Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11388

Projektin nimi: Harjoitteluprosessi osana LCCE -konseptia

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1039730-4

Osoite: PL 9

Puhelinnumero: 044 7028888

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kyamk.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Valdemar Kallunki

Asema: Painoalapäällikkö, käyttäjälähtöiset hyvinvointi- ja suunnittelupalvelut

Sähköposti: valdemar.kallunki(at)kyamk.fi

Puhelinnumero: 044 702 8761

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Virolahti, Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisesti kohderyhmää ovat Kymenlaakson yritys- ja työyhteisöjen opiskelijaharjoittelun ohjaajat ja yhteistyöhenkilöt ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työharjoittelun ohjaajat ja vastuuhenkilöt.

Jokaisella toimialalla (3, kolme henkilöä yhteensä) nimetään yksi opiskelijaharjoittelun ohjaaja projektiin projektihenkilöksi = harjoittelun vastuukoordinaattoriksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tulosten hyödynsaajana ovat varsinaisen kohderyhmän lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tärkeänä välillisenä kohderyhmänä ovat maakunnan pk -yritykset ja muut sidosryhmät, joiden kanssa oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemissä tuotetaan innovatiivisia hankkeita, yrittäjyyttä ja autenttisia oppimiskokemuksia harjoittelun kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 83, joista naisia 72

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LCCE-konsepti tukeutuu kahteen keskeiseen pilariin, joita ovat:
1 Autenttisten työelämälähtöisten kehittämishankkeiden toteuttaminen osaamisperusteisen opetussuunnitelman opintokokonaisuuksissa (moduulit) ja
2 yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä toimintatapoja edistävän oppimisprosessin toteuttaminen osaamisperusteisen opetussuunnitelman puitteissa.

Projektin tuloksena syntyy AMK-opiskelijoiden opintoihin kuuluvalle työharjoittelulle aiempaa edistyneempi (1) harjoittelun toteuttamisen käytäntö ja konsepti (LCCE - Harjoitteluprosessi).
(2) Harjoitteluprosessin kehittämisen rinnalla vahvistuu korkeakoulujen kv-yhteistyö ja harjoittelukäytäntöjen hyvät käytännöt leviävät sekä kansainvälisesti että kansallisesti.
(3) Myös korkeakoulun sisällä hyvät käytännöt leviävät ja yhdenmukaistuvat ja sitä kautta opisk. tasa-arvoisuus lisääntyy.
(4) Harjoittelun ohjaukseen osallistuvien työelämän ja korkeakoulun henkilöiden osaaminen ja tietoisuus paranee, ja kokonaisuutena tavoitellaan ohjauksen tehokuuden parantumista ja työllistävyyden vähenemistä.
Keskeiset toimenpiteet
Benchmarking vierailut
- tiedonkeruu KyAMK:n osaamisalojen harjoittelun toteutuksista
- tutustuminen muiden AMK:ien ohjatun harjoittelun toteutuksiin Suomessa ja partnerioppilaitoksissa ulkomailla
- hyvien käytänteiden identifiointi
LCCE-harjoitteluprosessin kehittäminen
- aiempaa edistyneemmän AMK:lle yhtenäisen ohjatun harjoitteluprosessin kehittäminen (sisältää harjoitteluympäristölle asetettavien vaatimusten määrittelyn, harjoittelutyölle asetettavien vaatimusten määrittelyn, työpaikan ja AMK:n välisen yhteistyön suunnittelun, sekä työpaikalla tapahtuvan ohjauksen että harjoittelusta annettavan palautteen suunnittelun)
- auditointimallin muokaus eri koulutusalojen työelämän oppimisympäristöjen arviointiin sopivaksi
- suunnitellaan pedagoginen ohjaajakoulutus yritysten ja muiden organisaatioiden henkilökunnalle
Yritysverkoston luonti
- yhteydet yrityksiin ja muihin organisaatioihin, joissa harjoittelua voidaan suorittaa
- harjoittelupaikkaverkoston kokoaminen, johon projektin kehittämistoimet kohdistuvat ja jonka puitteissa kehitettyä harjoitteluprosessia pilotoidaan
- yritysten auditointi kehitetyn mallin mukaan
- työpaikkaohjaajien pedagoginen koulutus
- solmitaan opetusyksikkösopimukset, joiden perusteella yritykset ja organisaatiot sitoutuvat ottamaan opiskelijoita työharjoitteluun ja sitoutuvat opiskelijoiden ohjaukseen
LCCE-harjoitteluprossesin pilotointi
- pilotointi ja palautteen kerääminen opiskelijoilta ja yrityksistä pros. edelleen kehitystä varten
Loppuraportin laadinta
- kuvataan lähtötilanne, benchmarking vierailuiden anti sekä löydetyt hyvät käytänteet
- kuvataan kehitetty ja pilotoitu LCCE-harjoitteluprosessi
- listataan ja arvioidaan pilotoinnista saatu palaute
- ideoidaan mahdolliset mallin jatkokehitystarpeet
(5) Vuorovaikutteinen yhteistyöalusta / -työkalu palvelemaan ja kehittämään jatkossakin edellä mainittuja toimenpiteitä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään tiedotussuunnitelma, jossa otetaan huomioon sekä osallistujat että tulosten levittäminen. Alustavan tiedotussuunnitelman mukaan toimitaan siten, että rekrytointi- ja markkinointivaiheessa hankkeesta ja sen tavoitteista tiedotetaan alueen yrityksille ja muille organisaatioille sekä julkisen sektorin työnantajille. Hankkeen toteutusvaiheessa tiedotetaan sen etenemisestä hankkeen ohjausryhmälle, työnantajille, medialle ja rahoittalle. Tämä tiedottaminen tapahtuu kokouksissa, mediatiedotteiden ja hankkeen internet-sivujen kautta. Tulosten levittäminen tapahtuu hankkeen päätyttyä, jolloin ohjausryhmälle, työnantajille, medialle ja rahoittajille saatetaan tiedoksi aikaansaadut tulokset loppuraportissa, julkaisussa, internet-sivuilla ja loppuseminaarissa. Projektin tulokset ja syntyneet uudet käytänteet ovat osa projektitoiminnan tulospankkia, joka on laajentumassa kattamaan kaiken projektitoiminnan (KyAMK.fi sivujen alla).

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektista saatuja hyviä käytäntöjä levitetään ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneille ja maakunnan elinkeinoelämään. Aikataulun mukaan hyviä käytäntöjä aletaan levittää pilottijaksosta saatujen kokemusten perusteella. Projektia koskevaa materiaalia kootaan projektin ajan KyAMK:n www-sivujen yhteyteen, jossa materiaali on myös muiden saatavilla. Lisäski projektista saatuja hyviä käytäntöjä levitetään erilaisissa maakunnallisissa seminaareissa ja työnantajatilaisuuksissa sekä valtakunnallisissa verkostoissa koko projektin ajan.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 750

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 735

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 242 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 238 269

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimialoittain, joissa jokaisessa valittiin toimialalle sopivia pilotti- kehittämiskohteita ja - organisaatioita. Tämän lisäksi haettiin koko Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kaikkien toimialojen näkemystä erilaisista harjoitteluun liittyvistä malleista ja toimintatavoista. Näistä parhaat käytännöt laajennettiin muille toimialoille ja projektin tuottamiksi pysyviksi malleiksi. Keskeisinä hankkeen toimijoina olivat toimialojen harjoittelukoordinaattorit ja myös eri osa-alueiden asiantuntijat Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.
Mukaan tulleet yritykset ja organisaatiot valittiin sekä organisaatioiden kiinnostuksen mukaan, mutta myös peilaten erilaisten pilottimallien testaamiseen liittyvää soveltavuutta. Mukana oli erikokoisia ja eri toimialojen organisaatioita sekä yritysryppäitä.
Kansainvälisen harjoitteluyhteistyöverkoston laajentamista haettiin selvityksellä, jossa lähestyttiin yli 100 eurooppalaista yhteistyökorkeakoulua. Korkeakouluilta kysyttiin heidän kiinnostuksestaan rakentaa yhteistyötä harjoittelun puitteissa Kymenlaakson ammattikorkeakulun kanssa sekä heidän mahdollisuudestaan avustaa harjoittelupaikan löytämisessä suomalaisia ja muita ulkomaalaista korkeakouluopiskelijoita heidän kohdealueillaan.
Projektissa tehtiin kyselytutkimus kymenlaaksolaisille yrityksille heidän mahdollisuuksistaan ottaa kansainvälisiä harjoittelijoita/harjoittelijaa yleensä. Kyselyssä selvitettiin yleisesti tahtotilaa ottaa harjoittelijoita, harjoittelunohjaamiseen liittyvistä asioista ja ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksista yrityksissä. Kyselyssä kysyttiin myös projektissa tuotetuista malleista ja niiden toimivuudesta (mm. pariharjoittelumalli). Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin projektin toimenpiteissä. Projektissa kerättiin myös tietoa harjoittelusta eri toimialojen opiskelijoilta, harjoittelupaikkojen harjoittelunohjaajilta.
Kaikki harjoitteluun liittyvät prosessit mallinnettiin ja niitä kehitettiin edelleen muun muassa niin, että harjoittelu avaisi kaikille opiskelijoille ohjatusti kehittämishankkeiden kautta myös paremmat mahdollisuuden oppinäytetyöaiheen löytämiseksi harjoittelupaikassa.
Projektissa suunniteltiin kuusi uutta mallia harjoitteluun Kymenlaakson ammattikorkeakoululle: 1. pariharjoittelumalli, jossa suomalainen ja ulkomaalainen opiskelija on samassa organisaatiossa harjoittelijana. Mallilla pyritään madaltamaan kynnystä ottaa ulkomaalainen opiskelija harjoitteluun (mm. kieli ja kulttuurikysymys). 2. Monialainen harjoittelijatiimi. Useamman osaamisalan/toimialan opiskelijoita harjoittelussa samassa organisaatiossa 3. Vientiprojektit. Opiskelija on harjoittelussa yritysten kansainvälisissä vientiprojekteissa 4. LCCE -projekti harjoittelupaikka hakemuksena; jossa opetuksenprojektien kautta ja tuloksena testataan; opiskelijan osaamista ja luodaan urapolkua; harjoittelu; projekti harjoittelu; opinnäytetyö; työpaikka. 5. Harjoittelu suoritetaan ammattikorkeakoulun työelämälle suunnatuissa yhteistyöprojekteissa (pilotoitu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKI- osaamiskeskittymissä: Kymidesign&Business, Kymicare ja Kymitecnology) 6. Opiskelijan opintopolkumalli, jossa opiskelija aloittaa yrityksessä harjoittelijana tai/ja työsuhteessa ensimmäisinä opintovuosinaan. Harjoittelun lisäksi opiskelija toteuttaa opintoihin liittyvät kehittämistehtävät yritykselle aina opinnäytetyöhönsä saakka.
Projektin toimenpiteiden seurauksena yhtenäistettiin kaikkien toimialojen harjoitteluohjeisto ja harjoittelulomakkeet, niiltä osin kuin se oli mahdollista.
Projektissa mallinnettiin ajasta ja paikasta riippumaton vuorovaikutteinen (opiskelijat, opettajat, työelämä) yhteistyöalusta työelämä- ja harjoitteluohjaukseen, verkostojen ylläpitoon, työelämäpalautteeseen ja työelämäkoulutuksiin liittyen. Alusta on toteutusvaiheessa ja se otetaan käyttöön teknisenratkaisun vahvistettua. Lomakkeet ja mallit, ohjauskäytänteet ja yrityspalautteet tullaan toteuttamaan harjoittelualustan kautta.
Projektista saatujen kokemusten myötä harjoitteluun nimettiin toimialoille ja niiden tiimeille harjoittelunkoordinaattorit, joiden tehtävänä on harjoittelun ohjeistaminen ja koordinointi.
Projektissa kehitetyt harjoittelumallit, -käytänteet, -ohjaus ja työelämäkoulutus sekä yhtenäiset asiakirjat, ohjeistot ja palautejärjestelmä otetaan jatkuvaan käyttöön. Projektissa luodut kansalliset ja kansainväliset harjoitteluverkostot tulevat koko organisaation käyttöön ja hyödynnettäväksi. Projektissa kehitetty yhteistyöalustamalli on työkalu ja vuorovaikutteinen alusta, jossa edellä mainittuja asioita käsitellään, ja jota hyödynnetään pysyvästi.