Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11378

Projektin nimi: NUORTEN TEKO-PAJA

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2010 ja päättyy 31.7.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pieksämäen Seudun Liikunta ry.

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1457143-7

Osoite: Kukkaroniementie 4

Puhelinnumero: 0440348714

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.psliikunta.com

Projektin kotisivun osoite: www.nuortenpaja.fi

Vastuuhenkilön nimi: Jari Honkanen

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: jari.honkanen(at)psliikunta.com

Puhelinnumero: 0440348718

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Nuoret työttömät
Työpajoilla työskentelevät nuoret
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
Peruskoulunsa keskeyttäneet tai keskeyttämisvaarassa olevat nuoret
Ammatilliset opinnot keskeyttäneet tai keskeyttämisvaarassa olevat nuoret
Työ- ja yksilövalmentajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Alueen oppilaitokset
Vapaat työmarkkinat
Pieksämäen vapaa-aikatoimi/nuorisotoimi, sosiaalitoimi
Kolmannen sektorin toimijat
Yrittäjät
Etelä-Savon muut työpajat henkilöistöineen ja asiakkaineen
Paikalliset TE-palvelut

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 134, joista naisia 52

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pieksämäen Nuorten TEKOPAJA-hanke 1.6.2010-31.7.2013 (2014)

-Vähentää alueen nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä

-Luoda ja vakiinnuttaa Pieksämäelle pysyvä nuorten pajatoiminnan malli yhteistyössä Pieksämäen kaupungin, TE-toimiston, oppilaitosten, yritysten, järjestöjen sekä alueen muiden toimijoiden kanssa

-Muokata nuoren pajajaksosta onnistunut kokemus, josta on hyvä ja turvallinen tie eteenpäin

-Kehittää yhteistyömalleja oppilaitosten kanssa, joilla liitetään nuoren pajajakso kiinteästi myös opiskelujen loppuunsaattamiseen sekä madaltamaan jatko-opintoihin hakeutumisen kynnystä

-Kartoittaa lähialueiden nuoria koskevat hankkeet ja luoda verkosto, josta pystytään löytämään kutakin nuorta parhaiten palvelevat tukimuodot

-Kehittää lähialueiden työpajojen ja toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä koulutuksen, tutustumisten, harjoittelujaksojen ja muiden hyvien käytäntöjen jakamiseksi

-Lisätä työharjoittelun, tukityöjaksojen ja järjestöjaksojen avulla nuoren työelämävalmiuksia, kuten työelämän pelisääntöjen sisäistämistä ja sosiaalisten taitojen karttumista

-Siirtää pajatoiminnassa toteutettavaa mestari-oppipoika periaatetta käyttäen ammattiosaamista nuoremmalle sukupolvelle

-Kehittää pajojen kurssitoimintaa huomioiden työelämän vaatimukset (työturvallisuuskortti, hygieniapassi, järjestyksenvalvojakortti, atk-ajokortti)

-Vahvistaa toimijoiden ammatillista osaamista työpajatoiminnasta ja kehitetään kansainvälistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri maiden välillä

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään oma internet-sivusto, joka linkitetään Pieksämäen Seudun Liikunnan, Pieksämäen kaupungin, TE-toimiston ja alueen muiden hankkeiden sivustoihin.

Projektin alussa lehti/radio/tv-jutut ja tiedotustilaisuudet asiakaskunnalle

Suunnitellaan ja tehdään paperiesite jaettavaksi sekä pajan asiakkaille että mahdollisille yhteistyökumppaneille. Projektista, sen etenemisestä ja toiminnasta tiedotetaan

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2011
Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen (2011) toiminta arvioidaan ja pajan toimintamallia muutetaan tarvittaessa. Onnistumisista ja parannettavista asioista raportoidaan ohjausryhmälle, yhteistyökumppaneille sekä muille alueen pajatoimijoille puolivuosittain.
2012
Toiminta arvioidaan ja pajan toimintamallia muutetaan tarvittaessa. Onnistumisista ja parannettavista asioista raportoidaan ohjausryhmälle, yhteistyökumppaneille sekä muille alueen pajatoimijoille puolivuosittain.
2013
Toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja toiminnan suuntaa muutetaan tarpeen niin vaatiessa. Onnistumisista ja parannettavista osa-alueista raportoidaan ohjausryhmälle, yhteistyötahoille ja muille toimijoille säännöllisesti. Hyviä käytäntöjä levitetään ja markkinoidaan eri foorumeilla kuten ohjausryhmän ja pajaverkoston kokouksissa, muissa monialaisissa verkostoissa, kahdenkeskisissä tapaamisissa ym.
2014
Koko hankkeen toteutusta ja aikaansaatuja hyviä käytäntöjä arvioidaan projektin toteuttajatahon sekä yhteistyötahojen toimesta, ja loppuseminaarissa julkaistaan esitys Pieksämäen nuorten työpajan malliksi

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 486 322

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 474 656

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 578 620

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 566 963

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten TEKO-paja-hankkeen perustehtävänä on ollut kehittää Pieksämäelle fyysinen paikka, nuorten työpaja, sekä aikaansaada paikkakunnalle pysyvät rakenteet ja yhteistyömallit koulupudokkaiden, työelämästä paikkaansa etsivien ja ei-mihinkään kiinnittyneiden nuorten auttamiseksi. Hankkeen kohderyhmän ovat muodostaneet nuorisotakuun piiriin kuuluvat 16-29 -vuotiaat nuoret. Hankkeella on pyritty löytämään paikalliset erityispiirteet huomioivia ratkaisuja niin sosiaali-, työvoima- kuin koulutuspoliittisiin tarpeisiin.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja, joiden avulla opiskelujen jatkaminen ja loppuunsaattaminen liitetään osaksi työpajatoimintaa. Lisäksi toiminnalla on pyritty vahvistamaan nuorten halukkuutta kouluttautua ja työelämävalmiuksia. Tavoitteisiin pääsemiseksi keskeisessä asemassa on ollut toimivan yhteistyöverkoston luominen paikallisten nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Toiminnalla on pyritty myös yleisen nuorten työpajatoimintaa koskevan tietämyksen & osaamisen lisäämiseen, sekä yhteistyösuhteiden kehittämiseen lähialueilla toimivien hankkeiden ja nuorten työpajojen kanssa, sekä niiden toimintamallien & hyvien käytäntöjen kartoittamiseen ja hyödyntämiseen osana paikallisten nuorten työpajapalveluiden kehittämistä.

Projektin toimintaan osallistumisen kriteerit on pyritty pitämään matalina, jotta mahdollisimman moni toiminnasta hyötyvä nuori voitaisiin ottaa mukaan. Hieman alle puolet projektiin osallistuneista nuorista on ollut mukana toiminnassa opiskelijan statuksella ja hieman yli puolet työttömän statuksella, ja näistä yli puolella on ollut taustallaan yksi tai useampi ammatillisten opintojen keskeyttäminen.

Nuoria toimintaan ohjaavien tahojen suhteellisissa osuuksissa on tapahtunut projektin aikana heilahteluja, mitä osaltaan selittävät toimintaympäristössä tapahtuneet rakenteelliset, lainsäädännölliset ym. muutokset. Tästä huolimatta nuoria ohjaavien tahojen joukosta erottuvat määrällisesti selvästi nuoria perinteisesti työpajatoimintaan ohjaavat tahot eli paikalliset TE-palvelut ja ammatilliset oppilaitokset, täydennettynä ainakin paikallisesti merkittävällä kuntouttavan työtoiminnan osuudella.

Projektin toimintaan on pyritty alusta alkaen saamaan mukaan keskeisiä nuorten parissa toimivia tahoja, joilla jo perustyönsä kautta on tuntumaa ja tietämystä nuorten elämään vaikuttavista tekijöistä sekä palveluiden kehittämistarpeista. Yhteistyö näiden eri toimijoiden kanssa on ollut monimuotoista ja -tasoista, formaalia ja non-formaalia. Keskeisten sidosryhmien kanssa tehty yhteistyö on ollut tiivistä, monialaista ja kehittämismyönteistä, ja on osaltaan myötävaikuttanut projektin aikana kehitettyihin uusiin toimintatapoihin ja -malleihin. Myönteinen asenne uusien toimintamuotojen kehittämistyötä kohtaan voidaan lukea tulokseksi henkilökemioiden toimivuudesta ja ennakkoluulottomuudesta uusien avauksien suhteen, ja osin tietoisuudesta, että rajallisten taloudellisten ja henkilöresurssien vallitessa yhteistyöllä voidaan saavuttaa enemmän kuin toimimalla yksin.

Projektityön perustan on muodostanut fyysisesti työpajalla toteutettu nuorten valmennustyö, päämääränä nuorten vahvistuneet valmiudet siirtyä kohti koulutusta tai työelämää. Kehittämistyöllä on samalla pyritty mallintamaan matalan kynnyksen pajapalveluita, täydentämään olemassaolevaa palvelujärjestelmää sekä viemään palveluja lähelle nuorten toimintaympäristöjä. Käytännössä tätä on toteutettu jalkauttamalla valmennustyötä oppilaitokseen, jonka lisäksi työpajapedagogiikkaa on hyödynnetty osallistumalla Pieksämäelle kehitetyn kynnyksettömän nuorisoaseman sekä kehittämis- ja että käytännön työhön toiminnallisen pienryhmätyöskentelyn muodossa.

Projektin keskeisenä tuloksena Pieksämäelle on syntynyt nuorten työpaja, perustehtävänään tarjota valmentavaa & kuntouttavaa sekä ammattimaiseen työvalmennukseen perustuvaa valmennusta nuorisotakuun alaisille nuorille. Projektin toteuttajataho on sitoutunut toimintaan, vastaten nuorten työpajan halllinnoimisesta ESR-rahoituksen päätyttyäkin. Nuorten työpajan palvelut ovat kiinnittyneet kiinteäksi palveluverkoston osaksi, ja nuorten työpaja on ollut myötävaikuttamassa uusien palvelumuotojen kuten nuorisoasemalla toimivan voimavarakeskeisen käsityöryhmän kehittämisessä. Oppilaitokseen viety valmennus on osoittanut tarpeellisuutensa, mistä merkkinä on molemminpuolinen halukkuus jatkaa yhteistyötä projektin jälkeen. Vaikkei projektilla ole pystytty suoraan vaikuttamaan nuorisotyöttömyyteen, on toiminta tavoittanut yli 130 nuorta ja näistä noin 70% on siirtynyt ohjauksen tuella koulutukseen, työhön tai muihin palveluihin. Tuloksiltaan vaikeammin mitattavissa, mutta silti oma merkityksensä on sillä, miten projektissa on pyritty yhdistämään nuorten kokonaisvaltainen huomioiminen ja sosiaalistaminen eri toimintaympäristöihin myönteiseen ja monelle ensimmäiseen kontaktiin työelämään kokonaisuudeksi, josta saa hyvät valmiudet jatkaa elämässä eteenpäin.