Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11391

Projektin nimi: Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa: Esiselvitys ja toimeenpanosuunnitelma koulutus- ja tuotteistamishankkeesta

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2010 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Osoite: PL 122

Puhelinnumero: 016-341341

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ulapland.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ramk.fi/Esteettomyys

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Naskali

Asema: Kasvatustieteiden tiedekunnan Dekaani

Sähköposti: paivi.naskali(at)ulapland.fi

Puhelinnumero: 040-484 4127

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Matkailuyrittäjät ja matkailuyritysten henkilökunta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Liikuntarajoitteiset matkailijat, liikunta-, luonto- ja matkailukoulutusta sekä opettajankoulutusta antavat oppilaitokset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ulkomaisten matkailijoiden määrä on vähentynyt Lapin matkailussa, vaikka kotimaisten matkailijoiden määrä onkin pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Suurten ikäluokkien vanhentuessa on erilailla liikuntarajoitteisten matkailijoiden määrä voimakkaasti kasvussa. Tässä kohderyhmässä on paljon taloudellista potentiaalia ja halua matkustaa kotimaassa. On tärkeää, että matkailukohteet saadaan vastaamaan tähän kasvavaan tarpeeseen. Suomessa on arvioitu olevan noin 250.000 erityisliikuntapalveluja käyttävää henkilöä. Euroopan tasolla Eurostatin ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä 6,5 % väestöstä (n. 24,5 miljoonaa henkilöä) on vakavasti vammautuneita. Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan strategiassa mainitaan inklusiivisuus, jonka suuntaan myös liikunta- ja luontomatkailun esteettömyyttä voidaan kehittää. Liikuntarajoitteisia ei tule sulkea matkailupalveluiden ulkopuolelle eikä rajata omiin, vain liikuntarajoitteisille tarkoitettuihin toimintoihin. Inklusiivisessa estettömässä liikunta- ja luontomatkailussa kaikille osallistujille taataan omien edellytysten mukaan mahdollisuus liikunta- ja luontokokemuksiin. Esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita on mahdollista käyttää fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä riippumatta. Esteetön ympäristö on esteettömien elämysten toimintaympäristö, jossa liikkumisesteinen henkilö kykenee liikkumaan tasavertaisesti muiden kanssa.

Hankkeen esiselvityksen ja toimeenpanosuunnitelman avulla voidaan kartoittaa liikunta- ja luontomatkailupalveluiden esteettömyyttä. Tällä on välitöntä vaikutusta liikuntarajoitteisille tarjottavien matkailupalveluiden laatuun. Liikuntarajoitteisten matkailijoiden liikunta- ja luontokokemukset monipuolistuvat ja palvelut tulevat turvallisemmiksi. Moniaistiset kokemukset ja elämykset mahdollistuvat. Varsinaisessa hankkeessa tuloksia voidaan arvioida palveluiden käyttäjille ja tarjoajille suunnatuilla palautekyselyillä.

Esiselvityksen ja hankesuunnitelman yhteydessä valmistuvia koulutuskokonaisuuksia voidaan käyttää yritysten ja matkailun toimijoiden perus- ja täydennyskoulutuksessa. Suunnitteilla olevaan liikunta- ja luontomatkailun maisteriohjelmaan tarjotaan viiden opintopisteen koulutuskokonaisuutta. Selvitetään tarve uuden hankkeen toteuttamiseksi. Sen aikana koulutuskokonaisuudet pilotoidaan ja ajetaan sisään.

Ounasvaaran liikunta- ja luontomatkailupalveluiden esteettömyyden kartoitus on hankkeen toinen pilotti. Sen tulokset siirretään nettipalveluun, jossa liikunta- tai luontomatkailua suunnitteleva voi tutustua matkakohteiden esteettömyyteen ja tehdä sitä kautta valintojaan. Uudessa hankkeessa pilotoinnin tuloksia laajennetaan koskemaan koko Lapin liikunta- ja luontomatkailukohteita. Näin matkailuyrittäjät voivat käyttää esteettömyyden arviointijärjestelmää ja sen tuloksia markkinoinnissaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen suunnittelijoiden tehtävänä on vastata hankkeen tiedottamisesta. Hankkeessa tiedotus jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen.

Sisäiseen tiedotukseen kuuluuolennaisena osana projektiryhmän keskinäinen ja tiivis vuoropuhelu. Erikseen tiedotuksen kohteena ovat osallistujaorganisaatioiden henkilökunta ja ohjausryhmä sekä myöhemmin yhteiseen pilotointiin liittyvät muut tahot.

Lisäksi ohjausryhmälle annetaanhankkeen alkaessa kokousaikataulut ja hankkeen vuoden työsuunnitelma aikataulutettuna. Kokouskutsuissa muissa tiedonannoissa johtoryhmän sisällä käytetään sähköpostia.

Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu lehdistön ja muun median kautta. Lisäksi hankkeen viimeisellä kolmanneksella järjestetään päätösseminaari yhdessä sidosryhmien kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Aikataulutettu suunnitelma tulee sisältymään toimeenpanosuunnitelmaan, joka valmistellaan hankkeen aikana.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 187

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 820

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 713

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa

Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa -hankkeeseen liittyvä kyselytutkimus toteutettiin kevään 2011 aikana. Se kohdistettiin Lapin matkailuyrityksiin. Yritysten yhteystiedot saatiin erilaisista rekistereistä ja matkailuyritysten Internet-sivuilta. Tutkimuksen esittely lähetettiin 414 yrityksen sähköpostiosoitteisiin. Vastaaminen tapahtui Internetissä Webropol-työkalun avulla. Kysely avattiin noin 190 kertaa ja siihen vastasi 86 yritystä.

Kyselyyn vastanneet yritykset edustivat seuraavia toimialoja: majoitus-, ohjelma-, ravitsemis- ja kuljetuspalvelut sekä muut toimialat, joihin kuului mm. hiihtokeskuksia ja Metsähallituksen toimipisteitä. Noin 80 %:lla yrityksistä oli ollut asiakkaita, joilla on toimintakyvyn rajoituksia vammasta tai sairaudesta johtuen.

Tärkeimmät yritysten käyttämät markkinointikanavat olivat Internet ja suusta suuhun tiedonkulku. Vaikka suurin osa yrityksistä tarjosi matkailupalveluita erityisryhmille, niitä ei erikseen markkinoitu. Muun muassa nettisivuilta sai vain harvoin tietoa liikuntarajoitteisille suunnatuista palveluista.

Ohjelmapalveluita tarjoavista yrityksistä yli 60 %:ssa tapauksista esteettömyyttä pidettiin tärkeänä. Erityisryhmien saavutettavissa olivat etenkin tulilla oleskelu, poroajelu, luonnon tarkkailu ja retkeily. Yli puolet vastaajista oli samaa tai täysin samaa mieltä myös siinä, että ikääntyvien ja erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden määrän kasvu tarjoaa lisämahdollisuuksia.

Taloudelliset seikat eivät näyttäisi muodostuvan rajoitteeksi esteettömien palveluiden tarjoamisessa. Pääasiassa yritykset näyttävät rakentavan toimintakokonaisuuksia niin, että palvelut ovat kaikkien käytettävissä eikä esimerkiksi pyörätuolia käyttäviä asiakkaita pyritä eristämään muista. Turvallisuudesta kuitenkin huolehditaan niin, että kaikkia toimintoja ei ole mahdollista soveltaa erityisryhmiin kuuluville asiakkaille.

Yritykset olivat omasta mielestään onnistuneet parhaiten sellaisissa erityisryhmien matkailun palvelutuotantoon liittyvissä asioissa, jotka kohdistuvat asiakaspalveluun, fyysiseen ympäristöön ja ohjelmapalveluihin. Asiakaspalveluun liittyvät onnistumiset pohjautuivat joustavuuteen, vieraanvaraisuuteen, yksilöllisyyteen, tasa-arvoisuuteen ja ystävällisyyteen..

Yrityksillä oli oman arvion mukaan parannettavaa fyysisessä ympäristössä, markkinoinnissa ja opastuksissa, tuotteistamisessa ja erityistarpeiden huomioimisessa matkailutuotteissa sekä omassa tietämyksessä erityisryhmien tarpeiden tunnistamisen suhteen.

Matkailuyritysten esteettömyysarviointi

Esteettömyysselvityksiä tehtiin yhteensä seitsemässä yrityksessä. Osassa yrityksistä opiskelijat pystyivät täydentämään selvitystään haastattelemalle yrittäjää tai yrityksen henkilökunnan jäsentä. Yleisenä kartoitusten tuloksena oli se, että tilojen, ympäristöjen ja palveluiden esteettömyydessä on monin paikoin kehittämistä. Alueen yrityksistä löytyy kuitenkin myös palveluita, jotka sopivat esteetöntä ympäristöä tarvitseville asiakkaille, mutta niitä ei jostain syystä markkinoida aktiivisesti; esimerkiksi yritysten nettisivujen kautta potentiaaliset asiakkaat eivät tällä hetkellä saa tietoa näistä palveluista.

Selvityksessä esille tulleista, esteettömyyttä heikentävistä asioista osa oli sellaisia, että niiden korjaaminen edellyttäisi varsin työläitä ja kalliitakin rakenteellisia muutoksia. Muutosten tekeminen ei muutaman yksittäisen yrityksen mielestä tuntunut ainakaan selvitysten tekemisen aikaan järkevältä. Näissä yrityksissä koettiin esteettömyyttä tarvitsevan asiakaskunnan olevan kooltaan liian pieni suhteessa esteettömyyden parantamiseen tarvittaviin investointeihin.

Kalliiden, suurta muutosta edellyttävien toimenpiteiden lisäksi yrityksistä löytyi myös sellaisia kehittämiskohteita, joissa on mahdollista vähäisillä kustannuksilla päästä lähemmäksi esteettömyydestä annettuja suosituksia. Ounasvaaran alueen yritysten palveluiden esteettömyydestä tiedottamisessa tullaan tekemään yhteistyötä Lapin liiton Elävä Lappi -hankkeen, Ounasvaaraa koskevan Ounasvaara Living Lab -pilotin kanssa. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan vuorovaikutteinen Living lab -alusta, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa käyttäjien tarpeista ja toiveista. Tämän pohjalta yrittäjät ja oppilaitokset voivat kehittää palveluitaan ja Ounasvaaran alueen toimintaa vastaamaan käyttäjien tarpeita joko yhdessä käyttäjien kanssa tai pohjautuen alustan keräämään tietoon.

Alustalla olevasta valikosta käyttäjä voi hakea alueen palveluita eri kriteerien, esimerkiksi esteettömyyden kautta, jolloin asiakas löytää haluamaansa tietoa ja toisaalta palvelujen tarjoajat voivat kohdentaa palveluitaan eri käyttäjäryhmille. Samanaikaisesti palveluiden tuottajat saavat tietoa alustan käyttäjien kiinnostuksesta esimerkiksi juuri esteettömyyttä kohtaan. Lisäksi käyttäjät voivat ideoida alustan kautta uusia tuotteita ja palveluita alueen yrityksille.