkökulman. Tarkemmin toimenpiteissä kohdassa 9.1.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 409

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 777

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 871

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Best Practices in the Baltic Sea Area -hankkeen tavoitteena oli uusien toimintamallien ja työkäytäntöjen löytäminen, hyviä yhteistyökumppaneiden ja -verkostojen löytäminen sekä oman osaamisen ja hyvien käytäntöjen vieminen muualle Itämeren alueella. Tavoitteena oli myös Pohjois-Savon tunnettuuden lisääminen Itämeren alueella. Lisäksi projektilla pyrittiin edistämään Itämeren alueen strategian toteutumista maakunnassa ja tukemaan osaltaan myös komission tavoitteita rajat ylittävän yhteistyön tiivistämisessä. Projektin lähtökohtana oli maakunnan havaittu tarve eri kehittämistahojen kansainvälistämiselle. Lisäksi hanketta suunniteltaessa ennakoitiin makroaluestrategioiden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa (uudella ohjelmakaudella) ja tähän haluttiin hankkeen kautta vaikuttaa. Hankkeen pääasialliseksi kohdealueeksi valittiinkin Itämeren alue ja tarkoituksena oli kumppanuuksien hakeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen nimenomaan em. alueella.

Hankkeen tavoitteena oli luoda opintokokonaisuuksia jotka sisältävät lähiopetuspäiviä, etäopiskelua, seminaareja, workshopeja ja tutustumis- ja kontaktoitumiskäyntejä painottuen kahden aiheen ympärille: EU- rahoittajaviranomaisten hyvien käytäntöjen vaihtoon, jossa pyrittiin mm. innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä osaamisen edistämiseen sekä toisena aiheena energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvoinnin kumppanuuksien luominen.

Hankkeen pääasiallisina kohderyhminä olivat EU-rahoittajatahojen (Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto), koulutusorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden henkilöstö. Lisäksi projektin järjestämiin tilaisuuksiin on osallistunut yritysten sekä yhdistysten henkilöstöä.

Projektia toteutettiin pääsääntöisesti järjestämällä työpajoja, lähiopetusta sekä tutustumismatkoja. Toteutuksessa käytettiin osin ulkopuolisia asiantuntijoita ja esimerkiksi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien infotilaisuudet järjestettiin yhteistyössä toisen hankkeen kanssa. Tilaisuuksia markkinoitiin eri viestintävälineiden kautta ja hankkeen toteutuksessa viestinnässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa toteuttajan omien internetsivujen lisäksi. Lisäksi kv-kumppaneiden kanssa neuvotteluissa hyödynnetiin videoneuvottelua.

Toteutettujen ulkomaan matkojen osalta kaikista on saatu kontakteja, joita voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi kansainvälisten hankkeiden toteuttamisen kautta. Matkat ovat osaltaan lisänneet osallistujien tietämystä Itämeren maiden alueista, niiden projekteista, rakennerahastoviranomaisten toiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi matkojen aikana on tuotu pohjoissavolaista osaamista esille ja edistetty näin maakunnan tunnettuutta.Projektin aikana matkoja toteutettiin Ruotsiin, Saksaan, Puolaan, Latviaan ja Tanskaan. Matkojen osalta on syntynyt konkreettisia tuloksia, kuten yhteisiä kv-projektiaihiota sekä muutoinkin tiivistä yhteistyötä; mm. puolalaisten ja ruotsalaisten kanssa on työstetty kv-projektiaihoita (terveys- ja energiatehokkuusasioiden sekä vesiosaaminen) uudelle ohjelmakaudelle ja osallistujaorganisaatiot jatkavat yhteistyötä edelleen.

Euroopan alueellisten yhteistyöohjelmien infotilaisuuksien kautta on onnistuttu levittämään tietoa rahoitusmahdollisuuksista uudella ohjelmakaudella ja kv-kohtaamisten kautta tuotu esille maakunnassa olevia kansainvälisiä kontakteja sekä verkotettu myös kehittämistoimijoita keskenään.
Tämä kaikki antaa osaltaan paremmat mahdolllisuudet uusien kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun sekä lisää tiedon- ja kokemustenvaihtoa niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Best Practices in the Baltic Sea area -projekti on toimintansa aikana tarjonnut mahdollisuuksia kansainvälistymiseen eri organisaatioiden kehittämistoiminnassa mukana oleville henkilöille ja onnistunut luomaan kontakteja, joita voidaan jatkossa hyödyntää konkreettisten kansainvälisten hankkeiden konsortioiden muodostamisessa tai kehittämistoiminnassa muutoinkin.